Laulaminen ›

Moi.
 
Viitsisittekö hieman auttaa tietämätöntä mutta nopeasti oppivaa? Miten tarkalleen toimii EQ (laulun kannalta) esim. äänitys- tai live-tilanteissa? Ja millä eri tavoilla laulusoundiin voi sen säädöillä vaikuttaa?
 
Ja osaisiko joku vielä sanoa, minkälaisilla säädöillä on tämä nuoren John Lennonin mahtava laulusuoritus äänitetty? Ääni on tosi kirkas ja selkeä ja luonnollisesti säröilevä. Totta kai itse laulusuoritus ja -ääni on isoimmassa osassa, mutta ei kai tuo tuolta kuulostaisi millä tahansa säädöillä. Vuosi on 1962:
 
http://www.youtube.com/watch?v=Ai8Vo5RPaxk
 
Kiitoksia todella paljon!

Lennonin soundista: siihen vaikuttaa koko se studiotekniikka mitä siihen aikaan käytettiin. Äänitystapa, putkimikrofoni, ylipäätään kaikki laitteet oli putkilaitteita... ei millään eq-säädöillä voi sitä jäljitellä. Enkä usko, että siihen aikaan eq:ta edes käytettiin hirveästi. Pyrittiin vain luonnolliseen soundiin niissä puitteissa mitä oli.
 
Eq:n käytöstä laulussa voisi yleisesti sanoa sen verran, että lähtökohtaisesti mitään korjailuja ei eq:lla tehdä, jos on hyvät mikrofonit ja muut kamat käytössä. Studiossa kuitenkin jotkut miksaajat korostavat jonkin verran yläpäätä jostain 12 kHz ylöspäin, jos halutaan radiopoppisoundia, tai jos laulajan äänessä ei ole paljoa resonanssia, ja halutaan kirkkautta. Mutta kyllä se laulun äänenväri luodaan ennemmin mikrofonivalinnoilla, ja nykyään tietysti laulua prosessoidaan kaikenlaisilla muilla efekteillä jotka vaikuttavat myös taajuusvasteeseen. Joku studiohommista paremmin perillä oleva voi oikaista / täydentää tätä.
 
Keikkatilanne on periaatteessa aivan erilainen, joskin sama periaate pätee, että jos on hyvät mikrofoni ja pa-laitteet, niin ei laululle välttämättä mitään tehdä. Eq:ta käytetään lähinnä ongelmanratkaisuun, kun aina ei ole paras mahdollinen tila ym., ja voi olla kierto-ongelmia ja sen sellaista. Niitä sitten voi miedosti eq:lla yrittää parannella.
 
Mun mielestäni laulusoundia ei eq:lla varsinaisesti "tehdä", ellei ole kysymys jostain radikaalista efektinomaisesta jutusta, kuten vaikkapa ns. puhelinsoundista.

Lennonin soundista: siihen vaikuttaa koko se studiotekniikka mitä siihen aikaan käytettiin. Äänitystapa, putkimikrofoni, ylipäätään kaikki laitteet oli putkilaitteita... ei millään eq-säädöillä voi sitä jäljitellä. Enkä usko, että siihen aikaan eq:ta edes käytettiin hirveästi. Pyrittiin vain luonnolliseen soundiin niissä puitteissa mitä oli.
 
Itse asiassa Lennon kuulemma aina vaati mahdollisimman suuria säätelyjä ja efektejä lauluunsa, koska vihasi ääntänsä. Sitä en sitten tiedä, mitä silloin pystyi tekemään. Ainakin kuulemma tuplattiin usein laulu toiselle raidalle n. 30 millisekunnin päähän alkuperäisestä.
 
Studiossa kuitenkin jotkut miksaajat korostavat jonkin verran yläpäätä jostain 12 kHz ylöspäin, jos halutaan radiopoppisoundia, tai jos laulajan äänessä ei ole paljoa resonanssia, ja halutaan kirkkautta.
 
Okei, tuo on mielenkiintoista. Mulla on tuollainen Zoomin kotiäänityslaite ja säätelin oman laulutallennukseni EQ:ta en-edes-muista-miten, ja sain siitä selvästi tunkkaisuutta pois. Eli yläpään korostuksella voidaan "kompensoida" resonanssin puutetta? Mun ääni ei taida aina nimittäin hirveästi resonoida.
 
Zoomissani voi yläpäätä säätää -12 - 0 - 12dB taajuudella 500-18000Hz ja alapäätä samoilla desibeleillä taajuudella 40-1600Hz. Eli tarkoittaako tuo, että asetus -12 leikkaa halutusta taajuudesta 12dB pois ja 12 korostaa haluttua taajuutta saman verran?
Osaatko sanoa, miksi yläpään taajuudet alkavat jo 500Hz:stä ja alapään taajuudet jatkuvat aina 1600Hz:iin asti? Eikö se mene jo lomittain?
 
Keikkatilanne on periaatteessa aivan erilainen, joskin sama periaate pätee, että jos on hyvät mikrofoni ja pa-laitteet, niin ei laululle välttämättä mitään tehdä. Eq:ta käytetään lähinnä ongelmanratkaisuun, kun aina ei ole paras mahdollinen tila ym., ja voi olla kierto-ongelmia ja sen sellaista. Niitä sitten voi miedosti eq:lla yrittää parannella.
 
Mullahan toi EQ voisi kai sitten auttaa livetilanteessakin, kun ääneni on vähän tunkkainen eikä resonoi paljon? Myydäänkö jotain EQ-säätimiä erikseen, minkä voisi heittää johonkin PA:n väliin tms? Vai onko PA-laitteissa yleensä itsessään EQ-säädöt?
 
Kiitoksia, jos vielä jaksatte vastailla! Apu tulee oikeasti tarpeeseen.

Itse asiassa Lennon kuulemma aina vaati mahdollisimman suuria säätelyjä ja efektejä lauluunsa, koska vihasi ääntänsä.
 
Se tuli varmaan myöhemmin 60-luvulla. Hyvin luonnolliselta tuo vuoden -62 näyte ainakin minun korvaani kuulosti.
 
Eli yläpään korostuksella voidaan "kompensoida" resonanssin puutetta?
 
Kyllä sitä tehdään. Ässät saattaa vaan alkaa sihahtelemaan pahasti, mutta sitä varten on ässälimitteri erikseen.
 
Eli tarkoittaako tuo, että asetus -12 leikkaa halutusta taajuudesta 12dB pois ja 12 korostaa haluttua taajuutta saman verran?
 
Kyllä.
 
Osaatko sanoa, miksi yläpään taajuudet alkavat jo 500Hz:stä ja alapään taajuudet jatkuvat aina 1600Hz:iin asti? Eikö se mene jo lomittain?
 
Se on siksi, että olisi enemmän pelivaraa keskialueella, missä on suurin osa äänimateriaalistakin. Ei sillä sinällään ole väliä, kumpaa kaistaa käyttää, jos tarvitsee vain yhden suotimen.
 
Mullahan toi EQ voisi kai sitten auttaa livetilanteessakin, kun ääneni on vähän tunkkainen eikä resonoi paljon?
 
Ehkä, mutta sitten voi tulla ongelmia niiden vuotoäänten kanssa, joita laulumikin kautta vuotaa taustalta. Myös ässät alkaa sihahdella pahasti, erityisesti jos yläpään korjaimen keskitaajuus on jossain 8 - 10 kHz:n tienoilla. Mutta ehkä +3 dB uskaltaa korostaa yläpäätä, jos on tarvis.
 
Ihan ensimmäiseksi kannattaa ratkoa ongelmaa sen alkupäästä. Jos et saa lisää sointia ääneesi, niin käytä ainakin kunnollista mikrofonia. Esim. Shure sm58 ei toista kovinkaan hyvin yläpäätä, beta58 on vähän parempi siinä. Sennheiserit, Audixit, Beyerdynamicit ja AKG:t on selvästi uudenaikaisempia ja kirkassoundisempia. Sitten vaikuttaa todella paljon, että minkä laatuisilla äänentoistovehkeillä vedetään. Hyvien kamojen kanssa ei yleensä ole mitään soundiongelmia, kun taas kaikkein halvimpien the boxien kanssa saa kaikki riesat niskaan.
 
Myydäänkö jotain EQ-säätimiä erikseen, minkä voisi heittää johonkin PA:n väliin tms? Vai onko PA-laitteissa yleensä itsessään EQ-säädöt?
 
Ei oikeastaan myydä erillisiä eq:ita live-käyttöön. Miksauspöydissä on kyllä nykyään aika hyvät eq:t jokaisessa kanavassa, sitä kannattaa kokeilla. Mutta ensimmäinen ratkaisu on hankkia parempi mikrofoni; tämä kikka tepsii useimmiten.

Se tuli varmaan myöhemmin 60-luvulla. Hyvin luonnolliselta tuo vuoden -62 näyte ainakin minun korvaani kuulosti.
 
Joo, myöhemmin varmasti. Tuo veto oli vain kuuluisasta Deccan auditiosta, jossa Beatles torjuttiin.
 
Se on siksi, että olisi enemmän pelivaraa keskialueella, missä on suurin osa äänimateriaalistakin. Ei sillä sinällään ole väliä, kumpaa kaistaa käyttää, jos tarvitsee vain yhden suotimen
 
Mutta voiko sillä alueella siis tehdä "tuplasäädöt"? Eli esim. vahvistaa sekä ala- että yläpäästä vaikka taajuudella 1400-1600Hz? Mitä jos vahvistaa toisesta ja vaimentaa toisesta samaa taajuutta?
 
Ihan ensimmäiseksi kannattaa ratkoa ongelmaa sen alkupäästä. Jos et saa lisää sointia ääneesi, niin käytä ainakin kunnollista mikrofonia. Esim. Shure sm58 ei toista kovinkaan hyvin yläpäätä, beta58 on vähän parempi siinä. Sennheiserit, Audixit, Beyerdynamicit ja AKG:t on selvästi uudenaikaisempia ja kirkassoundisempia.
 
Tuo kuulostaa kyllä järkevältä. Tuleeko mieleen tapoja päästä halvalla kokeilemaan eri mikkejä kunnolla? Mitenhän se mikki pitäisi omalle äänelle löytää? Vaikea kuulla itse, ja missä niitä ylipäätään voi testailla? Onkohan dynaaminen mikki kuitenkin ehdottomasti se liveratkaisu? Kondesoreja ei niin livenä käytetä? On tuntunut välillä, että kondesoreissa olisi kirkkaampi ääni. Pitäneekö paikkansa?
 
Kiitoksia edelleen erittäin paljon vastauksista!

Osaatko kertoa mikeistä sen verran, että voiko tuosta ilmoitetusta 'taajuusalueesta' (esim. 'Taajuusalue: 70 Hz - 18 kHz') suoraan päätellä tuon, että toistaako hyvin yläpäätä? Entäs nuo annetut dB-lukemat? Merkitsevätkö mitään?
Määrääkö tässäkin asiassa hinta paljon laatua? Esim. AKG:ltä löytyy hyvin eri hintaisia mikkejä, joissa samaan 20 kHz:iin asti taajuus. Pystytkö kertomaan, mitä eroja esim. seuraavilla mikeillä on?
 
AKG D5 S, hinta 105 euroa: Dynaaminen ammattitason mikrofoni kytkimellä laulu- ja taustalaulukäyttöön lavalla
 
supercardioidI
on /off -kytkin
Taajuusalue 70 Hz - 20 kHz
Herkkyys 2.6 mV/Pa (-52 dBV)
Maximi SPL 147/156 dB SPL (for 1% / 3% THD)
Impedanssi < 600 ohms
Kytkentä 3-pin XLR
Mitat: pituus 185.2 mm; halkaisija: 51 mm
Paino 340 g
 
ja
 
AKG D 88S CCS, hinta 55 euroa: Dynaaminen mikrofoni solistille
 
- On/off kytkin
- Rosoinen metallilanka kapselinsuojus
- Kestävä metallirunko
- XLR/XLR kaapeli (5 m)
- Standiadapteri
Supercardioidi-kapseli
Taajuusalue: 40 Hz - 20 kHz
Herkkyys: 2.5 mV/Pa
Impedanssi: 300 ohmia
Paino 260 g

Mutta voiko sillä alueella siis tehdä "tuplasäädöt"? Eli esim. vahvistaa sekä ala- että yläpäästä vaikka taajuudella 1400-1600Hz?
 
Jos on pari pahaa ongelmataajuutta lähellä toisiaan, niin molempia suotimia voi käyttää, tietysti kapeilla kaistoilla. Mutta lähtökohtaisesti en yrittäisi tehdä noin monimutkaisesti, vaan etsisin sen perustaajuuden josta kaikki muut ongelmat aiheutuvat kerrannaistaajuuksien kautta, ja vaimentaisin sitä pelkästään toisella suotimella.
 
Mitä jos vahvistaa toisesta ja vaimentaa toisesta samaa taajuutta?
 
Ne kumoavat toisensa, eli soundi pysyy teoriassa neutraalina. Ei siis järkeä.
 
Tuleeko mieleen tapoja päästä halvalla kokeilemaan eri mikkejä kunnolla?
 
Soitinliikkeissä on yleensä monia vaihtoehtoja, ja niitä saa ilmaiseksi kokeilla siellä.
 
Mitenhän se mikki pitäisi omalle äänelle löytää? Vaikea kuulla itse
 
Sitten kannattaa ostaa vain joku mikki mitä toiset suosittelee, ja luottaa siihen että se on hyvä. Mikrofonivalmistajat kyllä suunnittelevat tuotteensa niin, että ne sopivat mahdollisimman monenlaisille laulajille. Ei siis ole olemassa erikseen kirkas- tai tummaäänisten laulajien mikrofoneja, eikä mies- tai naislaulajien mikkejä. On vain mikkejä erilaisiin käyttötarkoituksiin, erilaisilla suuntakuvioilla, ja ennenkaikkea laadukkaampia ja vähemmän laadukkaita - eli kalliimpia ja halvempia. Siinä on suurin ero, mikä on tietysti hintatietoisen kuluttajan kannalta ikävää. Halvalla ei saa hyvää. Mutta toisaalta, ei mikkejä tarvitse olla kuin yksi.
 
Onkohan dynaaminen mikki kuitenkin ehdottomasti se liveratkaisu? Kondesoreja ei niin livenä käytetä? On tuntunut välillä, että kondesoreissa olisi kirkkaampi ääni. Pitäneekö paikkansa?
 
Joo, konkat on herkempiä ja niissä on laajempi ja tasaisempi taajuusvaste. Sopii ne livenä sellaisille keikoille, missä ei soiteta kauhean lujaa. Ei siis välttämättä kovaääniseen rokkiin, mutta esim. jazziin, laulelmaan ja akustishenkiseen poppiin hyvinkin. Dynaamisesta on kuitenkin hyvä lähteä liikkeelle.

...voiko tuosta ilmoitetusta 'taajuusalueesta' (esim. 'Taajuusalue: 70 Hz - 18 kHz') suoraan päätellä tuon, että toistaako hyvin yläpäätä?
 
Ei oikeastaan. Valmistajat mielellään liioittelevat sen taajuuskaistan mahdollisimman leveäksi, vaikka siellä voi olla jotain +/- 6 dB heittoja, mikä on siis järkyttävän suuri heitto.
 
Toisaalta, ihmisen äänen perusresonanssista on hyvin suuri osa jossain kuuden kHz:n alapuolella. Siitä ylöspäin ääni on lähinnä sellaista ilmaa ja läsnäolon tuntua. Eli jos laulajan äänessä ei ole liiemmin sointia siellä ylämiddle-aladiskantti-osastossa, niin siihen ei auta kuitenkaan se että mikki toistaisi hienosti kaistaa 10 - 20 kHz.
 
Entäs nuo annetut dB-lukemat?
 
Tuota speksiä en ole hirveästi tutkinut, mutta se kaiketi ilmoittaa mikin herkkyyden jollain taajuudella ja etäisyydellä äänilähteestä. Kaiketi 1 kHz ja metri. Eli on se suuntaa-antava.
 
Määrääkö tässäkin asiassa hinta paljon laatua? Esim. AKG:ltä löytyy hyvin eri hintaisia mikkejä, joissa samaan 20 kHz:iin asti taajuus.
 
Määrää täysin, siis hintaluokan suhteen. Kolmensadan mikki on taatusti parempi kaikilla mittareilla kuin alle satasen mikki.
 
Tuo 20 kHz voi tarkoittaa tosiaan sitä, että periaatteessa se toistaa sinne asti, mutta käyrä voi olla 20 kHz:n kohdalla jo aika paljon vaimentunut. Lisäksi halpa mikki on yleensä kovin kiertoherkkä, mikä tulee kaupanpäälliksi siitä laajasta yläpään taajuusvasteesta.
 
AKG D5 S, hinta 105 euroa: Dynaaminen ammattitason mikrofoni
 
AKG D 88S CCS, hinta 55 euroa: Dynaaminen mikrofoni solistille
 
Suurin ero tulee symbolisesti esiin jo siinä, että tuosta halvemmasta ei edes kerrota mitään varsinaisia speksejä. Se todennäköisesti soundaa honottavalta, kiertää herkästi, käsittelyäänten vaimennus ei ole hyvä, ei pidä suuntakuviotaan hyvin, ja vuotoääni on kauhean kuuloista. Voin tietysti olla väärässäkin, mutta en edes virtsaisi sen suuntaan. Tosin, ei tuo D5 myöskään mikään huippumikki ole, mutta sen hintaluokassa alkaa olla jo järkeä vertailla eri merkkejä ja malleja. Lähemmäs kahdella sadalla alkaa saada jo jonkunlaista kunnon tavaraa. Tietysti jotkut Neumannin mikit ovat asia erikseen viiden sadan hintaluokassaan, mutta soundi ja ominaisuudet ovat sen mukaiset.

Ok. alkaa selviämään. Eli tuosta ilmoitetusta taajuusaluelukemasta ei voi kovin paljon päätellä.
 
Ihan ensimmäiseksi kannattaa ratkoa ongelmaa sen alkupäästä. Jos et saa lisää sointia ääneesi, niin käytä ainakin kunnollista mikrofonia. Esim. Shure sm58 ei toista kovinkaan hyvin yläpäätä, beta58 on vähän parempi siinä. Sennheiserit, Audixit, Beyerdynamicit ja AKG:t on selvästi uudenaikaisempia ja kirkassoundisempia.... ...Miksauspöydissä on kyllä nykyään aika hyvät eq:t jokaisessa kanavassa, sitä kannattaa kokeilla. Mutta ensimmäinen ratkaisu on hankkia parempi mikrofoni; tämä kikka tepsii useimmiten.
 
Testailu tulee lopulta varmasti väkisinkin kannattavaksi, mutta mitenhän voisi vähän rajata tuota ehdokasjoukkoa? Jos nyt oletetaan, että mulle voisi sopia hyvin yläpäätä toistava ja kirkassoundinen mikki. Mainitsit muutamia merkkejä, mutta ei kai kaikki niiden mallit tietenkään sisällä noita toivomiani/mainitsemiasi ominaisuuksia? Osaatko suositella muutaman laadukkaan, kirkassoundisen, hyvin yläpäätä toistavan mallin? Hinnalla on tietysti merkitystä, mutta jos sillä saa oikeasti eroa ja pitkään kestävän kumppanin, kannattaa kai vähän maksaakin.
 
Ja kiitoksia!

Tota... mä ny pyytämättä laitan oman viisisenttiseni jakoon...
Jos livekeikalla ei normiviiskasista saa siedettävää tai käyttökelpoista ääntä ulos, niin vika välttämäti ei o mikissä.

Tota... mä ny pyytämättä laitan oman viisisenttiseni jakoon...
Jos livekeikalla ei normiviiskasista saa siedettävää tai käyttökelpoista ääntä ulos, niin vika välttämäti ei o mikissä.
 
No, tuosta nyt ei varsinaisesti paljon ollut apua, mutta kiitos kuitenkin. Ainahan soundia voi parantaa oikeilla laitevalinnoillakin. Olisiko sen Lennoninkin pitänyt lopettaa laulaminen, kun ei ikinä tykännyt soundistaan, vaan suorastaan vihasi sitä? Kun pyysi George Martinia säätelemään ja joskus suorastaan efektoimaan lauluaan, Georgen olisi pitänyt ottaa siinä vaiheessa luulot jätkältä pois. Missä oli Jone Nikulat ja Nina Tapiot, kun niitä olisi tarvittu!

No, tuosta nyt ei varsinaisesti paljon ollut apua, mutta kiitos kuitenkin. Ainahan soundia voi parantaa oikeilla laitevalinnoillakin.
 
Jos ny mietit tota kysymystäsi... niin oletko siis hankkimassa laulumikkiä keikkakäyttöön? Se saa mieluusti olla semmoinen, joka kestää kolistelua. Se on yksi hupsis roudatessa tai keikalla ja kädessäsi on hiton hyvä mikki, joka on rikki. Keikan kanalta nolompi juttu. Siinä mielessä toi shuren viiskasi on kelpo kapistus. Eikä siinä ole mitään laulusuoritusta pilaavia elementtejä sisäänrakennettuna. Voi toki olla, että löydät mikin, joka sopii itsellesi paremminkin. Vertaamalla ja kokeilemalla se selviää. Jos tommoisen viiskasin tai vastaavan perusdynaamisen erehtyy ostamaan, niin kyllä siitä eroon pääsee melko pienin tappioin. Käytettynäkin ihan kysyttyä kamaa.
 
Jos taas kiinnostaa noi äänityshommat ja ekun käyttö, niin sit ostamaan tai kirjastosta lainaamaan noita kotistudio- oppaita. Verkostakin löytyy tommoinen: www.avaruusankat.com/pulustudio/nightbook/Recording/mix.htm

Jos ny mietit tota kysymystäsi... niin oletko siis hankkimassa laulumikkiä keikkakäyttöön? Se saa mieluusti olla semmoinen, joka kestää kolistelua. Se on yksi hupsis roudatessa tai keikalla ja kädessäsi on hiton hyvä mikki, joka on rikki. Keikan kanalta nolompi juttu. Siinä mielessä toi shuren viiskasi on kelpo kapistus. Eikä siinä ole mitään laulusuoritusta pilaavia elementtejä sisäänrakennettuna. Voi toki olla, että löydät mikin, joka sopii itsellesi paremminkin. Vertaamalla ja kokeilemalla se selviää. Jos tommoisen viiskasin tai vastaavan perusdynaamisen erehtyy ostamaan, niin kyllä siitä eroon pääsee melko pienin tappioin. Käytettynäkin ihan kysyttyä kamaa.
 
Jos taas kiinnostaa noi äänityshommat ja ekun käyttö, niin sit ostamaan tai kirjastosta lainaamaan noita kotistudio- oppaita. Verkostakin löytyy tommoinen: www.avaruusankat.com/pulustudio/nightbook/Recording/mix.htm
 
Kiitoksia neuvoista! Niin, siis Shuren 58:a ja 58 Betaa tullut käytettyä enkä oikein pidä niiden soundista.

Kiitoksia neuvoista! Niin, siis Shuren 58:a ja 58 Betaa tullut käytettyä enkä oikein pidä niiden soundista.
 
Niin, siis oletko ettimässä mikkiä keikkakäyttöön vai kotinauhoituksiin? Eku- kysymyksesi kertoo, että sinulla on jonkin verran opeteltavaa tossa signaalitiessä mikrofonista eteenpäinkin.
Tuolla oli ketju, jossa noi viiskasit paranivat olellisesti, ko vähän päivittivät muuta kalustoa ja opettelivat niiden käyttöä. www.muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=14&t=161545&oo=150

Osaatko suositella muutaman laadukkaan, kirkassoundisen, hyvin yläpäätä toistavan mallin?
 
Itse olen tykästynyt Sennheiserin e935 -malliiin. Pidän myös Audixeista (OM -sarja).
 
Rintapek kirjoitti yllä silkkaa asiaa. Mehän ei voida tietää sinun käyttötarkoituksistasi ja -olosuhteista kuitenkaan mitään, ja lopulta kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kannattaa kartuttaa perustietoa ja kokemusta äänentoistosta ylipäätään, ja pitää mielessä että studio ja live on lopulta aivan eri asiat.
 
Viimeksi eilen vedin itse keikan Shure sm58:lla, koska olen tottunut sen kanssa pelaamaan, ja se on joka suhteessa ongelmaton mikrofoni. Se on kyllä hyvä ja kohtuuhintainen mikki, vaikka aiemmin mainitsin että sen yläpään vaste ei ole yhtä laaja ja suora kuin monella muulla mikillä. Mutta 58:n kanssa ei kuitenkaan voi mennä metsään, se on legendaarinen sihti.

Niin, siis oletko ettimässä mikkiä keikkakäyttöön vai kotinauhoituksiin? Eku- kysymyksesi kertoo, että sinulla on jonkin verran opeteltavaa tossa signaalitiessä mikrofonista eteenpäinkin.
Tuolla oli ketju, jossa noi viiskasit paranivat olellisesti, ko vähän päivittivät muuta kalustoa ja opettelivat niiden käyttöä. www.muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=14&t=161545&oo=150
 
Itse asiassa etsin molempiin. Ja alistun kyllä siihen faktaan, että on sitten varmasti hankittava kaksi eri mikkiä. Nyt alkoi kyllä vähän mietityttämään, että josko saisi kaksi yhden hinnalla, esim. Neumann KMS-105:n muodossa. Taitaa olla ihan toimiva mikki lavallakin. Mietityttää vähän vaan tuo phantom. Jos ei sellaista löydykään joka keikkapaikan PA:sta. Ilmeisesti monet konkat saa toimimaan myös paristoilla(?), mutta niin ei taida olla tuossa mikissä(?) Osaatteko sano? Kallishan se on kuin mikä.
 
Paljon kiitoksia linkeistä.

Mutta 58:n kanssa ei kuitenkaan voi mennä metsään, se on legendaarinen sihti.
 
Täysi komppaus! Mutta jos haet kirkasta soundia, niin kokeile sm57:aa. Jotkut sanovat sitä "kirkkaammaksi" kuin 58. Molempia on tullut käytettyä keikoilla, mutta eipä mitään merkittävää eroa ainakaan siellä lauteilla ole huomannut.

Ja alistun kyllä siihen faktaan, että on sitten varmasti hankittava kaksi eri mikkiä. Nyt alkoi kyllä vähän mietityttämään, että josko saisi kaksi yhden hinnalla, esim. Neumann KMS-105:n muodossa. Taitaa olla ihan toimiva mikki lavallakin. Mietityttää vähän vaan tuo phantom. Jos ei sellaista löydykään joka keikkapaikan PA:sta.
 
Varmaan tuo Neumann toimii myös äänityksissä, vaikka onkin käsimikiksi suunniteltu. Rokkikeikalle en sitä silti veisi. Eikä sitä uskaltaisi edes jättää ständiin taukojen ajaksi, kun on niin kallis:)
 
Phantom löytyy nykyään oikeastaan kaikkialta. Pienemmissäkin äänipöydissä alkaa olla vakiona phantom-syöttö.
 
Jos mietit eri mikkejä keikalle ja äänitykseen, niin esim. Rodella on hyviä ja edullisia suurikalvoisia kondensaattorimikkejä äänityskäyttöön. Neumannin hinnalla saisit dynaamisen käsimikin ja äänitys-konkan erikseen.

Kun monet täällä muusikoiden.netissäkin sanoo ettei siihen eq:hun tarvi koskea laulussa, niin entäs live tilanteessa kun pitää laulaa läheltä mikrofonia ja proximity efekti kasvaa?
Itse oon yleensä leikannut sitä alapäätä aikalailla.
Jostain oon lukenut että dynaamisia on jonkin verran käytetty ihan levyilläkin (bono, rhcp, michael jackson) niin kai niihin lauletaan studiossakin aika läheltä ja eiks sit tarvi leikata sitä alapäätäkin.
 
Itellä on Shure sm58 ja Sennheiser e845 ja luulisin että sennheiser sopis tän ketjun alottajalle paremmin.
Kaverilla on e840 ja sekin vaikuttaa hyvältä, vissiin aika sama kun e845 mutta herttakuviolla

Itellä on Shure sm58 ja Sennheiser e845 ja luulisin että sennheiser sopis tän ketjun alottajalle paremmin.
Kaverilla on e840 ja sekin vaikuttaa hyvältä, vissiin aika sama kun e845 mutta herttakuviolla
 
Kiitos vinkistä.