Laulaminen ›

Minulla on tytär (10vuotta) jolla on selkeästi merkittäviä "laulunlahjoja". Ei niinkään ehkä melodiantajun, vaan enemmänkin rytmillisen käsittelyn ja sanoituksien muistamisen jne. osalta. ja kun vapaasti lauletaan (ilman säestystä) myös melodian osalta homma toimii ihan kiitettävästi. Kuitenkin olen havainnut että hänellä on vaikeuksia pysyä/kuulla säestetyssä sävellajissa, (esim karaoke, tai jos itse komppaan kitaralla) ja mennään ns. metsään välillä silloin tällöin aika reippaasti.
Hänellä on todettu ns. hahmotushäiriö, ja voi olla että sillä on ehkä merkitystä, mutta olisiko täällä ketään sen verran pedagogista tietämystä omaavaa, joka osaisi valottaa miten tulisi tukea harrastusta. Hän laulaa myös lapsikuorossa.
Itse en ole laulun asiantuntija.
En hae mitään oikotietä "onneen", mutta onko jotain lapsille suunnattuja harjoitteita tässä suhteessa olemassa, tietenkin sen yleisen musan "kuuntelun" ohessa.

blaekie: Minulla on tytär (10vuotta) jolla on selkeästi "laulunlahjoja". Ei niinkään melodiantajun, vaan enemmänkin rytmillisen käsittelyn ja sanoituksien muistamisen jne. osalta. ja kun vapaasti lauletaan (ilman säestystä) myös melodian osalta homma toimii. Kuitenkin olen havainnut että hänellä on vaikeuksia pysyä/kuulla säestetyssä sävellajissa, (esim karaoke, tai jos itse komppaan kitaralla) ja mennään ns. metsään välillä silloin tällöin aika reippaasti.
 
Jos muistan oikein musiikkikasvatuksen luennoilta ja työstäni musiikinopettajana (siitä on vuosia aikaa), niin lasten harmoniataju alkaa kehittyä vasta 10-12-vuotiaana (tai siis herkkyyskausi harmonian hahmottamiselle on tällöin), joten ei kannata olla mitenkään huolissaan, vaikka 10-vuotias välillä putoilee sävellajista. Todennäköisesti me ollaan kaikki tehty niin. Rytmisen omaksumisen herkkyyskausi on 3-4 lk:lla, ja jos rytmitaju on vahva, niin sehän on hyvä merkki. Koulukirjoissakin alkaa olla kaksiäänisiä sovituksia vasta 5-6lk:n kirjoissa, kun voidaan pikkuhiljaa olettaa, että lapset kestävät sävellajissa ja oikeassa melodiassa treenauksen tuloksena.
 
Mutu-tuntumalta sanoisin, että tärkeintä on ylläpitää lapsen kiinnostusta ja innostusta musiikkia kohtaan. Loput on opittavissa sitten myöhemmin kun aika on kypsä. Lauluvireen heitot saattavat monilla johtua lauluharrastuksen alussa myös siitä, ettei osaa vaan vielä kontrolloida äänielimistöään tarpeeksi hyvin. Eli ts. kuulee kyllä miten pitäisi mennä, mutta ääni ei vaan tee ihan sitä mitä sen haluaisi tekevän. Lapsen ääniala ei myöskään ole sama kuin aikuisen vaan luonnostaan paljon korkeampi (1-viivainen oktaaviala), joten aikuisten karaoke-taustat tai aikuiselle helpot ja luontevat sävellajit eivät ehkä vaan sovellu laulukorkeuden puolesta 10-vuotiaalle.

Lapset kehittyvät eri tahtia, joten en olisi yhtään huolissani. Voihan myös olla, että säestettävät kappaleet ovat hankalassa sävellajissa. Näen tärkeänä, että laulamisessa säilyy ilo, joten kannustan jatkamaan mukavan harrastuksen tukemista. Ei sillä vireellä ole niin paljon merkitystä, ja sen hallinta kehittyy itsestään.

Joo, kiitoksia näkemyksistä. Ei liene kannata lasten kanssa näissä asioissa
hoppuilla liiaksi.

viinaa ja röökiä, se kehittää ääntä

sub zero: viinaa ja röökiä, se kehittää ääntä
 
Huono vitsi, koska jotkut nuoret oikeesti luulee noin saavansa rokkiäänen.