Laulaminen ›

Pitäisi saada tavallisen laulusaundin lisäksi säröytyvä saundi livekäytössä aikaan. Näitä saundeja pitäisi myös pystyä vaihtelemaan. Olen tähän mennessä miettinyt kahta mikrofonia, joista toisen pyöräyttäisi jonkin etuasteen läpi niin, että inputti clippaa, ja siitä miksaajalle.
 
Siisteintä olisi jos selviäisi yhdellä mikillä, mutta miten särön saisi kytkettyä päälle/pois vaikkapa jalkakytkimellä? Ei ole kävellyt vastaan midiohjattavia räkkietuasteitakaan.. Tulee mieleen jonkun kitaran säröpurkin käyttö, mutta haussa ei ole ihan tolkuton higain-pörinä vaan sellainen luonnollisesti säröytyvä "liian kuuma" signaali.
 
Ideoita?
 
btw jos kummatkin mikit änkee vielä esim. Lexiconin mx200:n kahteen kanavaan, saako niiden signaalin yhtenä monosignaalina siitä ulos yhdellä piuhalla?

Olen nähnyt käytettävän kahden erillisen mikin systeemiä, mikä olisi soundillisesti paras ratkaisu. Särö on otettu jostain tavallisesta pa -efektilaitteesta. Erillinen miksaaja on usein tarpeen, ja hänen tulisi tietää että missä kohtaa mitäkin biisiä särömikkiä käytetään, ettei tarvitse pitää sitä koko ajan auki huonontamassa yleissoundia.
 
Jos tekee omin neuvoin yhdellä mikillä, niin ekana tulee mieleen että:
 
mikki => pieni välimikseri => (main out:ista) johonkin kunnolliseen räkkiefektilaitteeseen => pa:han stereona.
 
Efektilaitteeseen liitetään bypass -jalkakytkin, jos sellaiselle on liitäntä, muussa tapauksessa midi -pedaali jolla laite saadaan bypassille kun sitä ei tarvita. Säröefektin määrä säädetään efektilaitteessa.
 
Vaihtoehtoisesti efekti kytketään välimikserin auxiin, jolloin alkuperäinen signaali saattaa säilyä parempana ja särön sekoitussuhde määrätään mikserin auxissa.
 
EDIT: eli siis, laulusäröihin on yleensä kelvannut ihan tavallisten multiefektilaitteiden (pa -käyttöön tarkoitettujen) distortion -efekti, pa:ssa se kuulostaa riittävän hyvältä. Jos kytkee jotain kitaraefektejä, niin tulee aika monimutkainen homma kun pitää olla impedanssimuuntimet ja kaikki...

. Jos kytkee jotain kitaraefektejä, niin tulee aika monimutkainen homma kun pitää olla impedanssimuuntimet ja kaikki...
 
Alkoi sittenkin kiinnostaa tää kitarasärön käyttö hieman. Millaista haittaa noista impedanssieroista voi olla?
 
Whirlwind valmistaa näköjään LITTLE IMP -nimistä adapteria, joka sovittaa matalaohmisen mikin korkeaohmiseen sisääntuloon.
 
Mietin jos sen spedun työntäis sellaisen pienen välimikserin aux-looppiin niin ei tarttis murouttaa koko saundia?

Millaista haittaa noista impedanssieroista voi olla?
 
En ole elektroniikan asiantuntija, mutta impedanssierot kuuluvat mm. taajuusvasteen vääristymisenä, lähinnä diskantti vaimenee useimmiten. Sitten tulee ne ongelmat, mitkä liittyy signaalitasoeroihin, eli kohinat ja muut.
 
Whirlwind valmistaa näköjään LITTLE IMP -nimistä adapteria, joka sovittaa matalaohmisen mikin korkeaohmiseen sisääntuloon.
 
Mietin jos sen spedun työntäis sellaisen pienen välimikserin aux-looppiin niin ei tarttis murouttaa koko saundia?
 
Tuo voisi toimiakin, kannattanee kokeilla.

Äääh, skittapedaali tuli testattua. Ihan hirvee. Särötykseen löytyikin yksinkertainen ratkaisu: minimikseri mikin ja pa:n väliin, josta mikin kanava vaan kunnolla punaiselle. Masterin kun pitää aisoissa niin ei tuu signaali kuitenkaan liian lujaa varsinaiseen miksaustiskiin. Nyt on sit 2 mikkiä, särö ja tavallinen.

Entäs ne uudet Beringerin pedaalit. Löytyiskö niistä joku? Ovat ainaki halpoja. Alle kolmekymmentä euroa.