Koskettimet ›

Ja siis C-mollissa C, Eb ja G, ei ylennetty d vaikkakin se on sama ääni. Opetellaan kirjoittamaan enharmonisesti oikein heti alusta alkaen, kiitos.:)
 
nyt minä tajusin tämänkin että miksi se on!

nyt minä tajusin tämänkin että miksi se on!
 
Joo, his-mollissa on H#-D#-F##, enharmonisesti samat, mutta vähän vaikea sävellaji luettavaksi kun yhdeksän ristiä etumerkintänä.

Ja sellainen huomautus että esim. viulisteille on eri asia soittaa ylennetty D kuin alennettu Eb. Siis kuulostaakin eri vireisiltä.
 
Niin ja kukaan ei ole kieltänyt koskettimissa käyttämästä pitch-bendiä, tosin pitää vähän kikkailla jos haluaa sointua soittaessa vain yhden nuotin muuttavan virettä. Mutta näissä nykyisissähän löytyy eri viritysjärjestelmiäkin :)

Ja siis C-mollissa C, Eb ja G, ei ylennetty d vaikkakin se on sama ääni. Opetellaan kirjoittamaan enharmonisesti oikein heti alusta alkaen, kiitos.:)
 
Siis sehän on eri ääni, mutta samaan koskettimeen pyöristetty tavallisessa viritysjärjestelmässä. Opetellaan kirjoittamaan oikean termit heti alusta alkaen, kiitos.:)

Opetellaan kirjoittamaan oikean termit heti alusta alkaen, kiitos.:)
 
Opetellaan kirjoittamaan, kiitos.:)

Joo, his-mollissa on H#-D#-F##, enharmonisesti samat, mutta vähän vaikea sävellaji luettavaksi kun yhdeksän ristiä etumerkintänä.
 
Itse asiassa 2 kaksoisylennystä (X: fisis ja cisis) ja 5 ylennystä (#: gis, dis, ais, eis, his). Hoho.

Itse asiassa 2 kaksoisylennystä (X: fisis ja cisis) ja 5 ylennystä (#: gis, dis, ais, eis, his). Hoho.
 
No onhan se selvä, että kun asteikossa 7 säveltä niin 7 jälkeen alkaa toinen kierros, kun ei löydy enää uusia paikkoja.

Itse olen myös alkanut vakavasti harkitsemaan koskettimlla soittamisen aloittamista. Kitaraa olen soittanut jo vuosia, joten ihan tyhjältä pöydältä ei lähdettäisi. Teorian opiskelu on ikävä kyllä ollut laiskanpuoleista, joten kysyisinkin onko koskettimille olemassa vastaavaa systeemiä kuin kitaralla tabut? Vai osaavatko kaikki kosketinsoittajat tosiaan lukea nuotteja, kitaristeistä kun kuitenkaan ei valtaosa taida osata...
 
Jos vielä alan harrastajat viitsisitte jotain linkkejä hyväksi havaitsemillenne nettisivuille laittaa, niin olisin enemmän kuin kiitollinen. Jostain varmaan löytyy taulukot, miten eri soinnut soiteteaan jne.
 
Mukava olisi hallita toinenkin instrumentti, aloittaminen vaan on aina niin hankalaa. Jos nyt pääsen soittamisen asteelle, niin kysymyksiä varmaan alkaa tupsahtelemaan enemmänkin.. :)

Itse olen myös alkanut vakavasti harkitsemaan koskettimlla soittamisen aloittamista. Kitaraa olen soittanut jo vuosia, joten ihan tyhjältä pöydältä ei lähdettäisi. Teorian opiskelu on ikävä kyllä ollut laiskanpuoleista, joten kysyisinkin onko koskettimille olemassa vastaavaa systeemiä kuin kitaralla tabut? Vai osaavatko kaikki kosketinsoittajat tosiaan lukea nuotteja, kitaristeistä kun kuitenkaan ei valtaosa taida osata...
 
Jos vielä alan harrastajat viitsisitte jotain linkkejä hyväksi havaitsemillenne nettisivuille laittaa, niin olisin enemmän kuin kiitollinen. Jostain varmaan löytyy taulukot, miten eri soinnut soiteteaan jne.
 
Mukava olisi hallita toinenkin instrumentti, aloittaminen vaan on aina niin hankalaa. Jos nyt pääsen soittamisen asteelle, niin kysymyksiä varmaan alkaa tupsahtelemaan enemmänkin.. :)
 
Tavallaan vitsi on kiipparitabut, tosin niitäkin on olemassa.
On kuitenkin digikiippareita, jotka näyttää, kun painat jotain kosketinta, mitä nuottia se vastaa eli tavallaan takaperin opit nuotit.

Edit: otin pois kun huomasin että asiathan oli jo selvitetty

...IMHO kiipparia voi käyttää kolmella eri perustavalla. Se onko näitä tapoja jossain tietyssä biisissä vaan yks käytössä, tai vaikka kaikki on sitten ihan biisistä riippuvainen.

Yksi tapa on soinnutus eli siellä muun musiikin taustalla vedetään soituja joko hitaina mattoina tai nopeana jazz-kikkailuna tai jotain siltä välilta. Toinen tapa on liidien eli melodioiden vetäminen ja siihen kuuluva kikkailu pitch bendillä ja modulaatioilla (ts sooloilu). Kolmas tapa on perinteistä pianoa lähentelevä yksinsoitteleminen eli vedetään sointuja ja melodiaa yhtä aikaa.
 
Kiipparin ollessa työasema voi sitä tällöin käyttää myös sekvensserinä ja arpeggiaattorina ynnä muuna ja muokata äänen ominaisuuksia - saada aikaan kaikkea elektronista meininkiä ja härpäkettä, joka ei sijoitu mihinkään edellämainitusta. Esimerkkeinä konetanssimusiikki, ambient, industrial, jne.