Koskettimet ›

siksi lähteä eli customipiirit kuten toisessa koneeessani oleva
erityisesti videorauta on tosi kiehtovaa osaa temppuja mitä muut
piirit ei oikein osaa tiedän kyllä menee offtopiksi mutta osa koodaus
innostanikin on kadonnut nykyisten persoonattomien tietokoneiden
aikana nykyäänhän niitä ei saa kuin jotain harvoja persoonallisia
tärkeimpänä (kaikkein persoonallisin) voisi mainita tässä C-Onen.
PS. diodi yms minimoog jäljitely maksaa vain aivan liikaa joillekkin
meistä muuten samaa mieltä tosin analogikin sekvenseri olisi ihan
kiva.:)
 
Siinähän se tuli pähkinänkuoressa...

Paitsi, että ei. DSP poikkeaa monella tapaa tavallisen CPU:n rakenteesta. Ohjelma- ja datakoodi on jo lähtökohtaisesti eroteltu toisistaan, näin tavallaan voidaan tehdä "leimasin" joka "leimaa" sisään tulevan dataa tuosta noin vain ilman odotusaikoja ulostulevaksi (ehkä yksinkertaistin liikaa). Toki muistista datan lataaminen DSP:hen ja sieltä takaisin laittaminen on muistin odotusajoista kiinni.
 
Hmm ja hmm. DSP-piirien etu on se, että niille on käytännössä pakko kirjoittaa assembler-koodia jolloin siitä tulee huomattavasti paremmin optimoitua kuin keskiverto pc-softan koodista joka on yleensä "optimoitu" laittamalla "optimize"-flägi c++-kääntäjään päälle.
 
Nykyiset Athlonit ja P4:t laskevat erityisesti SSE-koodilla käsittämättömät määrät liukulukuoperaatioita sekunnissa rinnakkaisprosessoinnin ansiosta, jos data ei blokkaannu huonosti ajoitettuun pipelinejen käyttöön tai vääriin paikkoihin laitettuihin muistiaccesseihin. Kyllä P4 vetää 32-bittisen floattikertolaskun 1 sykliin siinä missä DSP-motorolatkin (jotka muuten eivät välttämättä edes laske liukulukuina vaan 24-bittisinä arvoina). Ja jos dsp-piirien kellotaajuus on 150mhz -> P4:n on 3.2 gigahertsiä niin siinä voi mietiskellä kumpi laskee loppupeleissä enemmän liukulukuoperaatioita, erityisesti kun P4 vetää niitä vielä 4 samaan aikaan yhdellä käskyllä.
 
Esimerkkinä, kunnolla optimoidun EQ-algoritmin 1 kaistan prosessointi vie rinnakkain laskettuna n. 5 kellosykliä per sample -> esim. 3.2ghz P4 laskee teoriassa 4-band EQ:ta vajaat 4000 kanavaa 44100hz:n sampletaajuudella rinnakkain jos muistiaccessit eivät tule vastaan (käytännössä päästäneen n. 1/4 tuosta määrästä). Powercore vetelee 4:llä DSP:llä 32 kanavaa vastaavaa monona.
 
Nykyisissä dsp-kiihdyttimissä (esmes Powecore) käytössä olevat Motorolan piirit ovat melkolailla vanhentunutta tekniikkaa.
 
...

Joten 68k,PowerPC ja DSPeet rules muutenkin erikois piirit.
 
68k?
 
Puhutko nyt niistä vanhoista alle sadan megahertzin rouskuttimista jotka olivat "the shit" vuonna '92?
 
Ja muuten, PowerPC:t kulkevat nykyään G5:n nimellä.
 
...

Kyllä P4 vetää 32-bittisen floattikertolaskun 1 sykliin siinä missä DSP-motorolatkin (jotka muuten eivät välttämättä edes laske liukulukuina vaan 24-bittisinä arvoina). Ja jos dsp-piirien kellotaajuus on 150mhz -> P4:n on 3.2 gigahertsiä niin siinä voi mietiskellä kumpi laskee loppupeleissä enemmän liukulukuoperaatioita, erityisesti kun P4 vetää niitä vielä 4 samaan aikaan yhdellä käskyllä.
 
En usko. Tosin muistelen P3 aikoja, jolloin floattiin meni yli 200 sykliä.
 
Esimerkkinä, kunnolla optimoidun EQ-algoritmin 1 kaistan prosessointi vie rinnakkain laskettuna n. 5 kellosykliä per sample -> esim. 3.2ghz P4 laskee teoriassa 4-band EQ:ta vajaat 4000 kanavaa 44100hz:n sampletaajuudella rinnakkain jos muistiaccessit eivät tule vastaan (käytännössä päästäneen n. 1/4 tuosta määrästä).
 
Miten ihmeessä sen 5 kellosykliin puristaa? Ja käytännön tietokone hommissa tulee vastaan käyttiksen muut prosessit, jotka tyhjää prosessorin cachet ja jne. Käytännössä 1/100 tuosta määrästä.
 
Nykyisissä dsp-kiihdyttimissä (esmes Powecore) käytössä olevat Motorolan piirit ovat melkolailla vanhentunutta tekniikkaa.
 
Niin no toihan on tavallaan 80-luvun piiristä viilattu versio, niin eiköhän se ala ollakkin jo vanha. Tosin lämmön tuotto sillä on siedettävä, ettei se pahemmin tuulettimia tarvi. Ja sen takia hyvä musiikki hommiin.
 
Varsinainen ongelmahan on se, että firmat ei uskalla tehdä uudemman polven DSP:tä, kun niin helposti laitetaan CPU, ettei tarvitsisi laittaa vehkeeseen useampaa piiriä. Se on tämän nykyisen halppiskulttuurin kirous.

68k?
 
Puhutko nyt niistä vanhoista alle sadan megahertzin rouskuttimista jotka olivat "the shit" vuonna '92?
 
Ja muuten, PowerPC:t kulkevat nykyään G5:n nimellä.
 
...
 
puhun joo ESIM. 68060/50mhzin prossuista (vastasi kait 486/66mhzin prossua mutta erinäisiä etuja) ja sillä hyviäkin puolia kiva konekieli ja lämpöpolitiikka lisäksi niitä ja jopa hitaampia tekee jotain hommia vieläkin.

Esimerkkinä, kunnolla optimoidun EQ-algoritmin 1 kaistan prosessointi vie rinnakkain laskettuna n. 5 kellosykliä per sample -> esim. 3.2ghz P4 laskee teoriassa 4-band EQ:ta vajaat 4000 kanavaa 44100hz:n sampletaajuudella rinnakkain jos muistiaccessit eivät tule vastaan (käytännössä päästäneen n. 1/4 tuosta määrästä). Powercore vetelee 4:llä DSP:llä 32 kanavaa vastaavaa monona.
 
Nykyisissä dsp-kiihdyttimissä (esmes Powecore) käytössä olevat Motorolan piirit ovat melkolailla vanhentunutta tekniikkaa.
 
No siinäpä idea, lupaan kolvata protolevyt jos sinä hoidat koodin, suunnittelet pcb:n routtauksineen niin ettei turhia viiveitä synny, ts toimivaksi, ja kustannat itse (monikerros)piirilevyn protot. ;)

Lisäksi G5 ei ole ainoa PowerPC eli mullakin on vain G3/600mhz ja
konettani saa vielä tosin kait helpommin G4/1Ghzillä mutten ottanut
tuuletin syistä ja raha....:)

Mulla on analogisyna vuodelta jotakin, näyttää moogilta, ja mikäli oikein venäjän kielestä suomensin niin malli ois RITM-2. (oiskohan venäläinen kopio moogista?) Kone on priima kunnossa. Musta puinen kuori irrotettavalla, saranallisella kannella. Mitähän noi yleensä maksaa? Kannattaako myydä? ..itse kitaristina sil ei niin paljo käyttöö kyl edes ole.. Joku joka tietää aiheesta, pistä vaikka meilii tulemaan!! Rok

No siinäpä idea, lupaan kolvata protolevyt jos sinä hoidat koodin, suunnittelet pcb:n routtauksineen niin ettei turhia viiveitä synny, ts toimivaksi, ja kustannat itse (monikerros)piirilevyn protot. ;)
 
Muuten hyvä idea mut en koodaa työajan ulkopuolella ;)
 
Ei tohon rautaa tarvita sen enempää kuin Linux-pohjainen PC ja RME:n MADI-äänikortti. Ei muutaku väsäämään helvetillinen EQ-station.
 
...

puhun joo ESIM. 68060/50mhzin prossuista (vastasi kait 486/66mhzin prossua mutta erinäisiä etuja) ja sillä hyviäkin puolia kiva konekieli ja lämpöpolitiikka lisäksi niitä ja jopa hitaampia tekee jotain hommia vieläkin.
 
Joo, kyllä mä olen joskus 680x0-assya vääntänyt siinä määrin, että olen täysin samaa mieltä sen miellyttävyydestä esim. 80x86-sarjan assyyn verrattuna.. Meneepäs offtopiciksi!
 
...

En usko. Tosin muistelen P3 aikoja, jolloin floattiin meni yli 200 sykliä.
 
?
 
Ei tollaista määrää ole mennyt kuin korkeintaan johonkin worst-case neliöjuuren laskuun double-resolla.. Kyllä kertolaskut on menneet alle 10 sykliin P3:llakin, perus FPU-käskyillä.
 
Miten ihmeessä sen 5 kellosykliin puristaa?
 
SSE2-käskyillä (tai 3dNow! AMD:llä).. Tsekkaa esim. Jeskolan XDSP-library (www.jeskola.net -> xdsp -> benchmarks). Biquad-filtteri menee n. 5 sykliin per sample jos niitä vetää 4 rinnakkain bufferiin. Just noilla SSE2-käskyillä käyttämällä useampaa operaatiota rinnakkain saadaan kertolaskut yms. puristettua alle sykliin. Latenssiahan noista käskyistä tulee ennenkuin tulos saadaan pipelinestä ulos, mutta pipen sisällä käskyt eivät vie juuri mitään per unitti.
 
Ja käytännön tietokone hommissa tulee vastaan käyttiksen muut prosessit, jotka tyhjää prosessorin cachet ja jne. Käytännössä 1/100 tuosta määrästä.
 
Jep, Windows syö kyllä oman osansa tehoista... Väitän silti, että P4 ja AthlonXp/64 pieksee yleisimmin käytössä olevat musa-DSP-chipit laskentatehoissa mennentullen. Nykyisissä GPU:issä käytettävistä numeronmurskain-hirmuista puhumattakaan..
 
...

Ei tollaista määrää ole mennyt kuin korkeintaan johonkin worst-case neliöjuuren laskuun double-resolla.. Kyllä kertolaskut on menneet alle 10 sykliin P3:llakin, perus FPU-käskyillä.
 
Ei se muistaakseni ollut kuin aika tavallinen 32-bit jakolasku. Homma oli laskettu siitä kun prosessori sai tavaran muistista siihen, kun se voi palauttaa vastauksen muistiin.
 
SSE2-käskyillä (tai 3dNow! AMD:llä).. Tsekkaa esim. Jeskolan XDSP-library (www.jeskola.net -> xdsp -> benchmarks). Biquad-filtteri menee n. 5 sykliin per sample jos niitä vetää 4 rinnakkain bufferiin.
 
Täytyneepi tsekata, kun on enempi aikaa.
 
Just noilla SSE2-käskyillä käyttämällä useampaa operaatiota rinnakkain saadaan kertolaskut yms. puristettua alle sykliin. Latenssiahan noista käskyistä tulee ennenkuin tulos saadaan pipelinestä ulos, mutta pipen sisällä käskyt eivät vie juuri mitään per unitti.
 
Ai joo sä lasketkin ne noin...niin no parhaassa tapauksessa sen voi laskee noinkin...
 
musa-DSP-chipit laskentatehoissa mennentullen. Nykyisissä GPU:issä käytettävistä numeronmurskain-hirmuista puhumattakaan..
 
Muo vaivaa se, että Aureal2-piiriä valmistettiin vähän aikaa, niin siinähän kaikuja laskettiin GPU-piirien heijastusten tapaan, mutta senkin valmistus loppu lyhyeen, kun pahuksen Creative osti firman ja pisti sen lihoiksi.
 
Eli se mikä mulla tässä on pointina, että siinä missä grafiikkaan on erikoistettuja piirejä, niin samanlaisia saisi olla äänellekkin.

Mulla on analogisyna vuodelta jotakin, näyttää moogilta, ja mikäli oikein venäjän kielestä suomensin niin malli ois RITM-2. (oiskohan venäläinen kopio moogista?) Kone on priima kunnossa. Musta puinen kuori irrotettavalla, saranallisella kannella. Mitähän noi yleensä maksaa? Kannattaako myydä? ..itse kitaristina sil ei niin paljo käyttöö kyl edes ole.. Joku joka tietää aiheesta, pistä vaikka meilii tulemaan!! Rok
 
Meikäläinen olis venäläisten soittimien perään, vaikka tuskin se mikään kaksinen on. Olisko kuvaa!?!

Ei se muistaakseni ollut kuin aika tavallinen 32-bit jakolasku.
Homma oli laskettu siitä kun prosessori sai tavaran muistista siihen, kun se voi palauttaa vastauksen muistiin.
 
Sua on huijattu ;)
 
Muo vaivaa se, että Aureal2-piiriä valmistettiin vähän aikaa, niin siinähän kaikuja laskettiin GPU-piirien heijastusten tapaan, mutta senkin valmistus loppu lyhyeen, kun pahuksen Creative osti firman ja pisti sen lihoiksi.
 
Tsekkaas vaikka näitä:
 
http://www.gpgpu.org/cgi-bin/blosxo … nd%20Signal%20Processing/index.html
 
tai
 
www.bionicfx.com
 
Nykyisellä graffaraudalla pystyy laskemaan periaatteessa mitä vaan, kun prosessointipipelinet voi vääntää itse.. Ja sitä voi käyttää (rajatusti) myös audion prosessointiin.
 
Datan siirtely muisti -> gpu -> muisti on tällä hetkellä vielä pullonkaula.
 
...

Mutta että päästäisiin takaisin otsikon mukaiseen aiheeseen,
niin miksi mallintaa Moogia monimutkaisin mikroprosessorein,
kun se onnistuu vastuksilla, kondensaattoreilla ja diodeillakin.
 
Parastahan voisikin olla digitaaliohjattu analoginen systeemi, niin tulisi molempien parhaimmat puolet.
 
Minua ärsyttää suunnattomasti, ettei esim. Hammondia (siis tarkemmin B3 tai vastaavia) ole edes yritetty "parannella", vaan se seuraavaksi kevyempi ja halvempi vaihtoehto on jo aika kaukana alkuperäisestä. Miksi ei voisi pitää esim. putkivahvistusosiota, jota ei selvästikään (vielä?) pystytä mallintamaan, ja joka on oleellinen osa soittimen dynamiikkaa, ennallaan, ja yrittää vaikka korvata painava ja hankala äänigeneraattoriosio? Key click olisi tietysti ongelma, mutta kai senkin jollain pysyisi tuottamaan, siis ihan aidon key clickin, onhan tässä kuussakin jo käyty.
 
Jotain Moogia ei edes tarvitsisi mallintaa, sehän on pieni ja kaunis soitin, kunhan vain valmistettaisiin yksinkertaista versiota, jossa olisi hyödynnetty nykyajan parempia komponentteja. Ei varmasti maksaisi edes paljoa, jos hinnassa ei olisi analogilisää.
 
Ja kyllä, ei digitaalisuuskaan pahasta ole, varsinkin kun puhutaan analogisynien kontrolloimisesta. Vireessä pysyminen on oleellista.

Jotain Moogia ei edes tarvitsisi mallintaa, sehän on pieni ja kaunis soitin, kunhan vain valmistettaisiin yksinkertaista versiota, jossa olisi hyödynnetty nykyajan parempia komponentteja..
 
No kun se soundi nimenomaan tulee niistä "huonoista" erilliskomponenteista. Kun konkat ja vastukset huojuu ja heiluu tuulen mukana niin se tuo siihen soundiin sen lämmön. Siinä vaiheessa kun erilliskomponentit korvataan chipillä päästään Oberheimin Matrixin tyyliseen soundiin ja sitten kun korvataan VCO:t DCO:lla niin aletaan kuulostamaan Junolta sun muilta. Noin kärjistetysti. Eli siis ongelma on siinä että toki suunnittelua voidaan tehdä uusiksi ja paremminkin, mutta silloin päädytään soittimeen joka ei soundaa samalta kuin huojuvista erilliskomponenteista tehty vehje. Esim. Alesiksen Andromedahan on analogisyntikka kaikilla mausteilla, mutta ei korvanne Yamahan CS-80:stä noin soundillisesti.

Minua ärsyttää suunnattomasti, ettei esim. Hammondia (siis tarkemmin B3 tai vastaavia) ole edes yritetty "parannella", vaan se seuraavaksi kevyempi ja halvempi vaihtoehto on jo aika kaukana alkuperäisestä.
 
alkuperäistä en ole soittanut, mutta jotenkin on tullut käsitys etteivät viimeisimmät hammond-mallintajat ole kovinkaan kaukana alkuperäisestä - etenkään jos homma painetaan kunnollisen lepan läpi
 
Miksi ei voisi pitää esim. putkivahvistusosiota, jota ei selvästikään (vielä?) pystytä mallintamaan, ja joka on oleellinen osa soittimen dynamiikkaa, ennallaan, ja yrittää vaikka korvata painava ja hankala äänigeneraattoriosio?
 
voihan niistä mallintajamoduleista/kiippareista säätää tulemaan ulos mahdollisimman neutraalin soundin, jonka pukkaa mieleiseensä putkivahvistimeen
 
Key click olisi tietysti ongelma, mutta kai senkin jollain pysyisi tuottamaan, siis ihan aidon key clickin, onhan tässä kuussakin jo käyty.
 
samplattu clik on ihan hyvä - ja yhtä hyvän tekee melkein millä syntikallakin..

No kun se soundi nimenomaan tulee niistä "huonoista" erilliskomponenteista. Kun konkat ja vastukset huojuu ja heiluu tuulen mukana niin se tuo siihen soundiin sen lämmön.
 
moogin komponentit olivat aikanaan hyviä - vanhojen analogisyntikoiden komponenttien arvot ikääntyessä kylläkin muuttuvat -- seikka, joka on syytä ottaa huomioon jotain vanhaa kulttilaitetta hankkiessa. Sinällään p...lään oleva soundi voi olla hauska vaan ei enää se "oikea".
 
muutoin olen samaa mieltä: erilliskomponenteilla tehty laite on erilainen vs. chipillä toteutettu (esim. andromeda)
 
Esim. Alesiksen Andromedahan on analogisyntikka kaikilla mausteilla, mutta ei korvanne Yamahan CS-80:stä noin soundillisesti.
 
eikä korvaa sikälikään, että andromedan soundissa on haettu moog-/oberheim -tyylistä isoa amerikansoundia -yamahan isosoundi on selkeästi erityyppinen - filttereissä kait se ero - - kesällä meinaan tehdä aiheesta käytännön kenttätutkimuksen

No kun se soundi nimenomaan tulee niistä "huonoista" erilliskomponenteista. Kun konkat ja vastukset huojuu ja heiluu tuulen mukana niin se tuo siihen soundiin sen lämmön.
 
Ööö...voi olla, en kuitenkaan usko tuota. Millaiselta kuulostaisi minimoog joka on tehty metallikalvovastuksilla, nykyajan konkilla ja transistoreilla?
 
Siinä vaiheessa kun erilliskomponentit korvataan chipillä päästään Oberheimin Matrixin tyyliseen soundiin ja sitten kun korvataan VCO:t DCO:lla niin aletaan kuulostamaan Junolta sun muilta. Noin kärjistetysti.
 
Juu, en itse kyllä alkaisi tuohon hommaan ollenkaan. Paitsi DCO, millä tavalla tämä vaikuttaa synan saundiin?
 
Eli siis ongelma on siinä että toki suunnittelua voidaan tehdä uusiksi ja paremminkin, mutta silloin päädytään soittimeen joka ei soundaa samalta kuin huojuvista erilliskomponenteista tehty vehje.
 
Todellakin asioita voidaan tehdä paremmin. Eikä varmaankaan tulisi saundaamaan samalta, mutta ei se ero voi suuri olla, jos käytetään samaa kytkentää.

alkuperäistä en ole soittanut, mutta jotenkin on tullut käsitys etteivät viimeisimmät hammond-mallintajat ole kovinkaan kaukana alkuperäisestä - etenkään jos homma painetaan kunnollisen lepan läpi
 
No tästä voidaan olla monta mieltä. Riippuu paljon mallintajan soittajasta. Sanotaanko, että ei ne ihan onnettomia ole, varsinkin jos hamondsaundi on alhaalla miksauksessa.
 
voihan niistä mallintajamoduleista/kiippareista säätää tulemaan ulos mahdollisimman neutraalin soundin, jonka pukkaa mieleiseensä putkivahvistimeen
 
En tarkoita tätä. Hammondin sisäinen putkivahvistus on eri asia. Ei paranna mallintajan dynamiikkaa tämä ehdotus.
 
samplattu clik on ihan hyvä - ja yhtä hyvän tekee melkein millä syntikallakin..
 
No joo, ei kyllä tee...:)