Koskettimet ›

Eikä tarvii meisseliä ja jakoavainta pitää keikkapuvun taskussa, niikuin Rhodeksen kaa. Vai onko se just se viehätys?
 
Itsellä oli ennen alakaapillinen Rhodes ja siinä hyvänä puolena oli kohtuullisen hyvä toimivuus. Jos mulla vehje oli kymmenisen vuotta, siihen kerkisi tulemaan kaksi vikaa: vahvistinosassa oli yksi huono juotos ja kaiuttimista taisi yksi ruveta pikkuisen särisemään tietyllä taajuudella. Sitä ennen vehje oli ollut aktiivisessa kaikkakäytössä. Noita kumpaakaan osaa ei edes myynnissä olevassa Rhodesissa ole sillä viat oli alakaapissa ja minulla ei yläosassa tullut ikinä mitään vikaa.
 
Kaiken muun hyvän lisäksi vehkeestä sai myytynä selvästi paremman hinnan kuin ostettaessa. Nämä tekijät huomioiden se on ollut ehkä paras soitin mitä mulla on ollut.
 
Olisiko toisiksi paras midikoskettimisto, jota voi aina "päivittää" koska äänet tulee muualta. Se on kuitenkin aika tylsä kun vaatii räpläilyä tietokoneen kanssa eikä rautasyntikoihin ole ollut varaa. Tällä vehkeellä saa kyllä hyvän Rhodes saundin jos on oikea ohjelma.
 
WLM Trip on ollut myös maanmainio, mutta se on niin paljon maailmaa nähnyt vuodesta 1974, että tarvisi perusteellista huoltoa jotta saisi kaikki toiminnot pelittämään. Keikkailen sillä silti edelleen ja viimeksi muutama päivä sitten se oli taas mukana ulkoilmakeikalla.

ptpt88:
 
joka kerta kun näen jossain netissä myyvän vanhoja syntikoita isolla tekstillä "Mint, Collector's quality", se saa mut voimaan pahoin... ei soittimia olla koskaan tehty seinäkoristeeksi vaan nimenomaan käyttöä varten...
 
Esimerkiksi Vintagesynthin foorumeilla näkyy paljon näitä sankareita, jotka omistavat tyyliin KAIKEN seinän kokoisista modulaareista lähtien. Ja vähän sellainen kutina on, että on tainnut se musiikin tekeminen jäädä G.A.S:n ja "keräilemisen" jalkoihin. Vaikka mikäs siinä jos rahaa on.
 
Minusta 1500e on hyvä kohtuu hinta kun itse olen nähnyt ainoat myynnissä olevat rhodesit tuohon 1800 ja jopa 2000 euroon asti... siis ihan tavalliset stage mallit.
 
Ehkä Suomessa näin onkin. Missään muualla, missä näitä on vähän enemmän, niin hintaluokka liikkuu kyllä satasissa, ei tuhansissa. Ja pöljältä ainakin minusta tuntuu maksaa "maltaita", kun "tietää että halvemmalla pääsisi" (vaikka näin ei täällä ehkä olekaan).
 
-----
 
M.i.k.key: Ei noi oo käsittääkseni saaneet sarjatuotantoa käyntiin.
 
Ja hinta taisi näissä uusissa malleissa lähennellä 5000 euroa tai jotain sinne päin. Ja ymmärtääkseni muutamat kappaleet kai toimitetaan (?) legendaarisille sankareille tyyliin Stevie Wonder, ehkä, mutta pidemmälle homma ei ole edennyt.

jape2: Kyllä tollanen vanhojen romujen ihannointi on yhdensortin veksel ät henksel
hommaa. Kokoajan kaupassa uudet halpenee ja saundi paljon parempi.
Eikä tarvii meisseliä ja jakoavainta pitää keikkapuvun taskussa, niikuin Rhodeksen
kaa. Vai onko se just se viehätys?
 
Tässä kai tarkoitetaan sample-Rhodeseja, koska uusia ei kaupasta saa. Ellei sitten käy näin hyvä tuuri: http://www.fenderrhodes.com/forum/viewtopic.php?t=5264
 
Soundi noissa sampleissa on paikoin oikein hyvä. Esim Electron Rhodesit ovat todella hyviä minusta. Aitoon verraten ehkä liiankin hyviä, ilman epätäydellisyyksiä siellä täällä. Ja soittotuntuma tietenkin täysin vertailukelvoton aidon ja samplen välillä.
 
Kyllä musta tommonen Rhodes Stage on yksi varmatoimisimmista vekottimista. Ja jos sieltä jotakin hajoaa niin voi tien päällä korjata. Jos taas vaikka Electro ottaa ja hajoaa niin (ainakin allekirjoittaneella) ei ole hajuakaan mitä tekisi korjatakseen. Mä näkisin ennemmin asian silleen että meisseliä ja jakaria ei tartte mutta voi pitää mukana kun kulkee Rhodesin kanssa, koska voi tulla tarpeeseen vaikka tosi varmatoiminen soitin onkin. Digivermeen kanssa taas noiden meisseleiden kanssa sohlaaminen saa vaan enemmän tuhoa aikaan, ainakin mun kohdalla.

M.i.k.key: Sori mutta missä uudessa vehkeessä on parempi soundi kuin hyvässä rhodesissa?
Eikö esim.noissa punakoneissa ole rhodes ja hammond samassa paketissa.
Senverran takaisin että Rhodes on kyllä oma soittimensa tatseineen ja räsähdys-
kilinä- kolahdus-tuhina-maadoitushumina-erisävy koskettimineen. Eloa tuopi.
Kolme erilaista oon omistanut silloin kun se oli varmasti paras. Siit on kauan!

jape2: Kyllä tollanen vanhojen romujen ihannointi on yhdensortin veksel ät henksel
hommaa. Kokoajan kaupassa uudet halpenee ja saundi paljon parempi.
 
Minähän möisin kaikki vanhat soittimet pois, jos uusissa soittimissa olisi parempi soundi.

teroyk: Minähän möisin kaikki vanhat soittimet pois, jos uusissa soittimissa olisi parempi soundi.
 
Minä myin just siksi.

jape2: Minä myin just siksi.
 
Ja jos ymmärsin oikein niin tästä on kauan. Jolloin herää kysymys mihinkä Rhodesin vaihdoit saadaksesi sen paremman soundin ;)

Tuo musamiehen pois myymä alkaapillinen Rhodes oli erittäin tod, näk, mulla vuosina 1980-82 , sitä ennen se oli ollut Huurroksen Reiskalla, Siihen aikaa keikkaa tehtiin 20-25 /kk, yli 200 keikkaa vuodessa anyway, silloin piti ajatella noita logistisiakin juttuja, sama homma oli Hammondien kanssa. Autot ja peräkärrit oli pieniä eikä sitä kantoapua aina löytynyt.
Sitä vaihtelevuuttahan noihin soundeihin haettiin vaihtelemalla, kyllä uskallan väittää että n. 60 biisiä /ilta pelkällä Hammondilla tai Rhodesilla ja 20 keikkaa/kk taatusti puuduttaa pään.

jape2: Kyllä tollanen vanhojen romujen ihannointi on yhdensortin veksel ät henksel
hommaa. Kokoajan kaupassa uudet halpenee ja saundi paljon parempi.
Eikä tarvii meisseliä ja jakoavainta pitää keikkapuvun taskussa, niikuin Rhodeksen
kaa. Vai onko se just se viehätys?
 
No voi hyvänen aika... toivottavasti tuo oli vitsi. Ensinnäkin Rhodes on erittäin kestävä ja nimenomaan suunniteltu kestämään keikkailua ym. ja koko koneisto on rakennettu suoraan salkun sisään että kansi vain kiinni ja on valmis paketti muuttoon. Kyllä joidenkin analogivehkeiden kanssa voi ehkä tarvita virittämistä jonkin verran mutta sama ei päde ainakaan Rhodesiin. Ja se ihannointi tulee juuri siitä että ovat puhdasta mekaanista saundia eikä mitään kamalaa digi-imitointia. Tuo sama pätee sekä analogisiin syntikoihin että Rhodesiin. Voin sanoa että sitä puhdasta elektroniikkasaundia et mistään digisynasta löydä.
 
Mutta jos tykkäät olla näiden imitoijien kanssa ja välttää omaa vaivaa mahdollisimman paljon niin ei siinä sitten mitään vastaan sanottavaa ole. Makunsa kullakin.

kiippariippa: Ja jos ymmärsin oikein niin tästä on kauan. Jolloin herää kysymys mihinkä Rhodesin vaihdoit saadaksesi sen paremman soundin ;)
Vaihdoin sen Yamahan keikkapianoon (pf-80? ei muista..sellainen musta painava metallijööti)+ technics moduuliin akustisen pianon saundia+(karheaa)mattoa varten.
Tossa Yamahassa oli jumalattoman hyvä Yamaha Rhodes choruksineen sekä
hyvät midiominaisuudet. Syntikkoina oli Jupiter 6 ja myöhemmin Korg Dw-(8000?)+
Dx-seiska. ( jota myös jotkut jumaloi taas..)
Mutta pointti tässä mun jutussa on että elämme vuotta 2009.
Mahdollisuudet saudeihin on hieman eri luokkaa kuin silloin 80-luvulla.
Kokeiltuani C1 urkua ei ihan heti löytynyt syytä miksi hommaisin esim Hammond L-100 uudestaan. Saati WLM-Trip raksuttimen, joka viimeistään vaatii työkalupakin.

...Rhodes Stage on yksi varmatoimisimmista vekottimista. Ja jos sieltä jotakin hajoaa niin voi tien päällä korjata. Jos taas vaikka Electro ottaa ja hajoaa niin (ainakin allekirjoittaneella) ei ole hajuakaan mitä tekisi korjatakseen. Mä näkisin ennemmin asian silleen että meisseliä ja jakaria ei tartte mutta voi pitää mukana kun kulkee Rhodesin kanssa, koska voi tulla tarpeeseen vaikka tosi varmatoiminen soitin onkin. Digivermeen kanssa taas noiden meisseleiden kanssa sohlaaminen saa vaan enemmän tuhoa aikaan, ainakin mun kohdalla.
 
Juuri näin! Rhodesin voi aina itse muokata ja korjata jos jotain ilmenee. Elektroniikkavehkeiden kanssa taas pitää maksaa hirveät "asiantuntija-korvaukset".
 
Tämä pointti oli kyllä täyden 10 pisteen arvoinen!!!
 
Kiitän! =D

vanhaa sanontaa mukaillakseni:
 
vintagelaitehullujen ja analogiuskovaisten kanssa ei kannata väitellä
 
;-)
 
- -
 
en ollenkaan epäile muutamien tänne kirjoittaneiden antaumuksellisuutta Rhodesin suhteen - ja toki minustakin aito on aina aito. Kaikilla vaan ei ole mielenkiintoa maksaa "ylihintaa" ko. laitteista. Aina sitten löytyy joku valmiina "myymään äitinsäkin" jonkin must-vermeen saadakseen. Sieltä löytyvät huippuhinnat, mutta ehkei se sitten kuitenkaan ole "yleinen käypä hintaso".
 
... aihetta jauhettiin myös "järjettömät hintapyynnöt syntikasta" tms. ketjussa...

jape2: Vaihdoin sen Yamahan keikkapianoon (pf-80? ei muista..sellainen musta painava metallijööti)+ technics moduuliin akustisen pianon saundia+(karheaa)mattoa varten.
Tossa Yamahassa oli jumalattoman hyvä Yamaha Rhodes choruksineen sekä
hyvät midiominaisuudet. Syntikkoina oli Jupiter 6 ja myöhemmin Korg Dw-(8000?)+
Dx-seiska. ( jota myös jotkut jumaloi taas..)
Mutta pointti tässä mun jutussa on että elämme vuotta 2009.
Mahdollisuudet saudeihin on hieman eri luokkaa kuin silloin 80-luvulla.
Kokeiltuani C1 urkua ei ihan heti löytynyt syytä miksi hommaisin esim Hammond L-100 uudestaan. Saati WLM-Trip raksuttimen, joka viimeistään vaatii työkalupakin.
 
Koska tää ketju (tai ellei koko ketju niin ainakin minun panokseni siihen) koskee vaan Rhodesia eikä synapuolta eikä urkupuolta, niin mä pyrin jatkamaan kommentointia vaan Rhodesia koskien. Se on ihan selvä että midiominaisuudet ja laaja soundikirjo on hyvä juttu kun haetaan soitinta jolla voi tehdä paljon erilaisia asioita. Mutta ymmäsrin että vaihdoit Rhodesin pois saadaksesi paremman soundin (eikä siksi että sait samalla tukun muitakin soundeja). Totta kai voi hyvin perustella miksi käyttää monikäyttömoulinex keikalla ennemmin kuin roudaa paikalle Rhodesin, Wurlitzerin, Hammondin, Clavinetin, Moogin, Arpin ja ties mitä vielä muuta. Mutta jos puhutaan vaan soundin laadusta kuten ymmärsin niin aidolle on vaikea löytää kilpailijaa. Tuon Yamahan Rhodes-soundia en tunne, joten en voi sitä kommentoida. Mutta ennen kuin omin korvin kuulen niin en helpolla usko että soundi olisi aitoa Rhodesia parempi ja siksi siihen vaihtaminen olisi perusteltua.

Rhodes on helppo virittää, ja sitä se vaatii myös.
Kielipuikon päällä olevaa vieteriä työnnellään tarvittavaan suuntaan.
Moniko on tehnyt?

jape2: Rhodes on helppo virittää, ja sitä se vaatii myös.
Kielipuikon päällä olevaa vieteriä työnnellään tarvittavaan suuntaan.
Moniko on tehnyt?
 
Minä tein monta, monta kertaa puhumattakaan klavinetista. Ilmeisesti niitä ei niinkään kovasti tarvi viritellä jos ei ole keikkaileva vaan on esim. soittohuoneen nurkassa.(meinaan se soitin , heh)
Mä vaihdoin jokaikisen vasarajutun siihen Rhodesiini, Haaparannasta Roland Bergiltä tilasin kun Suomen puolella ei ollut kellään kiinnostusta noita hommata.

jape2: Rhodes on helppo virittää, ja sitä se vaatii myös.
Kielipuikon päällä olevaa vieteriä työnnellään tarvittavaan suuntaan.
Moniko on tehnyt?
 
Harvoin tarvitsee viritystä mutta silloin tällöin kyllä. Olen tehnyt ja on ihan mielenkiintoista puuhaa. Netistä löytyy muuten erinomainen viritysmittari tähän hommaan jos haluaa sellaista käyttää korvan tukena.

M.i.k.key: Sori mutta missä uudessa vehkeessä on parempi soundi kuin hyvässä rhodesissa?
 
Mun edellisellä pianomaikalla oli himassa Rhodes (en nyt oo varma mikä, kenties Mark II) ja mä jouduin sitä tunneilla soittamaan: Inhottava kosketus ja inhottava soundi.
Saa siitä tykätä, jotkut tykkää kaurapuurosta ja kansantanhuista, mutta miksi mun pitäisi?
Kaikki mitä Rhodesissa on hyvää, tekee Nord paremmin.
Mutta mun mielestä koko epäonnistunut yritys voitaisiin jättää historian erikoisuuksiin.

jape2: Rhodes on helppo virittää, ja sitä se vaatii myös.
Kielipuikon päällä olevaa vieteriä työnnellään tarvittavaan suuntaan.
Moniko on tehnyt?
 
Helvetinmoinen urakka jos tarkkaan vireeseen haluaa. Just kun vieteri liikahtaa, niin meni jo liikaa.

Kokeiltuani C1 urkua ei ihan heti löytynyt syytä miksi hommaisin esim Hammond L-100 uudestaan. Saati WLM-Trip raksuttimen, joka viimeistään vaatii työkalupakin.
 
Ehkä mäkin voisin tykätä siitä muuten, mutta en tykkää punaisesta väristä enkä LED drawbarsseista. Lisäks toi ei ihan ilmanen peli ole, taitaa olla selvästi kalliimpi kuin täällä puhuttu Rhodes. Eikös toi soitin ole lisäksi erikoistunut urun soittamiseen, joten ei se siksikään ole edullinen valinta jos muita ääniä joutuu hakemaan silti muista soittimista.
 
Siinä on kuitenkin sama hyvä ominaisuus kuin WLM Trip:issä - pystyy kantamaan yksin...
 
On tuo kuitenkin C2:sena aika lähellä sellaista mistä minä pidän:
http://www.synthtopia.com/content/2009/03/28/the-nord-c2-combo-organ/
 
Mun edellisellä pianomaikalla oli himassa Rhodes (en nyt oo varma mikä, kenties Mark II) ja mä jouduin sitä tunneilla soittamaan: Inhottava kosketus ja inhottava soundi.
 
Mun mielestä se on aika kaukana pianosta. Minun mielestä ääni muistuttaa pianon ja vibrafonin välimuotoa... sellainen unelias ääni. Tietokoneohjelmilla kokeillessa olen tykännyt enemmän MK I:sen äänestä. Itsellä oli MK II:nen.
 
Kaikilla vaan ei ole mielenkiintoa maksaa "ylihintaa" ko. laitteista.
Ei tossa välttämättä ole ylihintaa ja se ei ole tarkotettu kaikille, vaan sellasella joka nimenomaan tollaisen härvelin haluu.

Kyllä Nordissa on ihan yhtä hyvä soundi ku aidossa, ainoa mikä hieman tökkii on polyfonia. ei voi liruttaa koko koskettimistoa pedaali pohjassa niinku aidolla...mut eipä moisia tilanteita nyt niin usein ilmene että sen takia ranteitaan tarvii aukoa.