Aihe: Typerä kysymys kosketinmattoihin liittyen 1 2 | |
---|---|
![]() 18.02.2005 10:13:29 | |
Varmaan nuotinluvun kannalta helpoimmat, mutta "tiluttamisen" kannalta vaikeimmat. Ei kai siinä muuta kikkaa ole kuin että opettelet soittamaan skaaloja ja moodeja kaikissa sävellajeissa, jolloin mustat koskettimet tulevat tutuiksi ja luonteviksi. Jaa? Onko tiluttamiseen helpompiakin nuotteja kuin A-C-H-C pätkä ja muut vierekkäiset valkeet koskettimet (ja tottakai tilutetaan kahella kädellä tahkoamalla ;) No joo. Mitenkäs sitten toi moodi juttu, en oikein jaksaisi ruveta tutkimaan teoriapalstoja läpi, joten mitä mahdat tarkoittaa soittamalla "moodeja"? Mitä ne on o__O? Skaaloilla varmaan tarkoitat näitä A-molleja, E-molleja, A-duureja, C-duureja yms., vai käsitinkö oikein? | |
![]() 18.02.2005 10:19:30 | |
No joo. Mitenkäs sitten toi moodi juttu, en oikein jaksaisi ruveta tutkimaan teoriapalstoja läpi, joten mitä mahdat tarkoittaa soittamalla "moodeja"? Mitä ne on o__O? Skaaloilla varmaan tarkoitat näitä A-molleja, E-molleja, A-duureja, C-duureja yms., vai käsitinkö oikein? Skaalat (asteikot) on juuri noita, mutta noissa mitä mainitsit, ei juurikaan mustia koskettimia ole. (No, A-duurissa kolme korotettua) Moodeista on tuossa http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=39&t=24161&o=0&co=0 mutta treenaamisen kannalta se ei ole muuta kuin että skaalan soittaminen aloitetaan jostain muusta kohdasta kuin perussävelestä. Children of Baron: Magic in Keyboards.
Olet kirjoittanut keskusteluun 10000 kirjoitusta! | |
![]() 18.02.2005 10:48:14 | |
Ite harrastan tuttujen biisien soittamista eri sävellajeista, niistä hankalammista. Ja eri tempoilla ja jazzia peliin. Nuot skaalat ja moodit ovat melkoista puuron syöntiä ilman maitoa ja sokeria eli ei paljon maistu aamuisin... Vinkki: Rasvaset sormet lipsuu helpommin kuin kuivat ja puhtaat. Ja tarkkaile käden asentoa, kun liikut koskettimilla. | |
![]() 18.02.2005 11:46:07 | |
No niin. Sitten vielä taas uusi kysymys. Eli mitä tarkoittaa PA (tuskin tarkoittaa Perse Auki), kun asiayhteys on vahvistimet? | |
![]() 18.02.2005 12:51:10 | |
public address tai jotain sinnepäin. Itse käsitän, että PA on se romumäärä joka tarvitaan jotta "taiteilija" saa musiikkiperformansinsa julki yleisölle. | |
![]() 18.02.2005 13:56:31 | |
- Onko räkkimallin vekottimissa taustakomppeja (missään)? Jostain Korgin i-sarjan vehkeestä oli muistaakseni moduliversio. - Onko teillä itsellänne minkälaiset alustat koskettimissa (teline, pöytä) ja jos on teline, niin mikä on hyvä? Kun nykyinen teline on kiinteä ja siksi hieman kökkö (liian korkea, kädet puutuu). Tuplaja-X-teline on ihan näppärä, mutta jos olet valmis maksamaan vähän enempi, niin on niitä nelijalkaisiakin säädettävillä jaloilla. | |
![]() 18.02.2005 14:02:55 | |
Ihan ekaks et mikä on hyvä syna ständi eli quicklockin ständit on laadukkaita ja hyviä. Ja suht halpoja. Sit toi transpunaatio homma eli ainaki mun käsittääkseni kalliimissa (keikka) synoissa ei yleensä oo tollasta traspunointi toimntoa eli jos vaan jakasaa nii kannattaa kyl treenata soittamaan kaikista sävellajeista ettei tarvi transpunoida synalla. - Dnjmaster | |
![]() 18.02.2005 14:04:32 | |
public address tai jotain sinnepäin. Itse käsitän, että PA on se romumäärä joka tarvitaan jotta "taiteilija" saa musiikkiperformansinsa julki yleisölle. Jeah, eli toisin sanoen tuohon kalustoon lasketaan yleisölle päin mekkalaa jakelevat kaiuttimet, vahvistimet, mikserit sun muut vempaimet. Lisäksi tarvitaan myös monitoriskobet, joista rokki kuuluu sitten soittajille päin. Ja backline, eli kitara/basso/ym. vahvistimet. | |
![]() 18.02.2005 14:16:22 | |
Ihan ekaks et mikä on hyvä syna ständi eli quicklockin ständit on laadukkaita ja hyviä. En minä nitää menisi laadukkaiksi ja hyviksi sanomaan, vaan ihan perus ständeiksi. Sit toi transpunaatio homma eli ainaki mun käsittääkseni kalliimissa (keikka) synoissa ei yleensä oo tollasta traspunointi toimntoa Kaikista vakavammin otettavista löytyy, mutta arvo ilmoitetaan puolisävelaskeleina. eli jos vaan jakasaa nii kannattaa kyl treenata soittamaan kaikista sävellajeista ettei tarvi transpunoida synalla. Sillä viimeistään kun pitää saada tilapäinen ylennys, niin voi joutua hukkaan, joten kieltämättä toi transponointi synällä on vain hätäratkaisu. | |
![]() 18.02.2005 14:31:29 | |
Noh, kun kerta olen jo monta idioottimaista kysymystä kysynyt, niin kysytään nyt vielä tämmöinenkin: Kun (jos) soittelette tiluliluliitä, niin käytättekö yhtä- vai kahta kättä? Ja jos yhtä, mitä sormia? Ja sitten sellainen, että soitatteko (jos soitatte bändissä) työ biiseihin minkäänlaisia melodioita vai pelkästään huminoita taustalle? Ja jos soitatte vain huminoita ja taustaääniä, niin soitatteko työ ne oikealla kädellä vai vasemmalla kädellä? Ja vielä sitten semmoinen, että korvaatteko ikinä sointuja D7 ja muut seiska soinnut perusmuotoisiksi (D7 -> D) jne, vai venyykö teillä sormet ihan suosiolla noihin 7 sointuihin? Ja jos venyy, niin soitatteko oktaavin "yli", vai mitenkä? Eli millä sormilla olis mukavinta ja käytännöllisintä soittaa 7-sointuja? Oon yrittäny tuskastella vaikka miten päin mutta sormet on niin penteleen lyhyet :/ Vinkkejä, eh? | |
![]() 18.02.2005 15:01:07 | |
Kun (jos) soittelette tiluliluliitä, niin käytättekö yhtä- vai kahta kättä? Ja jos yhtä, mitä sormia? Tilutteluun riittää yksi käsi (=viisi sormea), yleensä oikean puoleinen. Vasen käsi tukee melodiaa eli käytännössä tekee esim. aikaisemmin mainittua mattoa tai kevyttä sointu kulkua, arpeggioita tms. Siis bändisoitossa. Joskus lattaribiiseissä kuljetan molempia käsiä lähinnä oktaavi jutuissa piano soundeilla. Ja vielä sitten semmoinen, että korvaatteko ikinä sointuja D7 ja muut seiska soinnut perusmuotoisiksi (D7 -> D) jne, vai venyykö teillä sormet ihan suosiolla noihin 7 sointuihin? Ja jos venyy, niin soitatteko oktaavin "yli", vai mitenkä? Eli millä sormilla olis mukavinta ja käytännöllisintä soittaa 7-sointuja? Joskus "kiireessä" tulee kevennettyä niin että sointu jää vajaavaiseksi... Se, että miten sointu otetaan onkin sitten enämpi korvien välissä eli on musikaalisuus juttuja. Vaihtoehtoja on periaatteessa melko paljon. Yleensä kennattaa aluksi noudattaa periaatetta, että soinnun ylin ääni seuraa melodiaa ja rakentaa sointu niinkuin alaspäin. Hommaa käsiis joku säestys opas Esim. Seppo Hovi: Vapaa säestys 1 ja 2 | |
![]() 18.02.2005 15:26:42 | |
Siis sen 7 voi ottaa esim C7 soinnussa heti C:n alapiuoltelta eli B ja ei siinä nyt niin hirveesti tarvi sormia venyttää. =) mut tietenki se riippu ihan et mistä melodia menee. Niinku tossa aiemmin sanottiin nii yleensä melodia ääni on ylin, jos käytetään tekniikkaa jossa soitetaan oikealla kädellä soinnut ja melodia ja vasemmalla bassokulkuja tai perusääniä. - Dnjmaster | |
![]() 18.02.2005 15:34:20 | |
1. Ei yhden soittimen bändissä tarvitse välttämättä soittaa soinnun kaikkia säveliä. 2. Sointuja voi suhteellisen vapaasti käännellä 3. Aika hyvä tapa kiippareilla on usein pistää terssi tai septimi soinnun pohjasäveleksi ja jättää basistin huoleksi pohjasävel. Sen verran säveliä sointuun kuin kivasti sormet ylettää ja siten, että vaihdot soinnuista toiseen tulevat helpoiksi. Children of Baron: Magic in Keyboards.
Olet kirjoittanut keskusteluun 10000 kirjoitusta! | |
![]() 18.02.2005 20:16:15 | |
Kun (jos) soittelette tiluliluliitä, niin käytättekö yhtä- vai kahta kättä? Ja jos yhtä, mitä sormia? ? Yleensä mä tilutan oikean käden 1-5 sormilla. Joskus mä tuplaan sen oktaaveissa vasemman käden 1-5 sormilla. Children of Baron: Magic in Keyboards.
Olet kirjoittanut keskusteluun 10000 kirjoitusta! | |
![]() 19.02.2005 22:04:31 | |
Tuossa muuten ihan ok sointusivu: http://www.apassion4jazz.net/keys.html Tuli noista soinnuista ja niiden ottamisesta mieleen, että korpeaa joittenkin harrastelijoiden nettiin tekemät biisien soinnutukset, jotka hutiloiden tehty. Eipä ne muuten mua haittaisi, mutta soittokaverit tuppaa tuomaan niitä treeneihin. Kunnolla tehdyistä nuoteista + soinnuista on paljon helpompi soittaa. Niistä selviää helpommin minkälainen idea on biisissä. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)