Koskettimet ›

Nelisormimangusti: Ja vitonen pois.
 
Five is right out.

Nelisormimangusti: Ja vitonen pois.
 
Kokoaisipa joku tästä säikeestä teoriakirjan kiipparisteille. On rautaa.

tarmo: Kokoaisipa joku tästä säikeestä teoriakirjan kiipparisteille. On rautaa.
 
:) Mutta on siellä hyviäkin.
 
On toki hyvä muistaa pitää suodatin päällä aina, kun vapaalle foorumille esittää kysymyksiä. Toisaalta mua aina jaksaa ihmetyttää threadit, joihin avaaja ei ensiviestinsä jälkeen vaivaudu millään tavoin reagoimaan.

tarmo: Kokoaisipa joku tästä säikeestä teoriakirjan kiipparisteille. On rautaa.
 
Ainakin puoliksi tosissani... Ilman perusteluja vaikuttaa tietty läpältä.
 
Zappa viljeli tuollaisia sekunti-intervalliin perustuvia juttuja sovituksissaan, varsinkin marimba/vibrafoni -osastolla. Kitaristit kuitenkin soittaa sen vitosen, niin soittamalla koskettimilla lisää vitosia menee homma helposti tukkoon.
 
On tullut joskus vastaava pulma eteen (=voimasointuongelma), ja kyllä ihan biisikohtaisesti joutui pähkäilemään mitä sinne mahtuu sekaan. Rytmi on kuitenkin tärkein, tommoisessa voimasointumusiikissa, ja kannattaakin miettiä, mitä tahdinosia haluaa painottaa, ja suhteuttaa se siihen mitä se muu bändi soittaa siten, että välillä osutaan yhteen ja välillä vuorotellaan.
 
Ja rytmin lisäksi tietty se, että väistelee vähän sitä rekisteriä missä se kitara surisee soittaen yltä tai alta. Keskialue on helppo laittaa tukkoon. Toki välillä pitää soittaa sitten mahdollisimman lihavassa uniksessa tapporiffi, ettei totuus pääse unohtumaan.
 
Laitetaan työn alle se teoriakirja :)

Nelisormimangusti: Ainakin puoliksi tosissani... Ilman perusteluja vaikuttaa tietty läpältä.
 
Zappa viljeli tuollaisia sekunti-intervalliin perustuvia juttuja sovituksissaan, varsinkin marimba/vibrafoni -osastolla. Kitaristit kuitenkin soittaa sen vitosen, niin soittamalla koskettimilla lisää vitosia menee homma helposti tukkoon.
 
On tullut joskus vastaava pulma eteen (=voimasointuongelma), ja kyllä ihan biisikohtaisesti joutui pähkäilemään mitä sinne mahtuu sekaan. Rytmi on kuitenkin tärkein, tommoisessa voimasointumusiikissa, ja kannattaakin miettiä, mitä tahdinosia haluaa painottaa, ja suhteuttaa se siihen mitä se muu bändi soittaa siten, että välillä osutaan yhteen ja välillä vuorotellaan.
 
Ja rytmin lisäksi tietty se, että väistelee vähän sitä rekisteriä missä se kitara surisee soittaen yltä tai alta. Keskialue on helppo laittaa tukkoon. Toki välillä pitää soittaa sitten mahdollisimman lihavassa uniksessa tapporiffi, ettei totuus pääse unohtumaan.
 
Laitetaan työn alle se teoriakirja :)
 
Komppaan kyllä tätä ideaa vahvasti tuolla vitossointumusiikissa vaikuttavana! Kuitenkin tälläkin forumilla pyörii paljon rokki- ja metallimiehiä joilla tuo "vitosvallin" taustalla soittaminen on enempi kuin arkipäivää, joten luulisi ainakin idea- ja lähdeaineiston keräämisen olevan suhteelisen helpohko tehtävä.

En tiedä onko tämä niin itsestäänselvä asia ettei sitä vaivaudu kukaan sanomaan vai onko tämä niin typerä ajatus ettei se ole kenellekään tullut edes mieleen, mutta itse soitan riffirokissa 95% kvinteistä käännettynä. Eli jos mennään vaikka E:ssä niin isken iskuille jotain H-E-tyyppistä tavaraa ja jotain likkejä ja sutaisuja sopiviin kohtiin väleissä. Kuulostaa paljon rokimmalta kuin E-H.

Thothmes: En tiedä onko tämä niin itsestäänselvä asia ettei sitä vaivaudu kukaan sanomaan vai onko tämä niin typerä ajatus ettei se ole kenellekään tullut edes mieleen, mutta itse soitan riffirokissa 95% kvinteistä käännettynä. Eli jos mennään vaikka E:ssä niin isken iskuille jotain H-E-tyyppistä tavaraa ja jotain likkejä ja sutaisuja sopiviin kohtiin väleissä. Kuulostaa paljon rokimmalta kuin E-H.
 
E-H-E. One louder.

Mulle tulee tästä ketjusta mieleen kouluajat.
 
Kun oli pakko soittaa kosketinsoittajana bändissä, joka "soittaa vaan Metallicaa".

Bändimme soittaa proto-doom metalia, muiden lajien muassa. Hitaissa riffikohdissa ei muuta kuin A-D-A-tekniikalla Hammondin alamanuaalin bassopäästä, niin kylläpä jytisee upeasti särökitaran kanssa yhteen, ei ongelmaa. Onneksi pääsee soittamaan myös muilla tyyleillä.
 
T. Mustakorppi
 
P.S. Vielä kun opettelisi käyttämään pedaaleja...
 
P.P.S Olen joskus joutunut vasten tahtoani soittamaan Metallican Nothing Else Mattersia ja ratkaisin sen särö-Hammondeilla ja viulusoundilla :-D

ppcw: P.P.S Olen joskus joutunut vasten tahtoani soittamaan Metallican Nothing Else Mattersia ja ratkaisin sen särö-Hammondeilla ja viulusoundilla :-D
 
Siinähän on hienot jouset orggiksessa, ne voi plokata suoraan. Rekistereineen, pidätyksineen ja käännöksineen. Aijettä.
 
Cover-keikoilla on useasti yhden kitaran bändissä tullut roiskittua Enter Sandmania. Vihaisesti Hammondilla.

voimasoinnut? no sointujen käännöksiä vois käyttää terssi alapäästä veke basisti soittaa varmaan perus sävelen se pois jää yx sormi muihin hommiin. seiskat ja maj:t ja muut yläpäästä.

Yksi hyvä ratkaisu voisi tietenkin olla jättää riffittelijät tekemään omaa juttuaan ja seurata/stemmata laulumelodiaa, mikäli sellainen löytyy.
 
Tai sitten tekee taustalle jotain utuista melodiaa pohjasoinnulla tosi korkealta. Otetaan vaikka joku riffi, joka menee tyyliin A5 - C5 - E5 - F5 x2 jne tjtn suhteellisen ripeään tahtiin, niin pistää sinne taustalle jotain arpeggioluuppia A-mollissa.
 
Efektit/sampletkin toimii joissain tapauksissa: http://www.youtube.com/watch?v=sC2iV9z1pBY (jostain 3:40 eteenpäin)