Koskettimet ›

Nakkiso: Höpö höpö, kuulostaa ihan kauheelta. Se on ihan korvista kiinni, että kuuleeko sen vai ei. Jonkun tutkimuksen mukaan 50% ihmisistä ei huomaa mitään jos basso on puol sävelaskelta epävireessä, mutta ei se tarkoita, että olisi ihan ok soittaa bassolla puolikkaan ohi.
 
Tuossa on muuten erittäin mielenkiintoinen asia!
 
Tässä erittäin tunnettu Bond tunnari ja kuunnelkaapa basson virettä suhteessa muihin soittimiin 1:26 lähtien. Laulajalle aika paska nakki! : P Mutta, hyvin hoiti ja biisihän on nätti ku mikä vaikka laulun vire heittääkin paikka paikoitellen. Mutta, basson vireelle tapahtuu jotain "mystistä" toisen säkeistön alkaessa!
 
http://www.youtube.com/watch?v=b1xRPCiczNM
 

 
Aivan mahtavaa että ennen on uskallettu jättää tälläisiäkin "virheitä" isoille hittibiiseille. Iso yleisöhän tuota ei kuule mutta siinä vaiheessa kun pitää ite rustata komppilaput biisistä niin ottaa korvaa väkisin :)
 
Edit: Eläväksi musiikiksi näitä asioita joskus kutsuttiin...ja myös Frank Zappa avautui aikoinaan näistä asioista enemmänkin. Rauha ja alavire hänen sielulleen.

Mulla on tuossa rakenteluprojektina ollut WLM Hit- urkuun oikea leslie. Mulla on ns. oikeasti fiilis että se tulee onnistumaan. Siinähän myös leikitellään virevaihteluilla kovin. Aionpa sitten kun saan tuon nopeusvaihdinosan toteutettua , oikein testailla pyörijöitten FM- ja AM- vaikutuksia. Nyt jo voin sanoa että mallinnukset häviävät 10- 7.

Jos kitara ja basso viritetään G-vireeseen ja kiipparissa asetetaan viritys (transponointi) -2, onko kummassakin soittimessa edelleen sama värähtelytaso: hertsiluku (a=440), vai sweijaako (Huojunta)
Muutoksen perusteet:
1. sävelaskeleen pudotus helpottaa laulajaa ylärekisterissä.
2. kitaran ja basson sormituksia ei tarvitse muuttaa
3. Pysytään originaali sävellajeissa.

jaksoja: Jos kitara ja basso viritetään G-vireeseen ja kiipparissa asetetaan viritys (transponointi) -2, onko kummassakin soittimessa edelleen sama värähtelytaso: hertsiluku (a=440), vai sweijaako (Huojunta)
Muutoksen perusteet:
1. sävelaskeleen pudotus helpottaa laulajaa ylärekisterissä.
2. kitaran ja basson sormituksia ei tarvitse muuttaa
3. Pysytään originaali sävellajeissa.
 
Kun kiipparit transponoidaan -2 niin A on edelleen 440, se vain löytyy H-koskettimesta.

baron: Kun kiipparit transponoidaan -2 niin A on edelleen 440, se vain löytyy H-koskettimesta.
 
Selkeydessään plussan arvoinen vastaus. Alkuperäiselle kysyjälle vielä huomioksi, että sävellajit eivät tietenkään "pysy samoina" vaan nimenomaan laskevat suurella sekunnilla, vaikka selkeyden vuoksi onkin helppoa puhua "E"-kielestä jne. ja vastaavista koskettimista, kun kaikkia soittimia on laskettu saman verran ja tämä on bändin pysyvä viritys.

Avaudumpa itsekkin aiheesta:
 
Itse olen törmännyt, että toi 442 hz on oletuksena myös joissakin kosketinsoittimissa. Mutta jopa monista halppiskoskettimista toi säätö löytyy, kun ohjekirjan kanssa kaivaa. Eräässä vanhassa Casiossa oli pohjassa ruuvi, jonka vieressä luki pitch, josta pystyi vierettä säätämään, vaikka ohjekirjassa ei mainittu mitään.
 
No haittaako se sitten tuo 2 hz ero. Se riippuu tilanteesta. Joskus haittaa jos sattuu kappaleessa sopivasti menemään oktaavissa kaksi erivireistä soitinta, mutta muissa tapauksissa se saattaa olla jopa se tunnelmaa luova juttu. Tapauksesta riippuen kuulostaa uhkaavalta tai haikealta.

teroyk: Avaudumpa itsekkin aiheesta:
 
Itse olen törmännyt, että toi 442 hz on oletuksena myös joissakin kosketinsoittimissa. Mutta jopa monista halppiskoskettimista toi säätö löytyy, kun ohjekirjan kanssa kaivaa. Eräässä vanhassa Casiossa oli pohjassa ruuvi, jonka vieressä luki pitch, josta pystyi vierettä säätämään, vaikka ohjekirjassa ei mainittu mitään.
 
No haittaako se sitten tuo 2 hz ero. Se riippuu tilanteesta. Joskus haittaa jos sattuu kappaleessa sopivasti menemään oktaavissa kaksi erivireistä soitinta, mutta muissa tapauksissa se saattaa olla jopa se tunnelmaa luova juttu. Tapauksesta riippuen kuulostaa uhkaavalta tai haikealta.
 
Nyt pakko kysyä missä on se ollut oletuksena ?

teroyk: Avaudumpa itsekkin aiheesta:
 
Itse olen törmännyt, että toi 442 hz on oletuksena myös joissakin kosketinsoittimissa. Mutta jopa monista halppiskoskettimista toi säätö löytyy, kun ohjekirjan kanssa kaivaa. Eräässä vanhassa Casiossa oli pohjassa ruuvi, jonka vieressä luki pitch, josta pystyi vierettä säätämään, vaikka ohjekirjassa ei mainittu mitään.
 
No haittaako se sitten tuo 2 hz ero. Se riippuu tilanteesta. Joskus haittaa jos sattuu kappaleessa sopivasti menemään oktaavissa kaksi erivireistä soitinta, mutta muissa tapauksissa se saattaa olla jopa se tunnelmaa luova juttu. Tapauksesta riippuen kuulostaa uhkaavalta tai haikealta.
 
Erittäin hyvä pointti. Vanhat analogiset ja niiden arvo/arvostus perustuu myös paljon tuohon inan olevaan ala/ylävireeseen, sen lisäksi että kuulostavat ihan oikealta ja tulkitsevalta soittimelta kitaran ja muiden kielisoittimien tapaan jotka eivät koskaan pysy "täydellisessä" vireessä edes koko kappaleen ajan. Toki pahat heitot kuulostaa sitten kamalalta, mutta punkissa sekin on se "juttu". Snadit vireheitothan sen analogikauneudenkin muodostaa :) Mun SH-2000(monofoninen) kuulostaa todella tylsältä synalta jos vire ei ois tarkotuksella inan alavireessä. Efekti on hieman samanlainen kuin laulajilla joista valtaosa käyttää vibratoa sen takia että vireet heitä liikaa, ja jos heittävät niin siten että tukee/tulkitsee kauniisti melodiaa. 100% "oikea" (whatever that means) vire harvemin kuulostaa kovinkaan nätiltä, ja tästä nykyinen massamusa erittäin hyvänä esimerkkinä.

pekka montin: Erittäin hyvä pointti. Vanhat analogiset ja niiden arvo/arvostus perustuu myös paljon tuohon inan olevaan ala/ylävireeseen, sen lisäksi että kuulostavat ihan oikealta ja tulkitsevalta soittimelta kitaran ja muiden kielisoittimien tapaan jotka eivät koskaan pysy "täydellisessä" vireessä edes koko kappaleen ajan. Toki pahat heitot kuulostaa sitten kamalalta, mutta punkissa sekin on se "juttu". Snadit vireheitothan sen analogikauneudenkin muodostaa :) Mun SH-2000(monofoninen) kuulostaa todella tylsältä synalta jos vire ei ois tarkotuksella inan alavireessä. Efekti on hieman samanlainen kuin laulajilla joista valtaosa käyttää vibratoa sen takia että vireet heitä liikaa, ja jos heittävät niin siten että tukee/tulkitsee kauniisti melodiaa. 100% "oikea" (whatever that means) vire harvemin kuulostaa kovinkaan nätiltä, ja tästä nykyinen massamusa erittäin hyvänä esimerkkinä.
 
Tää on kaikki ihan asiaa, mutta ei liity mitenkään alkuperäseen kysymykseen. 440 ja 442 vireen välinen ero ei ole pieni, se on paljon ja kuulostaa ihan hirveeltä. Uskokaa jos huvittaa. Jos teidän keikkaa tulee kattomaan joku, jolla on korvat päässä niin ainakin sitä vituttaa. Toisaalta jos ette kuule tota eroa, niin se vire ei luultavasti ole teidän bändin suurin ongelma. Korvilla niitä soittimia soitetaan.

Nakkiso: Tää on kaikki ihan asiaa
 
Mä en kyllä allekirjota tosta ascii-oksennuksesta oikeestaan mitään, ihan lähtien tosta alun premissistä että analogisynat olisi haluttuja _siksi_ että ne ovat ala- tai ylävireisiä...

Nakkiso: Tää on kaikki ihan asiaa, mutta ei liity mitenkään alkuperäseen kysymykseen. 440 ja 442 vireen välinen ero ei ole pieni, se on paljon ja kuulostaa ihan hirveeltä. Uskokaa jos huvittaa. Jos teidän keikkaa tulee kattomaan joku, jolla on korvat päässä niin ainakin sitä vituttaa. Toisaalta jos ette kuule tota eroa, niin se vire ei luultavasti ole teidän bändin suurin ongelma. Korvilla niitä soittimia soitetaan.
 
Tottakai mutta idea mitä ajoin tässäkin takaa oli se että ainakin mua tympii kuunnella nykyään musiikkia joka on synienkin puolesta niin prosessoitua ja tuotettua että se ei oikeasti enään hengitä tai soi miltään osa alueelta aidosti ja luonnollisesti. Kuulostaa toisinsanoen kuolleelta ja se että kaikki soi näennäisen nätisti ja sielä on joku mickokorgi pulputtumassa softasulojaan ei mun korviin kuulostaa kuin tylsältä. Se että musiikki on synteettista, ei tarkoita mielestäni sitä että sen pitäisi soida tasasointisesti ja että täten vire olisi aina absoluuttisen tarkka, ilman minkäänlaisia hienovireitä tai väreitä. Toki järki käteen tässäkin asiassa, eli kauneusvireet sellaisina ja selkeä epävireisyys omana käsitteistönä. Mutta, tämäkään asia ei ole mielestäni niin selkeä ja yksinkertainen koska musiikkia sekä yhteyksiä on niin paljon eikä millekään ole olemassa mitään maagista absoluuttista totuutta tässäkään asiassa.
 
Edit: "mun" bändi koostuu ammattilaisista, ja mun on vaikea kuvitella että kuinka ihminen edes valmistuu sellaiseksi ilman korvia. Kysymyshän onkin siinä että niistä perusasioista täytyisi päästä mahd. äkkiä pois koska niin kauan kun niissä uidaan, uidaan keskinkertaisuuden massassa. Zappa esimerkiksi kuuli Girlschoolin musiikissa paljon kauniita asioita kun muut pitivät häntä hulluna. Epävireisyys ei ole aina paha asia mutta syy miksi näitä nykyajan tahdintamis, prosessoimis ja tunehöpöä täytyy dissata on se että ne eivät tee mitään hyvää musiikin ja taiteen tulevaisuudelle, päinvastoin. Se että nykykersat turrutetaan kuuntelemaan muovista, prosessoitua ja tunetettua paskaa ei aja kenenkään etua, eikä todellakaan musiikin itsessään. Tuon rinnalla selkeät epävireet luovat kauniin kontrastin joka ei ainakaan tapa ja tukehduta musiikkia vaan pyrkivät etsimään purkausta ja harmoniaa kohti parempaan, kun siitä kuolleesta soinnista voi olla aika vaikea purkautua yhtään mihinkään kuin vessaan ulostamaan.

Janus: Mä en kyllä allekirjota tosta ascii-oksennuksesta oikeestaan mitään, ihan lähtien tosta alun premissistä että analogisynat olisi haluttuja _siksi_ että ne ovat ala- tai ylävireisiä...
 
Se on yksi syy ja liittyy tiettyjen syntikoiden kohdalla niiden "luonnolliseen" sointiin. Hieman eri tavalla tuppaavat soimaan ja värähtelemään kuin naapurin pojan MicroKorgi tänäpäivänä vaikka erot eivät huomattavia olekaan mutta jos nyt vertailukohdaksi otetaan 70-luvun synamusa ja 2012 vuoden synamusa niin kyllä mä ainakin kuulen soinnin ja vireen suhteen myös aika paljon eroja, tuotteistamisen ja sen ajan nauhoitusteknologian lisäksi.
 
Venaas...etin sulle linkin:
 
Mahavishnu Orchestra - Awakening 1972
 
http://www.youtube.com/watch?v=8rcL1sDKCak&feature=related
 
Mä kiinnitin heti ekana tuossa bändissä huomion siihen kuinka esim. Viulu ja Kitara ovat epiksessä toistensa kanssa, mutta juurikin sillä oikealla tapaa. Kun kuuntelet Jan Hammerin soittoa 5:30 lähtien, kuulet että kyllä sielä aika paljon vireet heittään niin bendeissä kuin välillä ilman bendaustakin. Se on sitä musiikkia. Nykyään se on sitten varmaankin virheellistä musiikkia joka pitää viedä äkkiä Maki Kolehmaiselle korjattavaksi. Mahavishnun kohdalla sen soinnin nimenomaan muodosti hallittu epävireisyys ja senhän musiikki todistaa itse puolestaan. Sielä on huippuammattilaisia joilla on korvien lisäksi aika paljon muutakin päässä, joten vaikea kuvitella että he eivät olisi kuulleet sitä seikkaa että kaikki soittavat jatkuvasti suhteessa toisiin koko aika inan epävireessä. Toisaalta, rumpali lienee poikkeus...ai mutta, sehän onkin Billy Cobham..
 
Carry on.

Mä oon ihan varma siitä, että Mahavishnu Orchestra soitti juuri niin tarkassa vireessä kuin ikinä vaan pystyi.
 
Toinen asia: jos sä laitat microkorgin epikseen niin se kuulostaa epävireiseltä microkorgilta. Jos sä autotunetat analogisynan niin se kuulostaa analogisynalta joka on vireessä. Eli ei se "analoginen" saundi tule siitä, että syna on epiksessä.
 
Toisaalta olet oikeassa siinä, että jos koko levy on digisynalla tehty eli kaikki soittimet (+ se tunetettu laulu) on koko ajan täysin samassa vireessä niin se kuulostaa todella tylsältä.

Nakkiso: Mä oon ihan varma siitä, että Mahavishnu Orchestra soitti juuri niin tarkassa vireessä kuin ikinä vaan pystyi.
 
Toinen asia: jos sä laitat microkorgin epikseen niin se kuulostaa epävireiseltä microkorgilta. Jos sä autotunetat analogisynan niin se kuulostaa analogisynalta joka on vireessä. Eli ei se "analoginen" saundi tule siitä, että syna on epiksessä.
 
Toisaalta olet oikeassa siinä, että jos koko levy on digisynalla tehty eli kaikki soittimet (+ se tunetettu laulu) on koko ajan täysin samassa vireessä niin se kuulostaa todella tylsältä.
 
Olen kyllä Nakkison kanssa samoilla linjoilla. Rupeaa monesti välittömästi nousemaan tatti otsaan kun porukat väittää että analogiset kuulostaa paremmalta tms. siksi että niiden vire heittää.
Ensinnäkin, monissa digisynissa pystyy jopa "emuloimaan analogista vireyttä" niin, että oskillaattorien vire vaihtelee snadisti. Lopputulos IMO on, ettei kuulosta pätkääkään paremmalta, vaan samalta vaihtelevammin virein.
 
Toiseksi, kaikkien analogien vire ei heitä (kunhan ne lämpenee). Parafoniset synat ei heitä yhtään. Monosynat ei oikeastaan heitä enää 70-luvun lopun jälkeen. Polysynat 80-luvun alusta vielä saattaa vähän heittää jos niitä ei ole kalibroitu.
 
Kolmanneksi, jos ohjelmoit staattisia kliinisiä saundeja niin siltä ne kuulostavatkin. Samalla tavalla voi virettä moduloida vibratolla, detunettamalla oskeja, lisämällä chorusta ym. sekä analogeilla että digisynilla.
 
Lopputulos on se, että saundin luonne, oskillaattorien raaka olemus ym signaaliketju (filtterit ym.) tekee sen saundin. Loppuvireellä saattaa olla halutessa pieni rooli, mutta yleensä pyritään kohti mahdollisimman hyvää virettä.'
Yleisesti ottaen "paksumpaa" saundia saa kun on useampia äänilähteitä lievästi eri vireessä (esim monta detunetettua oskillaattoria tai ryhmä viuluja jotka soittavat kuitenkin vireessä). Tämä ei tarkoita sitä, että yksittäiset eri funktion omaavat soittimet laitetaan epävireeseen muihin nähden, kuten basso tai liidi. Jos haluaa soittaa/laulaa alavireisen liidin tehokeinona, niin en sitä ala estämään, mutta tod. näk en siitä liiemmin pidäkään.
 
Ja aiheesta: 440hz ja 442hz:n ero on kovin suuri, kuten on todettu. Ehdottoman suotavaa on virittää samaan vireeseen, ja ei montaa kiipparia ole joita ei pysty virittämään.

pekka montin: Carry on.
 
Linkittämässäsi videossa kaikki soittimet ovat vireessä keskenään.

Moro.
 
Itsellä on tulossa keikka, jossa soittopelinä toimii hammond L-100 ja perässä Neo Ventilator (koska leslie on liian kova peli tuohon kokoonpanoon). Mukana on bändin lisäksi jousiorkesteri, joka vetelee 442hz:n vireellä. Miten saan urun samaan vireeseen? Onko jokin purkki olemassa, jolla homman saa hoidettua vai pitääkö tyytyä urkuklooniin?
 
-Jamo-

mange jamo: Moro.
 
Itsellä on tulossa keikka, jossa soittopelinä toimii hammond L-100 ja perässä Neo Ventilator (koska leslie on liian kova peli tuohon kokoonpanoon). Mukana on bändin lisäksi jousiorkesteri, joka vetelee 442hz:n vireellä. Miten saan urun samaan vireeseen? Onko jokin purkki olemassa, jolla homman saa hoidettua vai pitääkö tyytyä urkuklooniin?
 
-Jamo-
 
Miksi jouset eivät voi virittää kiinteävireisen instrumentin mukaan 440:een? Virittäväthän big bandien puhaltimetkin sen flyygelin/akustisen pianon mukaan, joka mestoilta löytyy.
 
Toki, jos tohon kysymykseen tulee vastaukseksi varmasti perusteltua jargonia intonaatiosta, "näin me on aina tehty", tms. ja asiat ovat menevinään niin helvetin vaikeiksi - siinä tapauksessa voisi kokeilla urun+Ventin väliin jotain laadukkaampaa räkkimultsaria (lainaksi jostain tutulta ääniheebolta/studiosta?), jossa on pitch shifteri. +8 centtiä, wet/dry 100%/0. Urun yläsävelsarjaan (drawbarit 4-9) tossa saattaa tulla jotain hienoisia heilahteluja (äänikerroista riippuen), mutta overdrive+lepaefekti todnäk maskaavat sen riittävän hyvin.
 
EDIT: siis wet/dry tietty noinpäin, pelkkä efektoitu soundi läpi.

Lähtisin myös ensinnä virittämään jousia, mutta jos se ei käy, tilaisin Carsten Meyeriltä SWC-60:n (http://www.keyboardpartner.de/hammond/products.htm), jolla urun saa haluttuun vireeseen suunnilleen minkä vaan taajuisesta verkkojännitteestä.
 
Jollain muulla taajuusmuuntimella voi onnistua helpomminkin, mutta noista mulla on paljon hyviä kokemuksia. Hinta-laatusuhde on kohdallaan.
 
Ja hemmetti! Nyt tuli aivopieru. Tuo toimii vain 110 voltin uruissa, huom!