Koskettimet ›

Continuub: Johtuuko tämä siitä että:
a) käyttäjät ovat blofeldiin tyytyväisiä joten ei ole tarvetta myydä vai...
b) ihmiset ovat jättäneet sen alunperinkin ostamatta?
 
veikkaisin a:ta. jo useamman kerran demoja kuunnelleena alkaa satasen lisäinvestointi vaikuttamaan jopa "hyödylliseltä ja järkevältä".
 
Meinasin lähinnä Blofeld Keyboardia, ja syyksi laittaisin:
c) Masiina ei ole ollut markkinoilla kuitenkaan kovin pitkään
d) Myyntimäärät suomeen eivät ole kuitenkaan kovin suuria

Jep. Blofeld on sen verran uusi, ettei vielä liiku pahemmin käytettynä. Paljastetaan nyt sekin, että itse GAS:itan sitä, ja olen valmiuksissa kunhan näen myytävänä;)

Entäs tuo M-Audion Venom:
 
http://www.thomann.de/fi/m_audio_venom.htm
http://www.m-audio.com/index.php?do … 540183d9bc6d88e&intcmp=AV-HP-S2
 
Liian vähän potikoita? Eikä tuo ole kyllä VA- vaan wavetable-syntikka.

mhelin: wavetable-syntikka.
 
Meikästä noitten speksien perusteella, mitä netistä löysin, toi wavetable nimitys on vähintäänkin kyseenalainen. Samplatyt waveformit =/= wavetable.
 
Epäilen, että kyseessä on SH-32-tyyppinen pseudo-va / halparompleri analogiwaveform soundsetillä.
 
K.

CPU: Meikästä noitten speksien perusteella, mitä netistä löysin, toi wavetable nimitys on vähintäänkin kyseenalainen. Samplatyt waveformit =/= wavetable.
 
Epäilen, että kyseessä on SH-32-tyyppinen pseudo-va / halparompleri analogiwaveform soundsetillä.
 
K.
 
Onhan sillä omanlaisensa soundi, mutta mielestäni suurin ongelma on se, että kaikkiin parametreihin ei pääse käsiksi itse laitteesta. Vaatii tietokoneen ja softaeditorin. En tykkää tuosta ollenkaan, ennemmin edes vaihtoehto harrastaa menudaivausta.

Quru: Onhan sillä omanlaisensa soundi, mutta mielestäni suurin ongelma on se, että kaikkiin parametreihin ei pääse käsiksi itse laitteesta. Vaatii tietokoneen ja softaeditorin. En tykkää tuosta ollenkaan, ennemmin edes vaihtoehto harrastaa menudaivausta.
 
Kyllä minäkään en sanotaan poisti mielenkiinnon kokonaan et demossakin taisi olla noin 2 soundia josta pidin ja toisaalta kyllähän noita syna soundeja jo noin 5 kaupallisesta synasta .logicin annista ja muutamasta ilmaisesta saa ja olemassa olevasta raudasta... varsinkin kun synasoundit ei ole ihan musani perusta kuitenkaan...

CPU: Meikästä noitten speksien perusteella, mitä netistä löysin, toi wavetable nimitys on vähintäänkin kyseenalainen. Samplatyt waveformit =/= wavetable.
 
Epäilen, että kyseessä on SH-32-tyyppinen pseudo-va / halparompleri analogiwaveform soundsetillä.
 
K.
 
Wavetable-synteesillä voidaan tarkoittaa nykyään melkein mitä vaan sämpläystä tai romplausta vaikka alunperin se olikin jotain muuta (tyyliin PPG ja sen edeltäjät ja jälkeläiset tai muut hengenheimolaiset):
 
http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/wavetable+synthesis
 
Kun maailma muuttuu niin kielinkin, ja sanat saavat uusia merkityksiä.
 
venom
 
Poison secreted by an animal, produced by specialized glands often associated with spines, teeth, or stings. It may be primarily for paralyzing or killing prey or may be purely defensive.

No minuakin on jo jonkin aikaa lievästi ärsyttänyt koko VA -termi. Miksei puhuta asioista niinkuin ne ovat. Eli tämä nykyshitti on digisynaa. Digisynia on ollut 80-luvulta lähtien, jonka vuosikymmenen puolivälin jälkeen ei suuremmin enää analogsynia ole tehty.
Siis tehdään analogisynia nytkin ja on kokoajan tehty, muttei suuremmin.
 
Sitten joku keksi jossain 90-luvun vaiheessa tehdä "virtuaalisesti analogisynia". No mitä ne ovat? Ne on digisynia! Nykypäivän löysillä termeillä vaikka noita kasari-digejäkin voisi kutsua ihan hyvin VA-syniksi. Mutta ei, ne olivat rohkeasti "digital synthesizer". Kaikki digitaalinen oli 80-luvun edetessä niin kova sana. Ja tosiaan ajat muuttuvat. Nyt kaikki on virtuaaliANALOGEJA. Tänäpäivänä analogisuus on kova sana. Harva asia silti on analogista... kumma juttu.
 
Mutta otetaan esimerkiksi vaikka joku Rolandin D-50 vintage-digi. Sehän on ihan täysi VA-syna pikku-sampleilla höystettynä. Vaikka jotain Casion CZ-sarjan synaakin voisi kutsua VA:ksi, matkiihan sekin analogisia saundeja - omalla tavallaan. Korg M1 ym. "romplerit", nehän vasta "VA"-synia ovat perinteisine synteesimenetelmineen. Löytyyhän niistäkin sahat ja kanttiaallot sämplättynä.
 
Minusta joku Korg Legacy softakokoelman synat (analog edition) ovat oikeasti lähempänä virtuaalisia analogeja. Niissä on pyritty mallintamaan aitoja asioita komponenttiasteella.
 
Sitten taas jokin Blofeld on ihan viimeisen päälle digisyna sanan varsinaisessa merkityksessä. Siksi se onkin kiinnostava - ei siksi, että se toisi analogisaundeja minulle, vaan siksi että se tuo digisaundeja.

Romplerit eivät mallinna mitään, joten ei niistä voi hyvällä tahdollakaan sanoa VA. Ensimmäiset 80-luvun "digisynat" taisivat olla digi-analogeja, joissa oli VCO:n tilalla DCO:t.
 
Kyllä musta tuo termi VA on ihan hyvä: se kertoo heti että vehjes on mallintava syntikka eikä samplepohjainen digimoulinex. Kyllä soundissa on AIKA iso ero. Mulla on esim. itsellä Kurzweil K2000, joka on rompleri mutta soundaa VAST-synteesinsä vuoksi melkein VA:lta :D Ei se silti ole lähellekään yhtä monipuolinen ja hyväsoundinen kuin nurkista löytyvä Alesis Ion, joka on mallintava syntikka.
 
Kyl nää mainosmarakattien lanseeraamat termit on varsinkin syntikan ostoaikeissa ihan helpottavia. Jos esim. haluaisin hommata FM-synan, niin kyllähän se nopeuttaa ilmoitusten perkaamista kun ei tarvitse joka helvetin synan speksejä alkaa googlailemaan netistä vaan näkee heti: tää on FM-vehje, toi on VA-syna, toi on DCO jne..
 
kyllä musta esim. triphop kuulostaa terminä ihan vitun vammaiselta, mutta toisaalta kun haluaa netistä löytää esim. Massive Attackin hengenheimolaisia niin kyllä se kummasti helpottaa asiaa :D

Juu, on se kiva ryhmitellä syntikoita jotenkin, ettei mene keikkapianot, humpparomplerit, virtuaalianalogit ja oikeat analogit sekaisin. Hämmentävintä homma on varmasti uudelle synistille ("millaiset pianosaundit tässä on?"). Omasta mielestäni VA-syntikoiden paras käyttökohde on halpojen entrylevel-syntikoiden lisäksi luotettavissa keikkalankuissa, joita voi käyttää arvokkaiden analogien sijasta keikoilla (etenkin eräät punaiset laitteet). Itse saundikehityksen puolesta nimenomaan Waldorf Blofeldin kaltaiset digitaalisuuden eduista ammentavat laitteet ovat paljon kiinnostavampia kuin vaikkapa MicroKorg, joka pyrkii vain matkimaan analogisia kuulostamatta kuitenkaan analogisen hyvältä

Toi freedictionaryn juttu nyt jonkun sanakirjamiehen tekemä systeemi, jonka voi jättää omaan arvoonsa. Jos meet sanomaan M1:stä (joka täyttää ton ed.mainitun kuvauksen) wavetable synäksi vaikka gearslutzilla, niin voin luvata, että siitä nousee valtava paskamyrsky. Toi kuvaus on muutenkin aika skeidaa, koska se ei ota kantaa mitenkään koko muuhun synteesi moottoriin, kuten vaikka filtteriin. Meikästä tossa wavetable synteesissä on olennaista myös, että niitä waveja voi moduloida jollain tavalla. Muuten kyseessä on pelkkä sample playback.
 
Exhausted: Juu, on se kiva ryhmitellä syntikoita jotenkin, ettei mene keikkapianot, humpparomplerit, virtuaalianalogit ja oikeat analogit sekaisin.
 
Samaa mieltä, sen takia nipotan näistä termeistä, koska jos niitä alkaa käyttämään tuon freedictionaryn tapaan todella vapaasti, niin ne termit ei oikein tarkota mitään. Vai kenen mielestä sähköpiano, työasema tai yamahan psr:t on wavetable syniä?
 
K.

Olen samaa mieltä termien käytön tarkkuudesta kirjoittaneiden kanssa. Se, että joku ei hallitse termejä ja niiden sisältöä ei tarkoita, että sanat/termit vielä sillä muuttuisivat - kielen kehitys voi olla nopeaakin, mutta silloin laajan käyttäjäryhmän pitäisi omaksua termin uusi käyttötapa.
 
Eli näkisin näin (saa olla eri mieltä):
 
wavetable -synteesillä on ihan selvä määritelmänsä, vaikka eri valmistajien wavetable -syntikoiden tekniikat toisistaa poikkeavatkin - eli perusidea on sama. Soivaan soundiin voidaan poimia samplattuja tai tallennettuna olevia synteettisesti tehtyjä monimutkaisia aaltomuotoja. minkä ansiosta "oskillaattorista" tulevan äänen harmonia-aines voi muuttua soundin soimisen aikana. Vanhemmissa laitteissa wavetableoskillaattorin tuotos viedään sitten analogisiin virtapiireihin jatkoprosessointiin.
 
sample-play -syntikat eli romplerit ovat edellisiä yksinkertaisempia sikäli, että soundi perustuu yhteen samplattuun aaltomuotoon ja sen looppaukseen. Alkuvaiheessa romplereiden ääni meni analogipiireihin (esim. esq-1, jossa lisäksi myös sekä samplattuja että keinotekoisia aaltomuotoja), mutta kaiketi jo pitkään on käsitelty digitaalisena D/A muuntimelle ja audiovahvistimelle saakka.
 
analogisyntikassa ääni muodostetaan analogivirtapiirissä - aaltomuotoa on joko vakio (sini, saha, kantti..). Useimmissa syntikosisa oleva moduloitu kanttiaalto on vaihteleva aaltomuoto so. se muuttuu soittamisen aikana. Koko synteesiketju on analoginen.
 
Virtuaalianaloginen on pelkkää bittienmurskausta - so. digitaaliprosessori suorittaa laskutoimituksia, jonka tulos jäljittelee analogisyntikan toimintaa. Virtuaalista aaltomuotoa on helppo soiton aikana moduloida tai muuten "väännellä" yms. (esim. Venom). Ko. matemaattisen aaltomuodon mallin käsittelyä jatketaan yhtä lailla virtuaalisessa filtterissä etc.. Synteesiketju on digitaalinen D/A-muuntimelle saakka.
 
Sinällään on tietysti sama, että mikä VA-synan "äänilähde" on. Ja näinhän on tapahtunutkin eli VA-syniin on tullut mukaan enemmän aaltomuotoja ja sikäli lähestyneet romplereita.
 
Virtuaalianalogin ja romplerin selvin ero on ehkä kuitenkin enemmän käyttötarkoituksen ja käyttöliittymän suhteen. Romplereista käytetään ennemminkin imitoimaan ns. oikeita soittimia ja soundien muokkausmahdollisuuksille ei niinkään kiinnitetä huomiota. VA-synat puolestaan pääosin pyrkivät tarjoamaan mahdollisuuden soundien muokkaukseen mahdollsimman syvältä.
 
"Muodista" pois menneet taajuusmodulaatio (FM) ja vaihemodulaatio sekä additiivinen synteesi ovat kaikki digitaalisia sikäli, että "äänen" käsittely on tietokoneprosessorin sisällä tapahtuvaa laskentaa D/A-muuntimelle saakka.
 
VA:t ja romplerit ovat molemmat digisynia - siis varsin väljä käsite tuo D.
 
Puhekielessä taidetaan käyttää yleisesti "digipiano" kun tarkoitetaan rompleripianoa so. samplattuihin pianoääniin perustuvaa pianoa. Korgilla on rompleri vintagesähköpiano sv-1, minkä sijaan Nordin Electrossa rhodesit mallinnetaan (virtuaalisia..)...
 
Eiköhän noista nimityksistä asiaan pikkuisenkin perehtyneet pian ole tolkulla ja nimitykset anna varsin selvän kuvan, minkä tyyppisestä laitteesta on kyse.
 
Ihan eri tason termisekamelskaviidakkoa on jossain huuto.netin palstoilla kun sähköurut, keyboardit, urut, sähköpianot ja -pienot ja syntikat ja digipianot etc. tarkoittavat milloin mitäkin...

Leikari:
Puhekielessä taidetaan käyttää yleisesti "digipiano" kun tarkoitetaan rompleripianoa so. samplattuihin pianoääniin perustuvaa pianoa. Korgilla on rompleri vintagesähköpiano sv-1, minkä sijaan Nordin Electrossa rhodesit mallinnetaan (virtuaalisia..)...
 
Pakko korjata sen verran, että Nord Electrossa Rhodesitkin on vain sampleja, joiden päälle voi korkeintaan laittaa efektejä. Hammond-sektio sen sijaan on mallinnettu - sampleja on vain äänigeneraattoreista, ja muut ominaisuudet pitkälti mallinnettu.

Leikari:
Alkuvaiheessa romplereiden ääni meni analogipiireihin (esim. esq-1, jossa lisäksi myös sekä samplattuja että keinotekoisia aaltomuotoja)
 
Itse lasken kyllä noi enskat, kuten esq-1, wavetablesyniksi (markkinamiesten tapaan), lähinnä sen takia, että toisin kuin romplereissa, 1 ja 2 oskit pystyy moduloimaan toisiaan (amplitudi modulaatio). Myöskin laitteessa on on vektorisynteesityypisiä (wavetablen lähisukulainen) ominaisuuksia, kuten wavestationissa ja prophet vs:ssä.
 
Homman ydin on siis juurkin se, että kyseessä ei ole luupattu ja/tai multisamplattu samplematsku vaan, raaka aaltomuotomateriaal, joka ilman muuta synteesimoottoria kuulostaa usein hyvinkin epämusikaaliselta.
 
Ja mitä tohon venomiin ja vastaaviin syniin tulee, mielestäni kyseiselle synteesille ei varsinaisesti ole edes omaa termiä (henk.koht entisenä sh-32:n omistajana, käytän termiä "halpa paska").
 
K.

CPU: Itse lasken kyllä noi enskat, kuten esq-1, wavetablesyniksi (markkinamiesten tapaan), lähinnä sen takia, että toisin kuin romplereissa, 1 ja 2 oskit pystyy moduloimaan toisiaan (amplitudi modulaatio). Myöskin laitteessa on on vektorisynteesityypisiä (wavetablen lähisukulainen) ominaisuuksia, kuten wavestationissa ja prophet vs:ssä.

 
Mielestäni esq-1 ei ole wavetable vaan samplewave-syna. AM- (ring) modulaatiota ei pidä sotkea transwave/wavetablesynteesiin.
 
Ensiniqilla transwavesynteesi tuli VFX -syntikkaan samplewave-synteesin rinnalle.
 
En pysty nyt tarkistamaan, mutta käsitykseni on, että AM:ssa ei muuteta esq-1:n perusaaltomuotoa vaan oskillaattorin jälkeistä analogisignaalia. Tämän puolesta puhuisi sekin, että tässä enskassa on mm. pianosamplet - digitaalinen modulointi olisi ollut sen aikaisilla laskentatehoilla kalliimpaa kuin analoginen, johon aaltomuoto kuitenkin käännettiin. Tässä uskossa olen noin 23 vuotta elänyt ko. syntikan kanssa. Myös siksi, että VFX:ssä TW ja sample-synteesit ovat erillisiä menetelmiä. Käytännön kokemusta VFX:stä minulla ei ole ( alle satasella ostettu SQ1R minulla kyllä on, mutta en ole sen sielunelämään manualin puuttuessa koskaan jaksanut perehtyä)
 
P.S. Voisi edellistä kirjoitusta tarkentaa so. luokitella ESQ-1 hybridiksi so. digitaalioskillaattorit ja analoginen signaalipolku.

Leikari: En pysty nyt tarkistamaan, mutta käsitykseni on, että AM:ssa ei muuteta esq-1:n perusaaltomuotoa vaan oskillaattorin jälkeistä analogisignaalia. Tämän puolesta puhuisi sekin, että tässä enskassa on mm. pianosamplet - digitaalinen modulointi olisi ollut sen aikaisilla laskentatehoilla kalliimpaa kuin analoginen, johon aaltomuoto kuitenkin käännettiin.
 
Ymmärtääkseni analogisesti joo.
 
Miulla ei oo kun tosta se vst (jonka pitäis olla kylläkin tosi lähellä orkkista), noi samplet/wavet on hämmentäviä, kun osa on koko sampleja (piano), osa on transientteja ja osa singlecycle waveformeja (oletettavasti samplattuja). Tämän takia meinasin, että lähellä on vektorisynteesiä, kun ideana (ainakin kun ite ohjelmoin) on kasailla saundi noista transienteista ja luupatuista waveformeista. Periaattellisella tasollahan toi on sama kuin vaikka sh-32:ssa (ilman transientteja), mutta lopputulos on hyvinkin erilainen. Sh-32 oli munaton ja tylsä, kun taas esim. toi sq8l vst kuulostaa tarvittaessa aika napakalta ja jopa läskiltä. Veikkaan, että syypää ensisijaisesti tähän on sampleengine, samalla tavalla kun vaikka emulator kuulostaa paljon isommalta (esim. rummuissa) kuin akai s2000.
 
K.
 
EDIT: Periaatteessahan, jos oikein puristisesti asiaa katsoo, wavetablesyniähän on ainoastaan ppg wave ja waldorfin wave-sarja, joissa homma perustuu sen wavetablen rullailuun.

Ja jottei tulisi ihan väärä käsitys syntikoista, DCO ei tarkoita digisynaa, vaan sen analogi-oskillaattorin virettä ohjaa lastuaivo. Eri asia oli syntikat, joissa oli tosiaan nuo samplatut aaltomuodot tai muu soundin muodostus. VCO on toisaalta elävämpi just sen vireen heitoissa, mutta ei se DCO mikään häpeä ole, kuten esimerkki videossa tulee esiin, lämmin analogi-soundi.....
 
http://www.youtube.com/watch?v=KCeT5yWcx6E

Ja jos puhutaan syntikoista, joissa on yhdistelty digi- ja analogitekniikkaa, niin analogifiltteri tekee paljon, vaikka äänilähteet olisivat digitaalisia (tai digitaalisesti ohjattuja)

cloom: Ja jottei tulisi ihan väärä käsitys syntikoista, DCO ei tarkoita digisynaa, vaan sen analogi-oskillaattorin virettä ohjaa lastuaivo. Eri asia oli syntikat, joissa oli tosiaan nuo samplatut aaltomuodot tai muu soundin muodostus. VCO on toisaalta elävämpi just sen vireen heitoissa, mutta ei se DCO mikään häpeä ole, kuten esimerkki videossa tulee esiin, lämmin analogi-soundi.....
 
http://www.youtube.com/watch?v=KCeT5yWcx6E
 
"digianalogi" termiä olen jossain nähnyt käytettävän, mm. Rolandin Alfajuno 1:stä ainakin taannoin kun sellaisen ostin itselleni about 5 vuotta sitten. Joo, ei oo häpeä ollenkaan! Kun vertaan esim. Alesis Ionin "fättejä" bassosoundeja, jotka mallinnettu, Rollen digianalogisiin bassosoundeihin niin kyllä jälkimmäisestä irtoaa aika huomattavastikin läskimmät ja lämpimämmän kuuloiset bassopörinät!

Leikari:
analogisyntikassa ääni muodostetaan analogivirtapiirissä - aaltomuotoa on joko vakio (sini, saha, kantti..). Useimmissa syntikosisa oleva moduloitu kanttiaalto on vaihteleva aaltomuoto so. se muuttuu soittamisen aikana. Koko synteesiketju on analoginen.
 
Taitaa olla siniaalto analogisynien oskillaattoriaaltona aika harvinainen, itse en ole ainakaan vielä päässyt sellaisella soittelemaan. Saha ja kantti ehdottomasi yleisimmät ja toisinaan myös pulssi ja kolmio, joista jälkimmäisestä saa filtteröimällä aikalailla siniaallon.
Siniaallon saa myös eräissä synissa siten että filtterin resonanssi itseoskilloi ja sitä voidaan soittaa koskettimistolta. Erikoisuutena CS-40M:ssä on VCA -osiossa mahdollisuus tuoda siniaalto.
 
Puhun nyt analogisynista, koska niistä oli kyse. VA- ym. romplereista sinit löytyy yleensä aina.