Koskettimet ›

Lisää kiipparistaileja?
 
No ainakin lattarimusan montunorytmikomppaus.

"vasen käsi etusormi yleisöön osoittaen, oikea käsi läntätty johonkin parin äänen sointuun joka sopii maks. kahdella liikkeellä joka sointuun"-säestys?

Jumalauta nuariso - mihin jäi rokkenroll?
 
8-osa-kvintti-seksti-youknow-HOULAMALOMA! No, aina välillä ylempi poikkee molliseiskassa.

Jumalauta nuariso - mihin jäi rokkenroll?
8-osa-kvintti-seksti-youknow-HOULAMALOMA! No, aina välillä ylempi poikkee molliseiskassa.
 
Johan tokkiinsa, yksi omistakin lempparisoittotyyleistäni (tietysti tuon Epämuusikon kuvaamaan tyyleistä jaloimman lisäksi)! Vapariosastoltahan löytyy aika läjä muitakin komppeja, jotka vielä puuttuu: Humppa, Triolit, Shuffeli, Binqviini, Blues, Bosis, Monttuunot ja muut lattarit..
 
Pyörittelin, että jos sivuttaisi tässä listassa "pelkällä-pianolla-toteutettavat" jutut kylmän viileesti tuolla normikomppauksella ja keskittyisi nimenomaan pianosta eroaviin synatouhuihin. Pienojuttuja tietysti käytetään niin paljon bänditouhuissa, notta niistä vois tehdä melkein oman threadin, jos ei semmoista vielä löydy.
 
Meikkaako yhtään senssiä tämä tämmöönen ajattelu?

Jumalauta nuariso - mihin jäi rokkenroll?
 
8-osa-kvintti-seksti-youknow-HOULAMALOMA! No, aina välillä ylempi poikkee molliseiskassa.
 
Mikäs se sellainen molliseiska oikein on? :)

Mikäs se sellainen molliseiska oikein on? :)
 
Anteeksi - puolikkaan alempi, kuin duuriasteikon seitsemäs aste.

Synth Brassiahan voi treenata vaikka Jumpilla tai 1999 (Prince).
 
Clavinetti soittelee yleensä 16-osa riffipohjaisesti (Play That Funky Music, Superstition).
 
Urut voi soittaa muutakin kuin mattoa, varsinkin jos soundissa on attackia (Green Onions).
 
Wurlitzer-sähköpianossa kuullostaa kvarttityyppiset riffit hyviltä a la I Heard It Through A Grapewine.
 
Rhodesissa kannattaa soittaa usein pitkälinjaisemmin kuin akustisella pianolla, jotta soundi ehtii elää.
 
Stringseissä soittaisin usein myös oktaaveja, eikä paljon sointuja.
 
(Ehdotukset perustuvat puhtaasti omiin hyväksi kokemiini käytäntöihin, eivätkä ole siis sääntöjä)

Synth Brassiahan voi treenata vaikka Jumpilla tai 1999 (Prince).
 
Synabrassijutut puuttuivat listalta, thänks!
 
Pahus... Nyt alkaa tulla useampia soittostaileja, jotka tunnistetaan ennemminkin käytetystä saundista kuin soittotekniikasta.. Pitäisköhän ajatus kääntääkin toisin päin eli mitä saundeja kiippareilla käytetään ja sitten vastavasti niiden käyttötapoja, eikä ensin soittotekniikka ja sitten saundit, joihin ko. tekniikka soveltuu..
 
(Ehdotukset perustuvat puhtaasti omiin hyväksi kokemiini käytäntöihin, eivätkä ole siis sääntöjä)
 
Näin se saa minusta just ollakin, kun "taivaasta pudonnutta" teoriaa kiipparitouhuihin ei oikein ole olemassakaan taiteen alan nuoruuden takia (vrt. klasaripuolen vuosisatojen aikana hioutuneet tekniikat). Kerätään kasaan nippu best practice-juttuja -> syntyy laaja paketti useamman muusikerin kokemuksista.

Pahus... Nyt alkaa tulla useampia soittostaileja, jotka tunnistetaan ennemminkin käytetystä saundista kuin soittotekniikasta.. Pitäisköhän ajatus kääntääkin toisin päin eli mitä saundeja kiippareilla käytetään ja sitten vastavasti niiden käyttötapoja, eikä ensin soittotekniikka ja sitten saundit, joihin ko. tekniikka soveltuu.
 
Esikuvista saa ideoita. Kannattaa kuunnella miten esim. uruilla soitetaan.
(Meillä) opettajilla on usein tapana tuijottaa oppikirjoja kun pitäisi kuunnella musiikkia ja oppia asiat sieltä(kin).
 
Joe Zawinul sanoi, että jokainen synasoundi on ikäänkuin oma soitin.

(Meillä) opettajilla on usein tapana tuijottaa oppikirjoja kun pitäisi kuunnella musiikkia ja oppia asiat sieltä(kin).
 
Auts! :) Toki minustakin musiikki syntyy korvissa, eikä paperilla!
 
Minussa taitaa vain asua semmoinen pieni maailmanparantaja, joka haluaa jäsentää niitä lukemattomia ja taas lukemattomia korvilla opittuja soittokikkoja kohti jotakin suurempaa jäsennettyä ykseyttä. Semmoisesta jäsennyksestä voisi olla noin oppimismielessä hyötyä niin opettajille, oppilaille kuin kiipparitaiteilijan uraansa aloitteleville itsenäisille taiteilijoillekin.
 
Joe Zawinul sanoi, että jokainen synasoundi on ikäänkuin oma soitin.
 
Eimen!

Tuli tosta "puukotus"-hommasta mieleen ainakin sellanen vanhan Jackson-biisi kuin Wait. En nyt muista onko soolotuotantoa vai viisikkoa.

..Stringseissä soittaisin usein myös oktaaveja, eikä paljon sointuja.
 
Juu, samaa mieltä! Näissä tykkään kuljetella kahta ääntä jotka saattavat välillä yhtyä priimiksikin, kuulostaa hyvältä! Joo, ei niinkään sointuja! :)
Samoin myös puhaltimissa..
 
(Ehdotukset perustuvat puhtaasti omiin hyväksi kokemiini käytäntöihin, eivätkä ole siis sääntöjä)
 
Samoin, vain omia mieltymyksiä/"paheita".. 8)

Ou sprait...
 
Pistin sitten luokittelun uusiksi soittotyylipohjaisesta saundipohjalle. Minusta tuntuisi lepäävän paremmin noin päin, että ensin on saundi ja sitten temput, mitä sillä tavataan tehdä. Samalla tuntui luontevalta jakaa saundit pääkategoioihin (Ei-synteettiset kosketinsoittimet, Synteettiset kosketinsoittimet, Ei-kosketinsoittimia jäljittelevät)
 
Toimiiko?

Tuossa aikoinani yritin kysellä, minkälaisia hyväksi koettuja dual-soundeja (tuplauksia) kiipparistit käyttävät syntikassaan? Esim. bell-strings ym.
Onko hyviä ehdotuksia?

Sitten on näitä reggaejuttuja. Reggaekiipparit assosioituu varmaan useimmilla ekana urkupumppuun. Eli siis kolmisointua oktaavin välein toisistaan vasurilla ja oikealla "pa-tiip-pa" -rytmissä, ja kakkoselta alkaen. Joku akateemisempi voi selittää tämän hieman ymmärrettävämmin :) Ja variaatioita tästä sit on olemassa ja kehiteltävissä vaikka kuin paljon. Eikä ole pelkästään urkujen juttu, myös pianolla, sähköpianolla, clavilla, viulukoneella, millä vaan voi vetää samanlaista juttua.
 
Toinen reggaen perusjuttu on vetää pianolla kolmisointua ylhäältä kakkoselle ja neloselle. Skassa ja rocksteadyssa taas yleisimmin piano soittaa samalla idealla kahdeksasosia.
 
Perusjuttua, mutta eipä ollut vielä mainittu.

Sitten on näitä reggaejuttuja. Reggaekiipparit assosioituu varmaan useimmilla ekana urkupumppuun. Eli siis kolmisointua oktaavin välein toisistaan vasurilla ja oikealla "pa-tiip-pa" -rytmissä, ja kakkoselta alkaen. Joku akateemisempi voi selittää tämän hieman ymmärrettävämmin :) Ja variaatioita tästä sit on olemassa ja kehiteltävissä vaikka kuin paljon.
 
Eihän se tuosta enää ymmärrettävämmäksi selkenekään! :)
 
Jos raiskaan ideasi termillä "takapotkukomppaus", niin sais yhteen termiin survottua paljon asiaa? Siihen menis nuokin mainitsemasi "puhtaat" takapotkut kakkos-neloselle (jotka kokivat uuden heräämisen 90-luvun dääns-huumassa, kiitos Dr.Alban, Ressu Redford ja muut!)

Millä nimellä sitä Phil Collins - Another Day in Paradise-saundia kutsutaan? Onko se Stack sille yleisnimi vai onko se pelkästään Rolandin oma nimitys?

Millä nimellä sitä Phil Collins - Another Day in Paradise-saundia kutsutaan? Onko se Stack sille yleisnimi vai onko se pelkästään Rolandin oma nimitys?
 
Eikös siinä ole "jonkinsortin" jousimattoa taustalla eli ns. pad-tyyppinen soundi ja synateema on jonkin sortin sähköpiano (DX-7?)

Eikös siinä ole "jonkinsortin" jousimattoa taustalla eli ns. pad-tyyppinen soundi ja synateema on jonkin sortin sähköpiano (DX-7?)
 
Joo, teemaa just tarkotin. Lisäsin Collinsin monosooloksi FM-Pianon alle.

synateema on jonkin sortin sähköpiano (DX-7?)
 
Jos oikein sen soundin muistan, niin eikös se ole vähän "tiukempi" versio tuollaisesta perinteisestä "hilesynasta", soundityypistä joka tuli ensin Fairlightin ja vähän myöhemmin Roland D-50:n myötä ja joka koki DX-sähköpianon tavoin inflaation tultuaan ylikäytetyksi kaikissa iskelmä- ja amerikanballadeissa.