Koskettimet ›

Täytyy kyllä sanoa että joka ainoa Rhodes on yksilö, oli kysymys uudesta tai vanhasta. Tota dynamiikkapuolta pystyy säätämään mm. mikkejä siirtämällä aika paljon. Ainakin ne 70-luvun lopun yksilöt, joita itse olen ihmetellyt, ovat useat olleet säädettyjä hirvittävän puhtaiksi, ts. sitä kunnon murahdusta ei saa irti siirtämättä mikkejä lähemmäksi. Voisin kuvitella, että siirtämällä mikit kauemmaksi saisi dynamiikka-aluetta lisää.
 
Mun mielestä myös useimmissa Mk. II:ssa ja 70-luvun lopun Mk. I:ssä tatsi on liian löysä. Tykkään siitä ensikokeilulla aivan törkeän raskaasta kosketuksesta, joka oli 70-luvun alun Fender Rhodeseissa ja ensimmäisissä Rhodeseissa vuoden 1975 alkupuolella, joita oma yksilöni myös edustaa.

Muotoilu olisi voitu tehdä tähän malliin:
 
http://www.fenderrhodes.com/img/models/mark4/mark4-front.jpg

maza: Täytyy kyllä sanoa että joka ainoa Rhodes on yksilö, oli kysymys uudesta tai vanhasta. Tota dynamiikkapuolta pystyy säätämään mm. mikkejä siirtämällä aika paljon. Ainakin ne 70-luvun lopun yksilöt, joita itse olen ihmetellyt, ovat useat olleet säädettyjä hirvittävän puhtaiksi, ts. sitä kunnon murahdusta ei saa irti siirtämättä mikkejä lähemmäksi. Voisin kuvitella, että siirtämällä mikit kauemmaksi saisi dynamiikka-aluetta lisää.
 
Mun mielestä myös useimmissa Mk. II:ssa ja 70-luvun lopun Mk. I:ssä tatsi on liian löysä. Tykkään siitä ensikokeilulla aivan törkeän raskaasta kosketuksesta, joka oli 70-luvun alun Fender Rhodeseissa ja ensimmäisissä Rhodeseissa vuoden 1975 alkupuolella, joita oma yksilöni myös edustaa.
 
Mulla oli 90-luvulla helvetin raskastatsinen suitcase-Rhodes MK II, ja kyllä sillä sormet sai kipeiksi :D Nyt kun olin äskettäin Finnvoxilla soittelemassa Rhodesilla, niin siinä oli huomattavasti keveympi tatsi - ja jotkin koskettimet resonoi silleen jännän "yllättävästi" :D - noita ylimääräisiä kilkkeitä ei ainakaan millään mallinnuksilla saa aikaiseksi!

Kun noita edellä olevia lukee, tulee vaikutelma, että ainoa oikea rhodes -soundi on sellainen, missä on yksilöllisiä vikoja tai säätöjä
 
yritä nyt siinä vaikka Clavialla pysyä perässä...
 
;-)

Leikari: Kun noita edellä olevia lukee, tulee vaikutelma, että ainoa oikea rhodes -soundi on sellainen, missä on yksilöllisiä vikoja tai säätöjä
 
yritä nyt siinä vaikka Clavialla pysyä perässä...
 
;-)
 
Se Rhodesin "hyvyyshän" tulee nimenomaan siitä samplevehkeeseen verrattuna, että se soundi on "epätäydellinen" ja vaihtuva - mikä johtuu tietenkin siitä, koska siellä aidot vasarat hakkaavat äänilähteitä.
 
Sample kuulostaa feikiltä, koska soundi on pidemmän päälle lähes koko ajan "sama", vaikka dynamiikkatasot olisikin huomioitu. Erityisesti tuo korostuu tietenkin megabittien hardware-vehkeissä. Softapuolella lähimmäksi aitoa päästään, kun samplataan monen gigabitin kirjaston verran (mainitsin hyviä tällaisia tuossa toisessa ketjussa).
 
Se suunta mihin esim Yamaha ja Roland ovat viime aikojen hardware-vehkeissään menneet, eli että soundi koostuu sekä lyhyestä samplesta että mallinnuksesta (muunneltavuudella eli esim. vasara- ja mikkiasetuksilla, sekä tietenkin vahvistinmallinnuksilla), on oikea.
 
Mitä eri Rhodes-malleihin tulee, niin mulla on jotenkin aina ollut perverssi mieltymys esim. Chick Coreallekin mieluisaan Mark V -pianoon. Sen soundihan on aika kaukana esim. Mark I:stä. Soi aika monella kasarilevyllä, erityisesti Chorusin kera...

lukethesis:Mitä eri Rhodes-malleihin tulee, niin mulla on jotenkin aina ollut perverssi mieltymys esim. Chick Coreallekin mieluisaan Mark V -pianoon. Sen soundihan on aika kaukana esim. Mark I:stä. Soi aika monella kasarilevyllä, erityisesti Chorusin kera...
 
Tiukkaa asiaa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=R9Mm0zF65bE
 
Ja hyvältä kuulostaa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=uLlPvjscRps