Koskettimet ›

Jo vain. Kunhan tässä nyt miellän nuo termit, mutta eipä kai nekään sitten hepreaa ole.
 
juice Leskinen oli kuulemma joskus soittanut (hyvin kauan sitten) yöllä Mikko Alatalolle ja sanonut: "hei, nyt mä tajusin ne dimit".
 
Eli kaippa oli Juicekin yöllä pohtinut asiaa ja innostunut kuten minäkin, keksittyään järkevän logiikan.
 
Mutta mitenkäs se dim sitten muodostetaan?
 
Mielestäni yksinkertaisesti ajattelevana ihmisenä ajattelen tämän asian yksinkertaisesti, eli logiikkahan tuntuu silloin hyvin selkeältä.
 
Mutta ainakin kun yksin lukee musiikin teoriaa (ainakin kun minä luen), asioita ei selitetä noin ykinkertaisesti, vaan jätetään se olennaisin sanomatta. Siis tuossahan on koko sävelasteikon runko. Samoin kuin taloa ei voi tehdä ilman perustuksia, ei musiikkiakaan voi oppia ilman tätä runkotietoa.
 
Siis aina olen ihmetellyt miksi on olemassa sävellajeja, inhonnut koko sanaa, koska minun mielestä musiikki muodostuu erilaisista nuoteista. Pirruako sävellajeja siihen sotkemaan, näin ajattelin, että eikö pelkät sävelet muka riitä.
 
Nyt jotenkin miellän, että kun koko DO RE MI.... pötköä nostetaan ja lasketaan tarpeen mukaan, näin vältytään nuottikirjoituksessa joka sävelen kohdalla etumerkkiviidakolta, eikä Duurin ja mollin ero ei ole tuon kummempi.
 
Luulisin että jos musiikinkirjat kirjoitettaisiin minun älykkyysosamäärälajiini, olisi minun kaltaisteni helpompi oppia teoriaa.
 
Eli kai myös kirjoja ja oppaita pitäisi olla eri älyykkyysosamäärälajeille, sekä Duuri ja molliaivoille, niin jokainen löytäisi oikean oppaan (kun vaan tietäisi lajinsa).
 
Toisaalta kyllä niitä oppaita on vaikka miten paljon, mutta kai tuo oppimisinho sokaisee ajatusta, samoin kun ei tiedä mistä ja mitä alkaisi opetella, kun katsoo kummallisen näkösiä merkkejä ja hässäköitä, samoin kuin nuo hienot termit (kvintti, septimi ym.) laittavat maalaispojan lähtemään navettaan, sinne niin, possujen kanssa juttelemaan.
 
Ja kun ei taida olla tuo ajatuskaan parhaalla mahdollisella teflonilla päällystetty, on omaksuminen joskus hankalaa.
 
Siksi tuo asioiden yksinkertaistaminen on minusta hyvä tie. Selkeän perustan päälle on sitten jo hyvä rakentaa lisää uusia asioita.
Eli kai nuo pirun kvintit sun muut on sitten nimiä asioille, siinä kuin muutkin.
 
Jaahas, tulipas taas jaariteltua, mutta olen kuin lapsi (Markku 51 vee), joka juuri löysi uuden lelun.

Mutta mitenkäs se dim sitten muodostetaan?
 
Tää on täydellisen väärä tapa ajatella asiaa, mutta lopputulos toimii: Ota normaali septimisointu ja nosta perussäveltä puoli sävelaskelta.

Tää on täydellisen väärä tapa ajatella asiaa, mutta lopputulos toimii: Ota normaali septimisointu ja nosta perussäveltä puoli sävelaskelta.
 
No jos kerran toimii. Eikä tuo Dim asia vielä ole edes niin ajankohtainen, pitää muutenkin vielä sulatella asioita kun avautui vasta äsken tuo suuri mysteerio.
 
Tai ainakin luulen että avautui.
 
Kaippa sitten (ehkä) aikanaan se oikeakin tapa selkiää, siis jos se "täydellisen väärä tapa" kuten sanoit, tarkoitti vain noita Dimejä, eikä minun tapaani ajatella asioita musiikista.
 
Menee tässä vielä aikaa, että nuo asiat loksahtelee pikku hiljaa kunnolla paikoilleen.
 
Aika näyttää miten tuo kosketinsoittaminen menee kitaransoiton kanssa, kaippa välillä tekee kokonaisuudelle hyvää harrastaa molempia, eipähän kyllästy eikä tule liian fanaattiseksi yhden asian mieheksi.

Tulipa mieleeni taas sopivan tyhmä kysymys ammattilaisille. Kun esim. tuo maj termi on tuntunut kummalliselta niin...., kun eihän semmoista viitsi ajatella..., vaan nyt kun ihan vähän vain katselin, tuli mieleeni:
 
Voiko sen ymmärtää että sillä on tekemistä duurin (= major = maj eiköskin?) kanssa sen verran, että "tavallinen" septimi eli seiska sointu tulee kun kolmisoinnussa kvintin päälle lisätään pieni terssi (voinko ajatella molli tai molliterssinä?).
 
Niin esim. vaikkapa tuo Cmaj7 tarkoittaa sitä, että kvintin päälle lisätään suuri terssi (jota ajattelen "duuri tai duuriterssinä"). Ja siitä tuo maj?
 
Nämä käsitteeni duuri ja molliterssi kun vaan helpottaisivat asioden mieltämistä, minä kun en muista ulkoa juuri mtään, vaan pitäisi aina olla jonkinlainen käsitys asiasta.
 
Minä kun vain ihmettelen, että onko tuo logiikka sittenkin noin yksinkertaista.
 
Tuntuu nimittäin että olen vuorokaudessa oppinut musiikin teoriaa enemmän kuin 51:nä edeltävänä vuotena. Tai olenhan nuo nuotit ja nuottiviivastot sun muuta pientä osannut, mutta en juuri muuta, kun tuntuu että aina sotketaan puurot ja vellit samaan soppaan ja selitetään itsestäänselvyyksiä tarkasti mutta tärkein jätetään sanomatta. Aina on alkanut pissattamaan ja huimaamaan, jolloin olen katsonut parhaaksi laittaa kirjan takaisin perähyllyyn.
 
Aivan sama on suomalaisissa elokuvissa, kaikista tärkeimmät repliikit juonen kannalta niissäkin aina puhutaan mutisemalla.
 
Kyllähän nämä minun juttuni tietennii kuuluisi tuonne aloittelijoiden palstalle, mutta mitäpä siellä toinen minunlaiseni osaisi vastata....

Se maj7 tulee kyllä siitä että siinä on major 7 eli suuri septimi.
Mollisoinnussakin voi olla maj7

Minäpä ajattelen niin yksinkertaisesti, että on normaali seiskasointu ja sitten suurempi majorseiska, jossa seiskasävel on puoli sävelaskelta korkeampi kuin tavallisessa seiskassa. Ei sen kummempia jippoja.
 
edit: sori, Baron selvittikin jo samaa asiaa.

Juu, sitä kuitenkin tarkoitin että näyttäisi olevan tuo suuri terssi kvintin päälle tuossa maj7 soinnussa. Pelkässä seiskassa pieni terssi.
 
Ja onhan sitten olemassa mmaj7, siis molli seiska, siinäkin suuri terssi seiskalle mollisointuun.
 
Mutta tuo että on suuri seiska ja pieni seiska, ja maj7 tarkoittaa suurta seiskaa, oli taas uutta, eli hyvä.
 
Sitä vaan pähkäsin, että liittyykö tuo maj jotenkin Duuriin?
 
Kaippa voin ajatella vain pieniä ja isoja terssejäkin, eihän se sen vaikeampaa ole kuin ajatteleminen muutenkaan.
 
Laulunopettaja kyllä sanoi että ajattelen liikaa ja sekoan ajatuksiini. Mutta enhän minä mitään noin vain usko.
 
Ja tuon sanomisen jälkeen kyllä vasta tämäkin vähä on valottunut.
 
Ite kun oon sitä mieltä, että kun on pieni moottori, pitää ajaa kauemmin, että pääsee perille. Varoo vaan ettei ala pikkufiiatti keittämään.

Kun niitä terssejä ladotaan päällekkäin sointuja laadittaessa, jokainen terssi voi olla suuri tai pieni ja siten saadaan vähän erinäköisiä (ja kuuloisia) sointuja.

Juu, kylläpä ne siitä pikkuhiljaa alkaa selvitä kun sai langan päästä kiinni. Suurin ongelmani on ollut juuri tuo sävellaji.
 
Sen kun olisin aiemmin jostain oivaltanut, vaan kun ei ole hoksannut, kun kirjoissa vaan puhutaan kuinka monta ylennystä ja alennusta on missäkin sävellejissa. Mutta sitä ei ole silmiini osunut, eikä kukaan sanonut, mitä se sävellaji tarkoittaa.
 
Mutta tosiaan että se onkin vain pötkö säveliä, jossa on kaksi puoli säveltä tarkaan määrätyissä kohdissa, sekä mollipötkö alkaa eri kohdasta kuin duuripötkö, sekä pötköä joko nostetaan tai lasketaan alkamaan tietystä sävelestä, jonka mukaan sävellaji nimetään.
 
Siis kyllähän tuohon jo rakentaa...
 
Minun kun aina pitää saada tietää että miksi on niin, ei tahdo kelvata että näin vaan on, että kunhan muistat että G duurissa on F# jne...
 
Kyllähän nyt vähän nolottaa että ei noita aivoja aiemmin ole käyttänyt tähän yhtään.