Koskettimet ›

Kun käyn seuraavan kerran treeniksellä niin otan pari kuvaa ja ehkä ääninäytettäkin sitten. Kuriositeetti se onkin, sillä näitä rakennettiin käsittääkseni aika vähän (ehkä vain muutama tai yksi) joskus 70-luvun alussa Saloran tv-tehtailla. Komponentteja on ilmeisesti käytetty hyväksi, mutta ainakin Saloran insinööriosaamista. Myyjä kertoi projektin vetäjäjänä olleen jonkun suomalaisen kovan urkurin, mutta en muista sen nimeä tietenkään. Hitto, pitää saada peli kuntoon.

Moi,
 
Jos haen generaattorihammondsoundia kahdella manuaalilla, roudattavuudesta viis ja pakettille hintaa noin tonni, niin:
• Generaattori spinetti (huolimatta 3 1/2 manuaaleista)
• Putkivahvisteinen sellainen
Tuollahan on myynnissä katkaistu L-100, eikös se olisi sellainen?

 
Jos ja kun sulla on Rotosphere, saat siitä kyllä räyhää, vaikka sulla olisi urkuna T-sarjan generaattoriurku. T-sarjan urussa on L:ään verrattuna skannerivibrato elektronisen sijaan. Paras spinetti olisi kuitenkin ehdottomasti M-3 tai M-100, jotka ovat jo todella lähellä B-3:sta. Vahvistinpuolikin on lähes täysin identtinen.
 
Riippuen hieman musiikkityylistä ja käytettävistä rekisteraatioista, kannattaa miettiä että sijoittaisiko rahansa sittenkin hyvään klooniin. Spinettien soundi on yläpäässä esim. joissakin jatsijutuissa yleisellä 800000008-rekisteraatiolla todella ohut, kun tuo 1' drawbar ei soi ylös asti (ns. foldback puuttuu). Tosin kloonitkin yleensä ovat ylhäältä huonoimman kuuloisia... Olen itse niin tottunut E:ssä olevaan foldbackiin, että se on pakko modata myös T:hen, vaikka on siinä kyllä hommaa.
 
• H&K roto (pieni treenis ja äänitykset olis käteviä)
 
Äänityksiin en kyllä oikein simulaattoria voisi itse kuvitella käyttäväni... Vaan kyllähän noi aika lähelle nykyään pääsevät. Oma simulaattorivalintani olisi muuten ehdottomasti Dynacord CLS-222 + putkietuaste; itse simulaatio on tuossa ehdottomasti paras. Korg G4:n pyöritys itsessään on mun mielestä parempi kuin Rotospheressä, mutta säröpuoli on siinä tietysti onneton kunnon putkirupeen verrattuna. Nythän myös Bossilta tuli uusi lesliesimulaattori, olis mielenkiintoista testata. Tosin jos se on samaa kauraa kuin mitä noissa Rolandin uruissa on sisäänrakennettuna ollut, ei soundi ole mielestäni kovin häävi.
 
Aloitan kuitenkin päivittämällä Finnorganiani Rotospeherellä.
Hemmetti kun siinä on sitä äänikertojen kuulumattomuushässäkkää aika paljon. Olen pessimistinen sen korjautumisen suhteen pelkällä puhdituksella. Ja avaaminen ei olekaan niin yksinkertaista kuin monissa muissa laitteissa - sahan joutuu ottamaan käteen.
 
Jos hankala roudaus ei ole ongelma, suosittelen tsekkaamaan myös kloonilesliet; esim. Dynacord, Wersi(tone), MS-Audiotron jne. Eteen joku putkinuppi, niin raikaa komiasti! Kyllä se oikea pyöritys on aina oikea pyöritys, vaikka nykysimut alkavatkin olla jo aika hyviä.
 
P.S. Absoluuttisen urkusoundi on sikahauska, mutta noita Yamahia näkee Suomessa myynnissä tuiki harvoin.
 
ebay.de on ystävä tässäkin. Omani tosin sain Suomesta ja vielä tosi edullisesti (220e). Tossahan on urun lisäksi tosiaan myös polyfoninen analogisyna, jossa on yhdestä oskillaattorista huolimatta tosi läski soundi!

Joo, näin todellakin on! Kuin myös Green Onions
 
Green Onions on soitettu M-3:lla. Äänitys on tehty vieläpä mikittämällä urun oma kaiutin. Tosin M-3 ja M-100 ovat elektronisesti täysin samanlaisia, lukuunottamatta vanhimpi M-3:ia joissa käytettiin Field Coil -tyyppistä kajaria.
 
Ehkä rajuin juttu on että suurin osa kuuluisista jazz-levyistä on tehty C-kolmosella, ja vieläpä samalla toosalla eli Rudy Van Gelder studion -59 C3 & 21H leslillä.
Levyltä kun ei erota onko kyseessä B3, C3, A100, RT3 vai D100 (Unohtukohan joku? ;)
 
Kyllä noi tossa tais olla kaikki ;) RVG:llä oli studiossaan myös Leslie 122 jota käytettiin joissain jutuissa.
 
Eiks toi oo se hassu vehje josta sai vähän kaikkee, ei pelkästään urkuja?
Hmm... Ainakin takuulla persoonallinen soundi ;)
 
Joo, siis polyfoninen analogisyna ja ihan törkeen hyvä ensemble-efekti, jonka kanssa saa kauniita analogistringejä - ja kuulostaa urun kanssa hämmentävän paljon Hammondin skannerivibralta!
 
Rotosphere pesee mennen tullen G4:n. Tässä mielipiteessä en jaksa olla nöyrä.
 
kts. toinen viestini :)

Spinettien soundi on yläpäässä esim. joissakin jatsijutuissa yleisellä 800000008-rekisteraatiolla todella ohut, kun tuo 1' drawbar ei soi ylös asti (ns. foldback puuttuu).
 
Rekisteraatioiden säädöistä muuten kaipaisinkin jotain vinkkejä. 888000000 tuppaa olemaan vähän liikaakin käytössä, eikä vaihtoehtojen etsiminen aina ole kovin tuloksellista... reggaessa olen kokeillut välillä jotain 800808000-tyyppistä... mutta onko erilaisten soundien etsimiseen olemassa jotain nyrkkisääntöjä?

Rekisteraatioiden säädöistä muuten kaipaisinkin jotain vinkkejä. 888000000 tuppaa olemaan vähän liikaakin käytössä, eikä vaihtoehtojen etsiminen aina ole kovin tuloksellista... reggaessa olen kokeillut välillä jotain 800808000-tyyppistä... mutta onko erilaisten soundien etsimiseen olemassa jotain nyrkkisääntöjä?
 
888 ja 8888 tietysti on ne perinteiset jazz- ja rokkisoundit, mutta kyllähän noiden kanssa voi käyttää ihan vapaasti mielikuvitusta. Varsinkin bänditouhuissa kannattaa usein lähteä liikkeelle ennemmin jostain 688-alkuisesta soundista ennemminkin, niin ei mene alapää niin tukkoon. Mukaan voi kanssa heittää höysteitä yläpäästä, niin saa vähän leikkaavampaa soundia.
 
Netistä löytyy paljonkin sivuja, joissa on speksattu eri biiseissä käytettyjä urkurekisteraatioita. Google on ystävä.

888 ja 8888 tietysti on ne perinteiset jazz- ja rokkisoundit, mutta kyllähän noiden kanssa voi käyttää ihan vapaasti mielikuvitusta. Varsinkin bänditouhuissa kannattaa usein lähteä liikkeelle ennemmin jostain 688-alkuisesta soundista ennemminkin, niin ei mene alapää niin tukkoon. Mukaan voi kanssa heittää höysteitä yläpäästä, niin saa vähän leikkaavampaa soundia.
 
Netistä löytyy paljonkin sivuja, joissa on speksattu eri biiseissä käytettyjä urkurekisteraatioita. Google on ystävä.
 
Jep, se 0(-6)88 on mulla monesti alku, ja siitä sit nostetaan alapäätä bändin/pa/paikan mukaan.

Kun käyn seuraavan kerran treeniksellä niin otan pari kuvaa ja ehkä ääninäytettäkin sitten. Kuriositeetti se onkin, sillä...
 
Mitäs mänyt sähläsin, toivottavasti nyt menee oikein!
 
Kuva ois tosiaan nasta nähdä, tuskin tuollaista muussa muodossa tuleekaan vastaan!
 
Faijalla oli joskus Saarijärveläiset OWG 120k urut joista jäi ainakin soundin puolesta hyvät muistot. Sisuskalut oli vähän kuin polven päällä kyhätty, mutta ulkoinen olemus oli kyllä jykevä! Painoi ainakin saman verran kuin spinetti. Siitä tehtiin myös sellaista Wee-Äl-Äm tyyppistä keikka versiota, mutta ei sekään mitenkään huippu-kompakti ollut.
 
Mutta se soundi... Ehkä aika kultaa muistoja, mutta kyllä se kuulosti paremmalta kuin ne karkkilalaiset monen ammattilaisenkin mielestä. Erityisesti fullorgan presetissä oli sellaista laadukasta katedraali-tunnelmaa! Joillain preseteillä vehje vielä kehitti jonkinlaisen keyclick-efektin joka siis oli vain ominaisuus kuten Hammondissakin. Liukutankoja siinä ei ollutkaan, vaan preset näyttö joka muistutti sellaista vanhaa radiota jossa on valot lasitaulun takana. Näytti todella hyvältä pimeässä! Tehokas pyöritys-systeemi vielä joka hurahti nopealle noin sekunnissa vähän niinkuin oikea Leslie (Siis yläpää!).
 
No, lienee roskiksessa jo niinkuin moni muukin tuntematon vehe... Kyllä näistä suomalaisista kehitelmistä oman palstan sais ;)

Mutta se soundi... Ehkä aika kultaa muistoja, mutta kyllä se kuulosti paremmalta kuin ne karkkilalaiset monen ammattilaisenkin mielestä.
 
Jos haluttas oikeen olla rakentavia, niin koottaisiin ääninäytteitä erilaisista vanhoista uruista, tehtäisiin niistä yksi sivu, jossa niihin linkkejä ja laitettaisiin varmuuden vuoksi ääninäytteet vaikka useammallekin palvelimelle.
 
Jengillä on himassa noita vanhoja vehkeitä, joita hehkutetaan, mutta ei kehtaa laittaa niiden ääntä nettiin kun täällä rima tuppaa olemaan vissiin korkea kun koetaan, että pitäs olla hyvin soitettuakin. Meikäläistä ainakin kiinnostaa vanhojen vermeiden ääni vaikka olisi kuinka paskasti soitettu.

Faijalla oli joskus Saarijärveläiset OWG 120k urut joista jäi ainakin soundin puolesta hyvät muistot. Sisuskalut oli vähän kuin polven päällä kyhätty, mutta ulkoinen olemus oli kyllä jykevä! Painoi ainakin saman verran kuin spinetti. Siitä tehtiin myös sellaista Wee-Äl-Äm tyyppistä keikka versiota, mutta ei sekään mitenkään huippu-kompakti ollut.
 
Mutta se soundi... Ehkä aika kultaa muistoja, mutta kyllä se kuulosti paremmalta kuin ne karkkilalaiset monen ammattilaisenkin mielestä. Erityisesti fullorgan presetissä oli sellaista laadukasta katedraali-tunnelmaa! Joillain preseteillä vehje vielä kehitti jonkinlaisen keyclick-efektin joka siis oli vain ominaisuus kuten Hammondissakin. Liukutankoja siinä ei ollutkaan, vaan preset näyttö joka muistutti sellaista vanhaa radiota jossa on valot lasitaulun takana. Näytti todella hyvältä pimeässä! Tehokas pyöritys-systeemi vielä joka hurahti nopealle noin sekunnissa vähän niinkuin oikea Leslie (Siis yläpää!).
 
Sain tuollaiset käsiini reilut viisi vuotta sitten, kun tyhjennettiin silloisen tyttöystävän setävainaan kämppää. Eivät tosin mahtuneet omaan kämppääni, joten raahattiin ne sitten tyttöystävän vanhemmille, jossa lienevät vieläkin. Oli tosiaan varsin merkillisen näköinen laitos valaistune lasilevyineen. Saundista ei jäänyt mitään erityisen positiivista kuvaa, ei mielestäni poikennut kauheasti esim. 70-luvun lopun Yammun mummouruista, joita pikkupoikana soittelin. En tosin ihan hirveästi laitteen saloihin perehtynytkään, joten pienellä vaivannäöllä olisi ehkä jotain kiinostavaankin irronnut. Mieleenpainuvimmaksi muistoksi tuosta urusta onkin jäänyt ne hienot pyöristämättömät alumiiniprofiilireunat koskettimiston päädyissä, joista onnistuin aina ohi kulkiessani saamaan kunnon mustelmat ja naarmut käsivarteen :)

Ja väite generaattorin rapinasta perustuu mihin? Jos urku on kunnossa ja generaattori säännöllisesti öljytty oikealla öljyllä, niin ei se mitään "rapise".
 
Mun vanhan BC:n generaattorien ääni on kyllä hieman äänekäs :P
 
Nimenomaanhan noita mekaanisia urkuja voidaan korjata / parannella vielä tänä päivänä, koska ne eivät perustu IC-piirien ihmeelliseen valtakuntaan vaan analogiatekniikkaan. Suodinpiirit yms. voidaan korjata vaihtamalla komponenttejä, jos kolvi pysyy kädessä. Ja vaikkei pysyisikään, niin apua löytyy varmasti kun sitä pyytää, esim. Hamtech -palstalta.
 
Generaattorihammondien ihmeellinen maailma perustuu analogitekniikan lisäksi mekaniikkaan. Generaattoria ei voi käsittääkseni esim. purkaa ja sitten koota uudestaan, koska olen kuullut että ko. operaatioon tarvitsisi tehtaan laitteet mitä ei enää ole. Eli jos generaattori sanoo lopullisesti "poks", niin pitää etsiä uus generaattori. Ehkä kuitenkin vähän vaikeempaa kun IC-piirin hankkiminen? Toisaalta mun Hammondit on itseasiassa BC:n koneisto tungettuna A-100 kuoriin, eli on se näköjään sekin mahdollista ;) Ja sanotaan nyt vielä että on ne generaattorit kuitenkin kait aika kestäviä, mutta ei silti kaikkea voi Hammondeistakaan korjata. Vielä jonain päivänä tulevaisuudessa viimeisten Hammondien generaattorin äänipyörät pyörähtää viimeisen kerran...

Generaattorihammondien ihmeellinen maailma perustuu analogitekniikan lisäksi mekaniikkaan. Generaattoria ei voi käsittääkseni esim. purkaa ja sitten koota uudestaan...
 
On se ainakin hvetin vaikeata. Voi se onnistua joltain yltiö-järjestelmälliseltä Pelle peloton tyypiltä ;) Itse joudun luultavasti lähiaikoina avaamaan skannerin uudelleen. Kuuluu mielestäni ylimääräistä raplatusta, meni viimeks ehkä pari prikkaa väärässä järjestyksessä...
 
Toisaalta mun Hammondit on itseasiassa BC:n koneisto tungettuna A-100 kuoriin, eli on se näköjään sekin mahdollista ;)
 
Siellä täytyy olla todella ahdasta. Yhtäkkiä en keksi miten ne sinne mahtuu, mutta jos kerran niin sanot...
 
Ja sanotaan nyt vielä että on ne generaattorit kuitenkin kait aika kestäviä...
 
Veikkaisin että moni muu asia sieltä levahtaa ennenkuin genis.
 
Vielä jonain päivänä tulevaisuudessa viimeisten Hammondien generaattorin äänipyörät pyörähtää viimeisen kerran...
 
Tuol on tien päällä tiettävästi jokunen A-mallikin vuodelta -35 tai jotain, että silleen! Huolenpitoa se mekano-lelu kyllä vaatii, varsinkin jos sitä haluaa ulkoiluttaa :)

Sain tuollaiset käsiini reilut viisi vuotta sitten, kun tyhjennettiin silloisen tyttöystävän setävainaan kämppää. Eivät tosin mahtuneet omaan kämppääni, joten raahattiin ne sitten tyttöystävän vanhemmille, jossa lienevät vieläkin.
 
olisitko niin väleissä, että voisit käydä hommaamassa kuvan??

olisitko niin väleissä, että voisit käydä hommaamassa kuvan??
 
Eiköhän tuo onnistu. Ehkä samalla otan urutkin mennessäni.
 
Onko kellään muuten enempää tietoa noista owg -uruista. Tuotantovuodet, mallit, valmistusmäärät? Googlettamalla ei tuntunut tietoa löytyvän.

Siellä täytyy olla todella ahdasta. Yhtäkkiä en keksi miten ne sinne mahtuu, mutta jos kerran niin sanot...
 
Tämä on aikaisemminkinkin herättänyt epäuskoisuutta, mutta kyllä siellä on tosiaan kaks generaattoria (perus ja chorus) ängettynä. Ahdasta? Jep, öljyämisessä on meininkinsä kyllä ton tapauksessa.
 
Tuol on tien päällä tiettävästi jokunen A-mallikin vuodelta -35 tai jotain, että silleen! Huolenpitoa se mekano-lelu kyllä vaatii, varsinkin jos sitä haluaa ulkoiluttaa :)
 
Joo, mutta silti... Jonain päivänä... Viimeisen generaattorin äänipyörien viimeinen pyörähdys... Ehkä 500 vuoden, ehkä 10 000 vuoden kuluttua, mutta jonain päivänä se tapahtuu... Kaikki rauta ruostuu... Maailmankaikkeuden kiertokulku... Kosmista, mystistä...

Onko kellään muuten enempää tietoa noista owg -uruista. Tuotantovuodet, mallit, valmistusmäärät? Googlettamalla ei tuntunut tietoa löytyvän.
 
Firma lienee mennyt nurin ajat sitten, mut jotain -70-lukua se oli. Kävin kakruna tehtaallakin muutaman kerran kun sitä faijan urkua korjattiin takuuseen. Joku uskonlahko (oisko ollut Jehovan-todistajat) sitä pyöritti. Tehdas tunnettiin ehkä paremmin Walton-urkumerkistä. Sellainen pieni teollisuushalli se oli, joten ei ne tuotantomäärätkään hirveitä voinut olla. Luultavasti pienempi firma kuin WLM.
 
Kuten siis sanoin ne ei ollu uutenakaan kauhean luotettavia, joten ihme jos sellainen toimiva jostain löytyy. Eikä ainakaan kannata liikoja maksaa...

Ehkä tähän vois laittaa tarinan omista urku-kehittelyistä kun se oli alkuperäinen aihekin!

Se soundi oli kiinnostanut kyllä lapsesta asti, mutta sen oikeen vehkeen koko hirvitti, ja sen aikaiset kloonit oli ihan hudaa, joten muuta piti keksiä.
Siispä 90-luvun alussa ostin samplerin (Eps 16+) ja kävin sämpläämässä frendin B3:a useaankin otteeseen. Tuotapikaa kävi ilmi että tehtävä oli hankalampi kuin osasin odottaa.
Ensimmäinen yritys oli tallentaa äänikerrat suoraan ilman lesliä eri layereina että niitä pystyisi hallitsemaan erikseen kuten Hammondissa. Tulos oli surkea, äänten keskinäiset suhteet eri oktaaveissa eivät muistuttaneet alkuperäistä eivätkä muutenkaan muistuttaneet sitä oikeaa.
Lopullinen versio oli kompromissi eli tallensin erilaisia soundeja pienen terssin välein ja eri layereihin jäi erikseen vain percussion ja miksattava vibrato-signaali jonka toteutin Epsin mainiolla phaser-efektillä (Hammondin vibrahan on siis phase-shifter eikä chorus-efekti!). Näin säästyi mukavasti polyfoniaakin. Sampleja oli muistaakseni n.140 ja luuppaamiseen tais mennä about kuukausi(Hullu!).
Vois luulla että suoran urkusignaalin luuppaaminen on helppoa mutta ei, se laite arpoo niitä sattumia siihen tahtiin että piti käyttää aika paljon cross-fade ynnä muita jippoja ennenkuin tulos oli siedettävä.
Seuraavaksi totesin että Epsin Leslie-simu oli naurettava, joten säädin kaksi layeria vastavaihe vibraattoon ja tremoloon yläpäälle (Yli 800hz kuten oikeastikin!)
ja Eps-simu alapäälle (alle 800hz). Nopeus säätö tapahtui mod.pyörällä joka siis sääti myös vib. nopeutta. Efekti-algoritmista jäi vielä kaiku pehmentämään yleisvaikutelmaa.
 
No, eihän sitä kauaa jaksanut kuunnella, joten seuraavaksi oikea Leslie vanhalta puolalaiselta raflamuusikolta ja suorien samplien kanssa kuulostikin ihan messevältä!
 
Ruokahalu kasvaa syödessä ja vuoden päästä omistinkin jo aidon vehkeen...
 
Pimeetä vai mitä!!!

Kaipaisin hieman lisävalaisua siihen, että kuinka paljon on eroa tuplaleslieiden äänellä kuin yhden? Itsellä ei ole ollut kuin yksi MS-Audiotronin Leo 200:nen, niin ei ole tullut omakohtaista kokemusta kuinka makea saundi on jos leslieitä on kaksin kappalein?

Olen itse soitellut rotospherellä, ja yamahan lepoilla urkusimulaattoreita, ja aina on pientä tyytymättömyyttä ollu ilmassa. Jos budjettia löytyy, niin suosittelen lämpimästi uutta XK-3:mosta ja leslie 21-systeemiä! Soundi on ehdottomasti lähimpänä "aitoa", mitä tänä päivänä voi klooneilla ja softilla päästä!! Verrattain kallis setti, mutta jättää kaikki muut reilusti peräänsä...