![]() 14.11.2005 08:35:47 (muokattu 14.11.2005 08:52:33) | |
---|---|
YHTEENVETO: Eli alkuperäiseen kysymykseen saatujen vastausten perusteella jousisoundia ei pitäisi mennä käyttämään, ellei täsmälleen tiedä niiden perinteistä soittotapaa. Ei siis riitä, että lopputulos kuulostaa hyvältä, vaan kaiken pitää noudattaa oikean jousiorkesterin tapaa soittaa? Tämän voinee kiertää soittamalla haluamansa jousiosion esim. syntsajousilla tai jollakin muulla synasoundilla. Niissä ei rajoja tunneta, eikä ole mitään perinteistä tapaa päässyt kahleeksi syntymään. Esim. pianoa voi soittaa melkein miten tykkää. Sitä ei ole yleisesti haluttu kahlia mihinkään tiettyyn, jäykkään kaavaan. Siis riittää, että se kuulostaa hyvältä. Kait tähän osaltaan on vaikuttanut sekin, etä pianoa käytetään niin paljon kevyessäkin musiikissa - rock'n roll mukaan lukien. | |
![]() 14.11.2005 08:47:25 | |
viulujen, brassien yms. "oikeiden" soittimien jäljittely syntikalla vaatii oikeanlaisten arrien lisäksi oikeanlaista fraseerausta. On syytä kuunnella "alkuperäismusiikkia", että korva oppii tietämään oikeat jutut ja sitten yrittää jäljitellä niitä -- noin siis, mikäli yritetään kuulllostaa "oikealta" iskelmämusiikin synaviulut ja torvet + muut tarkoituksellisen koominen tai taiteellinen tyyli on toki omansa. ei kyllä paljoa naurata enkä usko olevan edes tietoista taiteellista tulkintaa/uudenluomista kun pianotekniikalla hakataan vaikka jotan harppu- tai panhuilusoundia Soitetaan jamia! | |
![]() 14.11.2005 08:56:05 | |
viulujen, brassien yms. "oikeiden" soittimien jäljittely syntikalla vaatii oikeanlaisten arrien lisäksi oikeanlaista fraseerausta. On syytä kuunnella "alkuperäismusiikkia", että korva oppii tietämään oikeat jutut ja sitten yrittää jäljitellä niitä -- noin siis, mikäli yritetään kuulllostaa "oikealta" iskelmämusiikin synaviulut ja torvet + muut tarkoituksellisen koominen tai taiteellinen tyyli on toki omansa. ei kyllä paljoa naurata enkä usko olevan edes tietoista taiteellista tulkintaa/uudenluomista kun pianotekniikalla hakataan vaikka jotan harppu- tai panhuilusoundia Olen samaa mieltä, että perinteiset soittimet kunniaan. Tietämättömänä kysyn, että mitä on fraseeraus ja arrit? | |
![]() 14.11.2005 09:14:57 | |
YHTEENVETO: Eli alkuperäiseen kysymykseen saatujen vastausten perusteella jousisoundia ei pitäisi mennä käyttämään, ellei täsmälleen tiedä niiden perinteistä soittotapaa. Ei siis riitä, että lopputulos kuulostaa hyvältä, vaan kaiken pitää noudattaa oikean jousiorkesterin tapaa soittaa? Ja höpön löpön. Kiippareilla saa soittaa miten haluaa. Niitä saundeja saa käyttää oman mielen mukaan kunhan soittaa hyvin. Jokaisella on oma tyylinsä. Sen sijaan aitojen soittimien jäljittely on mielestäni typerää, kiippareilla kun pystyy parempaankin! Tämän voinee kiertää soittamalla haluamansa jousiosion esim. syntsajousilla tai jollakin muulla synasoundilla. Niissä ei rajoja tunneta, eikä ole mitään perinteistä tapaa päässyt kahleeksi syntymään. Näinkin voi tehdä. Esim. pianoa voi soittaa melkein miten tykkää. Sitä ei ole yleisesti haluttu kahlia mihinkään tiettyyn, jäykkään kaavaan. Siis riittää, että se kuulostaa hyvältä. Kait tähän osaltaan on vaikuttanut sekin, etä pianoa käytetään niin paljon kevyessäkin musiikissa - rock'n roll mukaan lukien. Kaikkia keyboardeja voi soittaa miten tykkää. Kunhan sen tekee tosissaan ja omalla tyylillä. Välillä kymmentä sormea (ja kahta jalkaa) ja väliin vain yhdellä sekä kaikkea siltä väliltä. Omien taitojen mukaan. Jottei elämä olisi liian yksitoikkoista osa koskettimista on mustia. | |
![]() 14.11.2005 10:19:24 (muokattu 14.11.2005 10:22:29) | |
Olen samaa mieltä, että perinteiset soittimet kunniaan. Tietämättömänä kysyn, että mitä on fraseeraus ja arrit? Fraseeraus= Nuottien rytminen "artikulointi". Esim. neljäsosanuotti on eri staileissa ja eri fraaseissa usien eri pituinen. Fraasi tarkoittaa sävelparvea. vaikka...ööh Arri= Sovitus (engl. Arrangement) Tyttöjen ystävä. | |
![]() 14.11.2005 10:48:54 | |
Eli siis jätänkö vaan haaveeksi soittaa omassa kotistudiossani kappaleita, jossa soolona soi jouset, sekä myötäilevät myös taustlla? Sovituksessa on mukana myös muita soittimia, (kevyet rummut, basso, komppikitarsa) eikä musiikki ole ihan klassisen tyylistä, tosin ei ihan kevyttäkään. Kotistudiossa soittaisin kunkin jousistemman erikseen, yhden kerrallaan, oikealla kädellä. Muu ei oikeastaan tulisi mieleenikään. Näin tulee kiinnitettyä enemmän huomiota äänenkuljetukseen ja saa kullekin stemmalle oikeat samplet ilman mitään splittejä. | |
![]() 14.11.2005 12:08:00 | |
Kotistudiossa soittaisin kunkin jousistemman erikseen, yhden kerrallaan, oikealla kädellä. Muu ei oikeastaan tulisi mieleenikään. Näin tulee kiinnitettyä enemmän huomiota äänenkuljetukseen ja saa kullekin stemmalle oikeat samplet ilman mitään splittejä. Hyvä, tästä tämä alkaa selviämään. Vielä kysymys, että miltä korkeudelta (oikealla kädellä) tyypillisesti jousimattoa soitetaan ja voiko väliin soittaa vaihtelun vuoksi sointukäännöksillä, vai pitääkö koko ajan saman, esim. perussoinnut sointumatossa? | |
![]() 14.11.2005 12:17:00 | |
Hyvä, tästä tämä alkaa selviämään. Vielä kysymys, että miltä korkeudelta (oikealla kädellä) tyypillisesti jousimattoa soitetaan ja voiko väliin soittaa vaihtelun vuoksi sointukäännöksillä, vai pitääkö koko ajan saman, esim. perussoinnut sointumatossa? "Sointumaton" sijaan suosittelisin ainakin kokeilla tehdä ihan perinteisellä tavalla. Eli kaksi viulustemmaa, alttoviulu, sello ja kontrabasso. Niistä voi toki jättää poiskin. Kirjoista löytyy kullekin oikea ääniala. Ja kullekin sitten miettii äänenkuljetuksen, että kukin soittaa mielekästä sävelkulkua niin että kokonaisuus sitten muodostaa se soinnut. Käännöksiä toki voi olla. | |
![]() 14.11.2005 12:55:21 (muokattu 14.11.2005 15:31:13) | |
Yksi varsin mainio tapa, jonka pystyy toteuttamaan livenäkin, on hajottaa soinnut niin kuin ne kirjotettaisiin oikealle orkesterille. Koska harvalla kuitenkaan on kahteen-kolmeen oktaaviin venyvää kättä, jostain täytyy tinkiä. Aika kivan sello-altto-viulu-saundin saa sillä tavalla että soittaa vasemmalla kädellä dropped-2-hajotuksia (esim. C-duuri siten että C1, G1, E2, siis desimi eroa C:n ja E:n välillä), liikuttelee niitä ihan äänenkuljetussääntöjen mukaan (paitsi vahvan funktion soinnuilla saa hajotuksia vähän pohtia tarkemmin) ja soittaa melodian oktaaveissa tai sekstiharmoniassa oikealla kädellä. Vaatii vähän harjoittelua, mutta tolla kaavalla saa aika näppärän saundin, joka kuulostaa jo huomattavasti enemmän oikealta jousistolta. Syna-jousistosaundi on muuten ihan paikallaan myös välillä, eli ihan perus-terssipinoja vaan kehiin. Näkemystä vaan vaatii se, milloin mitäkin. Tossa Musamiehen oli ihan oikeanlaista jousimenoa. Kannattaa kuunnella pelkästään jousille kirjoitettuja biisejä levyltä, niin saa saundin korvaan. | |
![]() 14.11.2005 18:09:00 (muokattu 14.11.2005 18:09:36) | |
Näkemystä vaan vaatii se, milloin mitäkin. Tossa Musamiehen oli ihan oikeanlaista jousimenoa. Kannattaa kuunnella pelkästään jousille kirjoitettuja biisejä levyltä, niin saa saundin korvaan. Se oli Musamiehen tajunnanvirtaa ilman sen kummempaa analyyttistä ja syvällistä asiantuntemusta. Joidenkin konserttiurkurejen ja jazzurkurejen tekemisistä on tullut opittua ehkä vähän sitä, että koskettimilla voi tehdä mitä päähän pälkähtää. Kokeilemalla voi pälkähtää mieleen ihan hyvänkuuloisiakin juttuja tai sitten ei. PS: Löyty muuten hemmetin kiva biisi nimimerkki hahuuskon laittamana tuolta musiikin teoria ja säveltäminen ryhmästä. Ei ole jousimusaa, mutta ehkä tämä voisi kannustaa soittamaan vapautuneemmin: http://www.kissatakaraivo.net/band/suomalaista.mp3 | |
![]() 15.11.2005 19:18:13 | |
Se oli Musamiehen tajunnanvirtaa ilman sen kummempaa analyyttistä ja syvällistä asiantuntemusta. Joidenkin konserttiurkurejen ja jazzurkurejen tekemisistä on tullut opittua ehkä vähän sitä, että koskettimilla voi tehdä mitä päähän pälkähtää. Kokeilemalla voi pälkähtää mieleen ihan hyvänkuuloisiakin juttuja tai sitten ei. PS: Löyty muuten hemmetin kiva biisi nimimerkki hahuuskon laittamana tuolta musiikin teoria ja säveltäminen ryhmästä. Ei ole jousimusaa, mutta ehkä tämä voisi kannustaa soittamaan vapautuneemmin: http://www.kissatakaraivo.net/band/suomalaista.mp3 hooo! progetuhinaa! On kyllä oikeesti kiva kuunnella ihan yhtäkkiä tämmöstä kaiken sahauksen keskellä.. | |
![]() 16.11.2005 08:51:22 | |
Soitin jousiosuutta koskettimilta nyt siten, että ensin soitin sooloa yksiäänisesti "String".soindilla ja sitten toisen raidan samalla äänellä toisella äänellä (terssistä?) sopivissa kohdin, jolloin lopputuloksena oli kaksiääninen jousiesitys. Kuulosti tosi hyvältä - mielestäni. | |
![]() 17.11.2005 13:34:57 | |
Esim. pianoa voi soittaa melkein miten tykkää. Sitä ei ole yleisesti haluttu kahlia mihinkään tiettyyn, jäykkään kaavaan. Siis riittää, että se kuulostaa hyvältä. Kait tähän osaltaan on vaikuttanut sekin, etä pianoa käytetään niin paljon kevyessäkin musiikissa - rock'n roll mukaan lukien. Kuvittele tilanne toisin päin. Joku viulisti kyselee että kun minä tällä sähköviululla nyt ajattelin näitä piano-osuuksia soittaa MIDI:n kautta niin kuinkahan se tulisi tehdä että kuulostaisi hyvältä... Pianosoundeja yleensä soitetaan jollain kosketinsoittimella, jolloin ollaan suurin piirtein samalla hehtaarilla alkuperäisen äänilähteen kanssa, mutta kun viuluja aletaan imitoimaan kiippareilla niin kyllä se on aika vaikeaa. Henk. koht. olen myös sitä mieltä että pidetään syntikka syntikkana ja annetaan oikeiden jousien hoitaa niille kuuluvat jutut. Livenä sitten jotain synth strings -tyyppistä juttua, eikä teeskennellä että olisi oikea orkesteri mukana. "I listened hard but could not see" - YES, And You and I | |
![]() 17.11.2005 13:40:21 | |
Henk. koht. olen myös sitä mieltä että pidetään syntikka syntikkana ja annetaan oikeiden jousien hoitaa niille kuuluvat jutut. Livenä sitten jotain synth strings -tyyppistä juttua, eikä teeskennellä että olisi oikea orkesteri mukana. On mun mielestä kans aika tökeröä olla katsomassa keikka, jos puolet äänistä tulee nauhalta. Eli jos levyllä on seittemänkymmenkolmen hengen orkesterit säestämässä, ni tarviiko niitä tuoda keikalle nauhalta soittamaan... Women are like parking spaces: all the good ones are taken, and the available ones are handicapped. | |
![]() 17.11.2005 13:46:02 | |
Kuvittele tilanne toisin päin. Joku viulisti kyselee että kun minä tällä sähköviululla nyt ajattelin näitä piano-osuuksia soittaa MIDI:n kautta niin kuinkahan se tulisi tehdä että kuulostaisi hyvältä... Pianosoundeja yleensä soitetaan jollain kosketinsoittimella, jolloin ollaan suurin piirtein samalla hehtaarilla alkuperäisen äänilähteen kanssa, mutta kun viuluja aletaan imitoimaan kiippareilla niin kyllä se on aika vaikeaa. Henk. koht. olen myös sitä mieltä että pidetään syntikka syntikkana ja annetaan oikeiden jousien hoitaa niille kuuluvat jutut. Livenä sitten jotain synth strings -tyyppistä juttua, eikä teeskennellä että olisi oikea orkesteri mukana. Komppia tähän. Joskus ärsyttää kun joku tuumaa, että onpa aidonkuuloiset saundit tossa syntikassa. Mun mielestä se riittää, että siinä syntikassa on hyvänkuuloiset saundit, aivan sama miltä ne kuulostaa. Humppaa tai soita humppaa | |
![]() 17.11.2005 23:59:49 | |
Henk. koht. olen myös sitä mieltä että pidetään syntikka syntikkana ja annetaan oikeiden jousien hoitaa niille kuuluvat jutut. Livenä sitten jotain synth strings -tyyppistä juttua, eikä teeskennellä että olisi oikea orkesteri mukana. Oikeat jouset on hyvänkuuloiset jos on osaavat soittajat. Mahtaa olla harvalukuinen joukko muusikoita täällä, jonka bändissä keikkailee mukana jousisoittimia. Mun mielestä kosketintouhu on kiinnostavaa kun ei aseta itselleen mitään asenteellisia tyylillisiä rajoitteita saundivalintojen, teorioiden ja auktoriteettien neuvojen suhteen. Harkitsee tapauskohtaisesti mikä sopii omaan tyyliin, taitoihin ja asiayhteyteen. Kosketinsoittaja voi halutessaan laittaa midin ohjaamaan vaikka moottorsahaa. Muualla Muusikoiden.net:issä keskustellessani olen törmännyt asenteeseen, että rumpuja ei haluttaisi tai sopisi soittaa muilla kuin tavanomaisilla akustisilla rummuilla. Juuri äsken kokeilin rumpujen soittoa midikoskettimistolla ja mielestäni nykyisin koneelleni asentamat saundit olivat aivan käyttökelpoisia, vaikken rumpusaundeja ole tottunut käyttämäänkään. | |
![]() 18.11.2005 08:00:23 (muokattu 18.11.2005 08:01:08) | |
Muualla Muusikoiden.net:issä keskustellessani olen törmännyt asenteeseen, että rumpuja ei haluttaisi tai sopisi soittaa muilla kuin tavanomaisilla akustisilla rummuilla. Juuri äsken kokeilin rumpujen soittoa midikoskettimistolla ja mielestäni nykyisin koneelleni asentamat saundit olivat aivan käyttökelpoisia, vaikken rumpusaundeja ole tottunut käyttämäänkään. Niin, tässä on juuri se pointti että ilmeisesti et tajua rumpujen soitosta yhtään mitään. Kyllähän se sinusta kuulostaa hyvältä, mutta ei jostakusta joka on nähnyt sen vaivan että on opetellut soittamaan rumpuja. Nimenomaan siinä on se idea, että kun jäljitellään jotain oikeaa soitinta niin yleensä kosketinsoittajien jäljitelmät vain tuppaavat kuulostamaan aivan kauheilta siitä syystä että niillä ei ole pienintäkään hajua ko. soittimien perusjutuista. Toki se kiipparistista itsestään kuulostaa mahtavalta, mutta ei jostakusta joka tajuaa siitä alkuperäisestä soittimesta ja sen soittamisesta jotain. Sama pätee siis viuluihin, huiluun, torviin ym. yleisiin jäljitelmiin. Rumpujen soitossa ei tärkeintä ole se, että onko soundi kohdallaan, vaan että onko soittajalla groovea (tai vaikka "tatsia") vai ei. Kunnon biitti on aika vaikea saada aikaan kokeneellekin rumpalille, ja multisämpläyksen tai aaltomuotojen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. "I listened hard but could not see" - YES, And You and I | |
![]() 18.11.2005 08:27:13 (muokattu 18.11.2005 08:29:59) | |
Rakentelin aikanaan komppeja kosketinsoittimiin. Kun joku basisti kuunteli niitä, niin sanoi, että oikein hyviä, mutta bassolinjaa hieman korjaisin. Kitaristin kuunnellessa: "hyviä, mutta tuo komppi vaatis hieman fiksausta." ..Eli yleensä aina komppitausta kelpasi muilta osin, paitsi sen kohdalla, mihin kuuntelija oli erityisesti pätevöitynyt. Onhan asia niin, että jos koskettimilla aikoo jäljitellä jotakin toista soitinta, niin olisi vähintään suotavaa, että tuntisi edes hieman ko. soittimen soittotekniikkaa. Toisaalta, ei näitä yksin muusikoille tehdäkään. Mutta muut muusikot pyrkivät toisaalta pitämään arvosteluillaan tasoa yllä, eikä sekään huono asia ole. Eräällä tutullani oli tapana käyttää pianosoundissakin Bitch bend-tikkua. Ei hyvältä enää kuulostanut:) | |
![]() 18.11.2005 08:58:19 | |
Eli hyvä soittaja kuulostaa hyvältä huonommillakin soundeilla ja toisaalta hyvät soundit ei tee kenestäkään hyvää soittajaa. Eli kärjistäen voisi sanoa: Äänityksessä pääpaino soiton tekniikkaan ja sisältöön, Miksauksessa keskitytään soundeihin. Tietysti jos molemmat osuu kohdalleen niin aina parempi! Jottei elämä olisi liian yksitoikkoista osa koskettimista on mustia. | |
![]() 18.11.2005 13:35:58 | |
Niin, tässä on juuri se pointti että ilmeisesti et tajua rumpujen soitosta yhtään mitään. Kyllähän se sinusta kuulostaa hyvältä, mutta ei jostakusta joka on nähnyt sen vaivan että on opetellut soittamaan rumpuja. Ei se siitä kiikasta, vaikken rumpuja soittaa osakaan. Jos joku haluaisi soittaa midirummuilla pianoa tai Hammondia, niin minun puolesta sekin olisi ihan ok jos asianomainen itse diggailee sitä hyvän kuuloiseksi! Rumpujen soitossa ei tärkeintä ole se, että onko soundi kohdallaan, vaan että onko soittajalla groovea (tai vaikka "tatsia") vai ei. Kunnon biitti on aika vaikea saada aikaan kokeneellekin rumpalille, ja multisämpläyksen tai aaltomuotojen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Tuossa on asiaa. Mielestäni tämä on siitä kiinni miten uskoo omaan juttuunsa ja miten hallitsee työvälineensä. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)