Koskettimet ›

Ei kärsi enää oikein treenata, rupeaa käteen koskemaan. Jotenkin ei ole rentona, vaan jännitän kättä soittaessa. Eniten tuntuu kun soitan keikkapianolla (Korg Sp-200). Siinä on vähän "outo" tatsi, voisiko johtua siitä? Onko soittimen korkeudella miten paljon väliä, tykkään soittaa siten että jos istun niin kädet on n. 90-asteen kulmassa tai soitin on ehkä vielä vähän matalemmalla. Seisoessa soitin on jossain vyötärön korkeudella tai vähän ylempänä. Missä vika?

Ei kärsi enää oikein treenata, rupeaa käteen koskemaan. Jotenkin ei ole rentona, vaan jännitän kättä soittaessa. Eniten tuntuu kun soitan keikkapianolla (Korg Sp-200). Siinä on vähän "outo" tatsi, voisiko johtua siitä? Onko soittimen korkeudella miten paljon väliä, tykkään soittaa siten että jos istun niin kädet on n. 90-asteen kulmassa tai soitin on ehkä vielä vähän matalemmalla. Seisoessa soitin on jossain vyötärön korkeudella tai vähän ylempänä. Missä vika?
 
Mulle ainakin opetettiin, että tärkeintä on pitää ranteet suorassa eikä jännittää käsiä soittaessa. Mutta kannattaa tietty pitää taukoa jos alkaa sattua, jännevaurio ja rannekanavan ahtauma ovat aika vittumaisia eivätkä tahdo parantua..

Minun on pitäny itseasiassa tehdä saman tyylinen aihe jo pitkän aikaa mutta hyvä että teit sen puolestani ;)
Mulla tulee myös oikeasta kädestä ranne kipeäksi ja tämän uskon olevan yksinkertaisesti jännetuppi tulehduksen ensi oireita.. myöskin olen huomanu että kun käännän oikeaa rannettani hitaasti niin se tärisee.
Sitte toinen ongelma on tullu oikeaan puoleiseen hartiaan. Eli se kipeytyy soittaessa joskus.. enää se ei ole niin paha koska olen käynyt hieronnassa ja pyrin tekemään venytykset joka päivä.
Onko kellään samanlaisia kokemuksia ja tiedättekö mistä nämä voi johtua? Vai onko nämä vain yksinkertasesti jonku asteista rasitusvammaa soittamisesta..?

Onko kellään samanlaisia kokemuksia ja tiedättekö mistä nämä voi johtua? Vai onko nämä vain yksinkertasesti jonku asteista rasitusvammaa soittamisesta..?
 
Itselläni ainakin pidempien soittosessioiden tai pitkien treeniperiodien aikana krooninen jännetupin tulehdus vittuilee niin pahasti, että joudun käyttämään tukia ranteessa aina, kun en soita tai käytä tietokonetta. Se ei ole mitenkään mukavaa.
 
Asennon muutosta en ole hirveästi apua löytänyt, mutta minulla tämä jännetupin tulehdus kulkee ihan suvussa.
 
Näin, kun kesä on ovella, täytyy myös varoittaa, että "luu ulkona ajaminen" on yksi tapa jolla varmasti voi hankkia ongelmia ranteeseensa.

Onko kellään samanlaisia kokemuksia ja tiedättekö mistä nämä voi johtua? Vai onko nämä vain yksinkertasesti jonku asteista rasitusvammaa soittamisesta..?
 
Tavallaan.. Minulla on krooninen jännevaurio ja rannekanavan ahtauma, minkä takia jouduin lopettamaan kitaransoiton. Nuo kuulemma ajan mittaan jonkun verran paranevat, vaikkakaan todennäköisesti eivät aivan täysin koskaan, eikä käsi kestä enää rankempaa treenaamista. Joten ammattimuusikon urasta minun taitaa olla turha enää haaveilla.. Paitsi tietty jos opin soittamaan koskettimia tarpeeksi hyvin, se nyt sentään onnistuu :)

Hei, en olekaan ainut jolla on ongelmia. Joskus pienempänä varmaan pianotunneilla yritettiin opettaa noita soittoasentoja, mutta koska en pentuna ollut kovin innokas treenaaman enkä pitänyt soitosta hirveästi, niin meni vähän ohi nuo jutut. Harmittaa kyllä että ei ole alusta asti opetellut soittamaan kunnolla.
 
Oletteko muuten lukeneet Keyboard-lehteä? Numerossa March/2000 (jos nyt oikein muistan, ainakin vuosi 2000) on todella hyvä juttu "Play Better Now", jossa on selitetty harjoittelumetodeja, tekniikoita, sointuja/voicingeja sekä kerrottu miten treenata vahingoittamatta itseään. Muistaakseni minulla on jossain tuo lehti, pitää etsiä. Onko kukaan kyseisen lehden tilaaja, tekisi mieli tilata mutta en tiedä miten tuo onnistuu..?

ainakin seisaaltaan soittaessa ranteet tulevat helposti kipeksi sen takia kun soitin jää liian ala, eli jonnekin vyötärön tienoilla eikä ranne ole suorana.
esim. synan kallistaminen eteenpäin voisi auttaa.
muutenkin väärästä tekniikasta kädet yleensä kipeytyvät, esim. nopeissa kohdissa. lisää treeniä vaan ja muistakaa liikuttaa sitä kättä koko ajan ettei se jännity ja sitä kautta kipeydy.

Oletteko muuten lukeneet Keyboard-lehteä? Numerossa March/2000 (jos nyt oikein muistan, ainakin vuosi 2000) on todella hyvä juttu "Play Better Now", jossa on selitetty harjoittelumetodeja, tekniikoita, sointuja/voicingeja sekä kerrottu miten treenata vahingoittamatta itseään. Muistaakseni minulla on jossain tuo lehti, pitää etsiä. Onko kukaan kyseisen lehden tilaaja, tekisi mieli tilata mutta en tiedä miten tuo onnistuu..?
 
oletko etsinyt kotikirjastosasi tuota? ainakin meilläpäin (Espoossa) kyseinen
lehti löytyy kirjastoista.

Keyboard-lehden jutuista en tiedä, joskus meinaan kyllä jonkun tuollaisen tilata. Ulkomaisten lehtienkin tilaaminen onnistuu yleensä kirjastoissa tai kirjakaupoissa (osaavat yleensä ainakin neuvoa), tai vaikka lehden kotisivuilla.
 
Mutta periaatteessa kun ei lämmittele, venyttele ja pidä vähän väliä taukoja vaan istuu soittamassa tuntikausia putkeen, niin saa melko varmasti jonkun sortin ongelmia ennemmin tai myöhemmin. Huono soittotekniikka on toinen, mutta järkevällä treenaamisella pitäisi rasitusvammoilta välttyä, varsinkin kun pitää taukoa jos paikat tulevat kipeiksi.
 
Täältä löytää muutaman aiheeseen liittyvän linkin:
 
http://www.harmony-central.com/Other/

Onneks kiipparimiesten ei tartte pitää soitintaan tuol nilkoissa niinku kitaristien, et näyttäis mageelt.
 
Rantaita kannattaa venytellä, ettei tuo muusikoiden suurin vihollinen karpaalitunnelisyndrooma pääse iskemään. (=rasituksen, ja siis huonon soittoasennon, seurauksena ranteen jänteitä nipussa pitävä rustorinkula turpoaa ja aiheuttaa painetta hermoihin ja lihaksien jänteisiin. Seurauksena käsi voi mennä tunnottomaksi ja kipeytyä voimakkaasti)
 
Nosta käsi suoraan eteesi (vähän niinkuin natsitervehdykseen) kämmen alaspäin. Tartu sormenpäistä ja käännä kämmen ylöspäin (kyynärpää pysyy kokoajan suorana). Käännä tämän jälkeen vastaavasti kämmentä alaspäin.
Seuraavaksi käännä kammenpuoli ylöspäin ja tee vastaavat alas- ja ylösvenytykset. Kussakin asennossa kannattaa pitää kättä jonkinaikaa.
Tee sama toiselle kädelle.
 
1, 2, 1, 2, vasen oikee vasen oikee...

Nosta käsi suoraan eteesi (vähän niinkuin natsitervehdykseen) kämmen alaspäin. Tartu sormenpäistä ja käännä kämmen ylöspäin (kyynärpää pysyy kokoajan suorana). Käännä tämän jälkeen vastaavasti kämmentä alaspäin.
Seuraavaksi käännä kammenpuoli ylöspäin ja tee vastaavat alas- ja ylösvenytykset. Kussakin asennossa kannattaa pitää kättä jonkinaikaa.
Tee sama toiselle kädelle.
 
1, 2, 1, 2, vasen oikee vasen oikee...
 
Saisiko kuvitetun version? En oikein tajunnut.

Äh, emmä saa tääl töis mitää semmottisii..
 
Pistä käsi suoraksi eteenpäin ja vedä toisellä kädellä kättä itseesi päin, niin että se taipuu vain ranteen kohdalta. Kyynärpää ja sormet suorina kokoajan. Auttoko?

Äh, emmä saa tääl töis mitää semmottisii..
 
Pistä käsi suoraksi eteenpäin ja vedä toisellä kädellä kättä itseesi päin, niin että se taipuu vain ranteen kohdalta. Kyynärpää ja sormet suorina kokoajan. Auttoko?
 
Joo, nyt mä hiffaan.

Voisin yrittä antaa jotakin vinkkiä noista soittoasennoista. Voi joillekkin vaikutta itsestäänselvyyksiltä mutta yritänpä kuitenkin. 12 vuotta kun ravasin pianotunneilla niin soittoasento tuli hinkattua ihan viimeisen päälle.
 
Yksi tärkeimmistä asioista on varmastikin juuri tuo olkavarren ja kyynärvarren välinen kulma. Hartiat rennoiksi, olkavarret lähes suoraan alaspäin (pieni eteenpäinsuuntautuminen sallitaan), olkavarren ja kyynärvarren välinen kulma noin 100 astetta eli hieman yli suoran kulman. Ranne suorana. Ja nyt tarkkana: sormet pyöreänä. Jos soittaa sormet vähänkin liian suorana niin nivelvammat ovat kuulemma taattu asia. Ja tottakai kaikki paikat rentoina.
 
Tällaisia asioita siis jäi käteen noilta klasaripianovuosilta. Ikikä koko 12 vuoden aktiivisen soittamisen aikana ei ollut minkäänlaisia nivelvaivoja/kipuja, ja uskonpa että se johtui nimenomaan oikeaoppisesta soittoasennosta. Opettaja oli tuosta asiasta sen verran tarkka, että homma oli kyllä pian hallussa tuon oikea soittoasennon puolesta! Kyllähän se tietty hieman hassulta näyttää jos hevibändin kiipparisti soittaa koskettimet navan korkeudella... mutta valintoja on tehtävä.

Yksi tärkeimmistä asioista on varmastikin juuri tuo olkavarren ja kyynärvarren välinen kulma. Hartiat rennoiksi, olkavarret lähes suoraan alaspäin (pieni eteenpäinsuuntautuminen sallitaan), olkavarren ja kyynärvarren välinen kulma noin 100 astetta eli hieman yli suoran kulman. Ranne suorana. Ja nyt tarkkana: sormet pyöreänä. Jos soittaa sormet vähänkin liian suorana niin nivelvammat ovat kuulemma taattu asia. Ja tottakai kaikki paikat rentoina.
 
No tuota.. Minähän en varsinaisesti ole mikään vastaan sanomaan, mutta minulle on opetettu pikkuisen eri tavalla:
 
Tärkeimmät soittotekniikkaan liittyvät asiat olivat ne, että ranteet ovat suorassa. Niitä ei siis väännellä sivusuunnassa kun soittaa juoksutuksia tai ylipäänsä mitään missä pitää vaihtaa asemaa, ja koskettimet ovat sillä korkeudella että ranteet ovat luonnostaan suorassa pystyasennossa. Erityisesti ranteet, olkapäät ja selkä pitäisi pitää rentoina, mutta ei silti mitään makarooniryhtiä vaan reipas soittoasento.
 
Ja sanottiin ettei millään viivottimien teippaamisella ranteiden yläpuolelle, tuolin kiinnittämisellä lattiaan (että etäisyys pysyy 'oikeaoppisena') taikka sormien pitämisenä 'pyöreänä' ole mitään merkitystä.
 
Nämä kuitenkin ovat aivan toissijaisia kunnon treeniohjelmaan verrattuna; lämmittely, venyttely ja riittävät tauot ovat se ehdottomasti tärkein asia rasitusvammojen välttämiseksi.
 
Klasaripuolella käytäntö saattaa toki olla toinen (ja tekniikat mahdollisesti vaativampia ja rasittavampia), joten luulisin että kannattaa kuitenkin tehdä niinkuin klassisen puolen soitonopettaja sanoo.
 
Edit: Olipas taas tyhmää toistoa alussa.

No tuota.. Minähän en varsinaisesti ole mikään vastaan sanomaan, mutta minulle on opetettu pikkuisen eri tavalla. Näin minulle on opetettu:
 
Tärkeimmät soittotekniikkaan liittyvät asiat olivat ne, että ranteet ovat suorassa. Niitä ei siis väännellä sivusuunnassa kun soittaa juoksutuksia tai ylipäänsä mitään missä pitää vaihtaa asemaa, ja koskettimet ovat sillä korkeudella että ranteet ovat luonnostaan suorassa pystyasennossa. Erityisesti ranteet, olkapäät ja selkä pitäisi pitää rentoina, mutta ei silti mitään makarooniryhtiä vaan reipas soittoasento.
 
Ja sanottiin ettei millään viivottimien teippaamisella ranteiden yläpuolelle, tuolin kiinnittämisellä lattiaan (että etäisyys pysyy 'oikeaoppisena') taikka sormien pitämisenä 'pyöreänä' ole mitään merkitystä.
 
Nämä kuitenkin ovat aivan toissijaisia kunnon treeniohjelmaan verrattuna; lämmittely, venyttely ja riittävät tauot ovat se ehdottomasti tärkein asia rasitusvammojen välttämiseksi.
 
Klasaripuolella käytäntö saattaa toki olla toinen (ja tekniikat mahdollisesti vaativampia ja rasittavampia), joten luulisin että kannattaa kuitenkin tehdä niinkuin klassisen puolen soitonopettaja sanoo.
 
Niin, hieman vaikea minunkaan on mennä sanomaan, että johtuuko se juuri tuosta "klasarityylin soittoasennosta" vai mistä, ettei minulla ole mitään vaivoja ollut, voihan se olla että minulla on vain ollut niin hyvä säkä tuon asian suhteen.Uskoisin kuitenkin, että soittoasento on ollut avainasemassa. Nykyään soitan kitaraa, ja rannekipuja on silloin tällöin otelautakädessä ilmentynyt. Kitaratunneilla en koskaan ole käynyt, joten oikeaoppinen kitaransoittoasento on täysin vieras asia. Pitäisi varmaan muutama kitaratuntikin ottaa, jotta tulisi sekin korjattua ennen kuin on liian myöhäistä...

No, lähinnä tuota viivoittimen teippaamista ranteiden päälle voi käyttää havainnoimaan virheellistä soittoasentoa. Kyseessä ei siis ole vippaskonsti.
Toi on aika hyvä nyrkkisääntö, että koskettimet navan korkeudelle.

Miten paljon väliä on soittimen tatsilla? Jos soittaa kevyellä synalla tai jollain halvalla keikkapianolla, niin pahentaako asiaa?

Miten paljon väliä on soittimen tatsilla? Jos soittaa kevyellä synalla tai jollain halvalla keikkapianolla, niin pahentaako asiaa?
 
No sillä tietty on vaikutusta että soittaako painotetuilla vai painottamattomilla koskettimilla, kevyellä kosketuksella voi tilutella melkein mitenkä tahtoo mutta painotettujen kanssa passaa pitää tekniikka kurissa.
 
Kummankin kanssa tietty samat treenausmenetelmät, ja taukoja ja venytyksiä kanssa.
 
Edit: edit.

Miten paljon väliä on soittimen tatsilla? Jos soittaa kevyellä synalla tai jollain halvalla keikkapianolla, niin pahentaako asiaa?
 
No itselläni oli pianona (jäi porukoitten luo kun muutin pois, en saanut opiskelijasoluun mahtumaan...) todella jäykkätatsinen Kawai, eikä se menoa haitannut. Nykyään on sitten melko helppo soitella Korgin X-5:lla kun siinä niiden koskettimien painamiseen ei voimaa tarvitse juuri lainkaan.