Koskettimet ›

En tiedä mitä kitaristiminälleni yhtäkkiä tapahtui, mutta nyt on saatava digipiano ja äkkiä. :) Lueskelin koko kosketinsoittimet-osion läpi ja digipianoista löytyikin aika paljon keskustelua. Aihe kuitenkin lienee sen verran kiinnostava, että tästä voisi avata uuden keskusteluketjun, johon laitteista voisi koota vähän tarkempaa vertailua.
 
Hakusessa on siis sellainen laite, joka on helpohkosti liikuteltavissa (eli nk. keikkapiano) ja koskettimiston on oltava painotettu. Saundeista tärkein on pianosaundi, mutta myös ainakin hyvää rhodessaundia kaipailisin. Muut saundit ovat tietysti plussaa. Plussaa olisi myös se, että laitteessa olisi omat kaiuttimet, koska pääasiallinen käyttö on harjoittelu omakotitalossa.
 
Mallivaihtoehtojakin olen ehtinyt listailla ja niistä nyt pitäisi sitten joku valita. Jos olisi paljon ylimääräistä rahaa, valinta olisi varmaan helpompi. En kuitenkaan raaskisi millään laittaa laitteeseen yli 1000 euroa. Mielelläni ostaisin käytetynkin. En missään nimessä halua ostaa huonoa laitetta, koska ominaisuuksien tulee riittää moneksi vuodeksi eteenpäin.
 
Tällä hetkellä kiinnostavimmilta laitteilta vaikuttavat Korgin SP-200 ja SP-300, Rolandin FP-3, FP-5, RD-150 ja RD-170 sekä Yamahan P-60, P-90 ja P120.
 
Roland RD-700 ja Yamaha P-250 nousevat hinnaltaan turhan kalliiksi aloittelevalle harrastajalle. Kurtzweilin SP88:n taidan pudottaa listalta, koska siinä on puolipainotetut koskettimet. Muitakin keskusteluissa kehuttuja malleja varmaan oli, mutta ei nyt muistu mieleen. Vanhemmista malleista taas en tunne ainuttakaan.
 
Mainituista laitteista kaiuttimilla on varustettu Korg SP-300, Roland FP-5 ja RD-170(?) sekä Yamaha P-60 ja P-120.
 
Kaikki mielipiteet, käyttökokemukset ja vinkit laitteista kiinnostavat. Käsittääkseni pianotuntuma on kaikissa riittävän hyvä. Saundeissa on varmaan jonkin verran eroja. Käytettävyydessä eroja saattaa olla enemmän (onko laitteissa esim. nuottitelineitä)? Koska digipianot ovat minulle vieraita, en välttämättä osaa tehdä eroa tärkeiden ja vähemmän tärkeiden ominaisuuksien välille. Tähän pyytäisin teidän asiaa paremmin tuntevien apua. Mitä kannattaa ottaa huomioon digipianoa ostaessa? Oma soittotaitoni (tai -taitamattomuuteni) ei oikein riitä ominaisuuksien vertailuun.
 
Mitä muuten tarkoittaa half-pedalling?

Vastaan, vaikka en koe itseäni huippuasiantuntijaksi.
 
Ostin Yamaha P-90.
 
Perustelut: Mun tietääkseni kevein stage-piano 88 koskettimella.
Touch kovin pianomainen.
Sun toiveistasi puuttuu omat kaiuttimet, mikä lienee keveyden salaisuus. Yamaha P-120 on käsittääkseni muuten sama, mutta kaiuttimet. Toinen vaihtoehto on ostaa erikseen äänentoisto (jos kuulokkeet ei riitä)

Vastaan, vaikka en koe itseäni huippuasiantuntijaksi.
 
Ostin Yamaha P-90.
 
Perustelut: Mun tietääkseni kevein stage-piano 88 koskettimella.
Touch kovin pianomainen.
Sun toiveistasi puuttuu omat kaiuttimet, mikä lienee keveyden salaisuus. Yamaha P-120 on käsittääkseni muuten sama, mutta kaiuttimet. Toinen vaihtoehto on ostaa erikseen äänentoisto (jos kuulokkeet ei riitä)
 
Juu, Yamaha P-120 -keikkapianossa on omatkin kaiuttimet, ja myös progressiivisesti painottuvat koskettimet. Ei välttämättä tartte muuta äänentoistoa jos kotioloissa vaan soitteleepi. Itse olen harkitsemassa nyt tuon mallin ostamista, ellen nyt osta tavallista digipianoja, joissa ainakin Yamaha on kyllä johtava merkki. Kuulemma keikkapianoissa ei ole aivan samalla tavalla. Isoveli kehuu Roland fp-3:sta keikkapianoissa, mutta siinä ei ole omia kaiuttimia.

Ostin tuon Korg SP-200:sen, enkä valita. Piano soundit ovat mielestäni todella hyviä (no, en ole omistanut ennen sähköpianoa). Jos jotakin valittamista, niin stereopianon soundi on ehkä hiukan liian kirkas alapäässä. Rhodes on myös oikein hyvä, varsinkin kun laittaa säröpedaalin läpi :P
 
Soundeja on tosiaan sähköpianoksi kiitettävästi, peräti 30, osa erittäin hyviä, osa surkeita, mutta pianotatsin, soundin ja painotettujen koskettimien takia sen itsekin ostin.
 
Kajareita ei oo, mutta tietokoneen aktiivit kelpaavat himassa.
Ostin thomannilta reiluun 700 euroon. Mukaan tuli nuottiteline ja sustainpedaali.
 
Kannattaa käydä testaamassa eri pianoja liikkeissä.

Jos meinaa isommile keikoille, niin kannattaa kytkeä soitin johonkin vahvitimeen kiinni. Ensin vahvistin täysille, kuuntelua huriseeko vahvistin? Sitten vahvistimesta volatpois ja soitin kiinni. Volat taas täysille ja kuuntelua häiritseekö surina...

Half-pedalling tarkoittaa sitä, kun akustisen pianon pedaalia ei paineta pohjaan asti, jolloin sustain ei ole yhtä pitkä kuin pohjaan asti painettaessa. Ainakin Yamahan P90:ssä on tällainen toiminto. Tavallinen on-off -periaatteella ja monoplugilla toimiva pedaali ei half-pedaling -informaatiota voi välittää, muistaakseni P90:n mukana tulee stereoplugilla varustettu pedaali. Kokonaan eri kysymys on, että onko ko. toiminto peruskäyttäjälle tarpeellinen.
 
Itsellä on P80 ja pidän sen koskettimistosta, kuten Yammujen yleensä. Pianosoundi on kotioloissa hyvä, äänihenkilökunta tosin valittaa että keikkaolosuhteissa munaton. Hyvää rhodes-soundia en ole kokeilemistani tämän hintaluokan vehkeistä löytänyt.

En ole vieläkään saanut päätettyä mallia, jonka ostaisin. Osaisiko joku kertoa hieman lisää näistä Rolandin RD-sarjan laitteista? Mitä mieltä olette Rolandin RD-600:sta?

En tiedä mitä kitaristiminälleni yhtäkkiä tapahtui, mutta nyt on saatava digipiano ja äkkiä.
 
Sellaisia ne kitaristit on ;-)

Puolisonikin pyörittelee usein päätään... :-P

Harkinnas olis toi roland fp-2 tai yamaha p120s. Taitaa olla aika uusi malli toi fp-2 et voi olla vaikee löytää muitten kokemuksia, mut kysynpähän kuitenkin. Eli oisaisko joku sanoo kyseisistä malleista ees jotain. Mitä eroo on fp-2 ja fp-5 kun aika pitkälti tohon toi fp-2 pohjautuu. Törkeesti kevyempi fp-2 ainakin on...
ja jos joku vastailis niin merci!