Koskettimet ›

Moi.
 
Sain käsiini tuollaisen "Tanskan lahjan 220V-maailman Lesliefaneille".
Kyseessä on siis virallinen lisenssillä tehty laite, ei "ostin osia, tein itse ja säästin" värkki joita myös vaihtelevasti oli tuolloin ja myöhemminkin markkinoilla.
 
Värkki on varsin rankassa projektikunnossa, mutta täydellinen, alkuperäisinen putkineen yms.
 
Netistä en löytänyt edes kuvaa moisesta, jota sinänsä ihmettelen koska parjattuja kahvoja lukuunottamatta on muotoonprässättyine teräsreunoineen varsin roudattavan oloinen kapistus.
Lastulevyisenä vieläpä tutun ja turvallisen painoinenkin.
 
Ainoat lontoonkieliset varsinaiset maininnat löytyivät myöhemmästä 760:stä, eivätkä ole lainkaan mairittelevia:
 
http://www.davenportmusik.de/X-files.htm#leslie
 

 
Mahtaakohan kellään mnettiläisistä olla omakohtaista kokemusta siitä onko Jorgensen-147 ominaisuuksiltaan ja ääneltään yhtä surkea esitys, ja josko olisi parempi alkaa samoin tein värkkäämään "oikeata" Lesliekomeroa osien peitoksi.
 
T:Samuli

Saisitko laitettua muutaman kuvan tuosta, kun en itsekään taida olla moista nähnyt. Periaatteessa 147 pitäisi olla 147, eli jyrsityillä ääniaukoilla ja puupinnalla riippumatta siitä missä se on tehty. Nuo mainitsemasi kahvat ja teräsvahvikkeet kuulostavat siksi vähän oudoilta. Vai onkohan kyseessä sellainen jossain näkemäni "modernisoitu" versio, jossa kopan keskiosa on puuviilua ja yläosa musta?
 
Periaatteessa lisenssivehkeissä (koskee sekä Hammondin että Leslien tuotteita) tekniikka on originaalia valmistajan tehtaalta tullutta, mutta puuosat ovat paikallista tuotantoa ja niissä on toisinaan käytetty enemmän luovuutta, kuin hyväksi koettua alkuperäistä designia...
 
EDIT:
 
Piti vähän tehdä hakuja, mutta hollantilaiselta sivustolta löytyikin kuvia parista harvinaiseksi mainitusta erikoismallista, joista "147N" oli juuri se mitä tuossa edellä tarkoitin:
 
https://www.hammondclub.nl/nl/menu/ … erie-147-tot-258/LESLIE-MODEL-147-N
 
Se näyttää muotoilua ja väritystä lukuunottamatta hyvin originaalin kaltaiselta ääniaukkoineen, joten sellaiseen en itse menisi tekemään mitään muutoksia.
 
Sen sijaan seuraavaksi vastaan tullut "147 TOLEX" näyttää enemmän lisenssipajan omalta viritykseltä:
 
https://www.hammondclub.nl/nl/menu/ … -147-tot-258/LESLIE-MODEL-147-TOLEX
 
Tuossa nyt ei näy sisäkuvaa, mutta ääniaukot näyttäisivät ulkoa päin pelkästään kankaalla verhoilluilta isoilta rei'iltä, mikä soundin kannalta onkin sitten jo huomattavasti huonompi asia. Tätä Davenportin sivuillakin kritisoidaan 760 lisenssilepojen osalta, eli alkuperäiseen designiin ja soundiin kuuluvat suhteellisen ahtaat ääniaukot, jolloin ääni kimpoilee enemmän kopan sisällä ja leikkauksen muodon vuoksi torvesta ei myöskään tule suoraa ääntä kohti kuulijaa.
 
Toki keikkatilanteessa monet mikittävät leslien takalevy irrotettuna suoraan takaa, millä on vastaava ero kuin jos mikit sijoitettaisiin sivuille.
 
Enemmän hifistelyn puolelle sen sijaan taitaa mennä leslien kannen paksuus, joka ainakin yhdessä kokeilemassani Jörgensenin 251 versiossa oli todella paksua vaneria tai lastulevyä. Orkkiskansi perinteisissä puulepoissa kun on melko ohut ja resonoi selvästi rummun lailla kun sitä taputtelee. Itse sanoisin että silläkin on oma vaikutuksensa kokonaisuuteen.

Moi.
 
Kiitos pikaisesta vastauksesta.
 

 
valotus: Saisitko laitettua muutaman kuvan tuosta, kun en itsekään taida olla moista nähnyt.
 
Aiemmin paljon käyttämäni kuvapalvelun Photobucketin kanssa on ollut ylitsepääsemättömiä haasteita jo jonkun aikaa enkä ole saanut aikaiseksi mitään korvaavaakaan etsiä, joten omissa kuvissa on yksi kuva.
 
Etu- ja takareunaa kiertävä vahvike on parimillistä terästä.
 
Tällä hetkellä kuvia on vähän, laite tuli vasta taloon vaikka reilu kymmenkunta vuotta sitten ekan kerran väännettiin tuosta yksilöstä kauppaa.
 
Jos haluat lisää kuvia, pistä vaikka yv:llä spostiosoitteesi.
EDIT: :facepalm: Eipä tullut mieleenkään katsoa jäsenkuvaustasi, sieltähän se spostiosoite epämnetmäisesti löytyy.
Yritän pyhien aikana ottaa lisää kuvia ja pistää ne saman tien sullekin.
 

 
valotus: Periaatteessa 147 pitäisi olla 147, eli jyrsityillä ääniaukoilla ja puupinnalla riippumatta siitä missä se on tehty. Nuo mainitsemasi kahvat ja teräsvahvikkeet kuulostavat siksi vähän oudoilta.
 
Noiden lisenssilaitteiden tyyppikilvet taisivat tulla jenkeistä vahvariyksikön mukana, joten kokolailla kaukana on ulkomuoto perinteisestä "huonekalulesliestä".
 

 
valotus: Periaatteessa lisenssivehkeissä (koskee sekä Hammondin että Leslien tuotteita) tekniikka on originaalia valmistajan tehtaalta tullutta, mutta puuosat ovat paikallista tuotantoa ja niissä on toisinaan käytetty enemmän luovuutta, kuin hyväksi koettua alkuperäistä designia...
 
Noin olen itsekin pienellä nettitutkiskelulla todennut.
Engelsmannit taisivat olla tunnollisempia kopsaamaan alkuperäisen ulkonäönkin, muut taisivat käyttää mainitsemaasi luovuutta.
 

 
valotus: Piti vähän tehdä hakuja, mutta hollantilaiselta sivustolta löytyikin kuvia parista harvinaiseksi mainitusta erikoismallista, joista "147N" oli juuri se mitä tuossa edellä tarkoitin:
 
https://www.hammondclub.nl/nl/menu/ … erie-147-tot-258/LESLIE-MODEL-147-N
 
Se näyttää muotoilua ja väritystä lukuunottamatta hyvin originaalin kaltaiselta ääniaukkoineen, joten sellaiseen en itse menisi tekemään mitään muutoksia.
 
Sen sijaan seuraavaksi vastaan tullut "147 TOLEX" näyttää enemmän lisenssipajan omalta viritykseltä:
 
https://www.hammondclub.nl/nl/menu/ … -147-tot-258/LESLIE-MODEL-147-TOLEX
 
Kiitos linkeistä, täytyykin tutustua tuohon sivustoon paremmalla ajalla.
 

 
valotus:Tuossa nyt ei näy sisäkuvaa, mutta ääniaukot näyttäisivät ulkoa päin pelkästään kankaalla verhoilluilta isoilta rei'iltä, mikä soundin kannalta onkin sitten jo huomattavasti huonompi asia. Tätä Davenportin sivuillakin kritisoidaan 760 lisenssilepojen osalta, eli alkuperäiseen designiin ja soundiin kuuluvat suhteellisen ahtaat ääniaukot, jolloin ääni kimpoilee enemmän kopan sisällä ja leikkauksen muodon vuoksi torvesta ei myöskään tule suoraa ääntä kohti kuulijaa.
 
Juuri tuollaiset isot aukot tuosta mun Jörgensenistäkin löytyy.
 
Itse en pidä asiaa millään tapaa huonona, reikiin sopivien oikeaoppisilla raoilla varustettujen levyjen tekeminen ei monen kymmenen minuutin homma ole, ja valinnanvara soundivariaatioissa kasvaa.
 

 
valotus: Toki keikkatilanteessa monet mikittävät leslien takalevy irrotettuna suoraan takaa, millä on vastaava ero kuin jos mikit sijoitettaisiin sivuille.
 
Totta, noin olen sekä nähnyt tehtävän että itsekin tehnyt ne harvat kerrat kun alkuperäisen kaltaista Leslietä olen mikittänyt.
 

 
valotus: Enemmän hifistelyn puolelle sen sijaan taitaa mennä leslien kannen paksuus, joka ainakin yhdessä kokeilemassani Jörgensenin 251 versiossa oli todella paksua vaneria tai lastulevyä. Orkkiskansi perinteisissä puulepoissa kun on melko ohut ja resonoi selvästi rummun lailla kun sitä taputtelee. Itse sanoisin että silläkin on oma vaikutuksensa kokonaisuuteen.
 
Tuota en tiennytkään.
En tosin ole kosketinsoittaja, ja kerrat kun alkuperäisen Leslien äärellä on tullut oltua voi laskea yhden käden sormin.
 
Varmasti tuollainen resonoiva kansi vaikuttaa ääneenkin.
Kuinka paljon tai vähän, se lienee kitaristien puukeskustelua vastaava keskustelunaihe :).
 
T:Samuli

valotus:seuraavaksi vastaan tullut "147 TOLEX" näyttää enemmän lisenssipajan omalta viritykseltä:
https://www.hammondclub.nl/nl/menu/ … -147-tot-258/LESLIE-MODEL-147-TOLEX
 
Mulla oli 80-luvulla Hammond L100P, 2-osainen keikkamalli, ja sen parina juuri tuollainen 147 Tolex teräslistoineen. Oli kuulemma Fredi & Mustat Enkelit-yhtyeen entinen.
Soundissa ei ollut mitään valittamista, eipä ollut kyllä mitään minkä kanssa vertaillakaan. Maalasin urun ja lepan, vaihdoin repeilleet harmaat kankaat uuteen mustaan ja siitä tuli siisti (ainakin 10 metrin päästä katsottuna). Lopuksi menin ja vaihdoin setin uuteen Korg Polysixiin.

Mulla on Tanskan veljesten Leslie 251. Kaapin sisällä on amerikkalaiset alkuperäiset L251 osat. Kaappi on tehty amerikkalaisilla piirustuksilla ja identtisillä puulajeilla. Elektroniikka, moottorit, pyörijät, kaiuttimet, ulkoasu, kaikki samat. Kannen paksuutta en osaa kommentoida, mutta rystysille kopsahtaa kuin kuiva klapi. Hammondclub.nl kuvissa amerikkalaisen kansi näyttää reunan tuplaornamentin perusteella jopa paksummalta.
 
Saattoi olla, että tanskalainen puusepäntyö oli Leslielle halvempaa kuin amerikkalaiset alihankkijat. Myöhemmin innostuivat soveltamaan omia ulkonäködesigneja katastrofaalisin tuloksin, mutta oman 251:n kohdalla en heti havaittavia eroja löydä.