Koskettimet ›

Raapia täytyy nyt kaalia. Katselin tossa näitä topikkeja etsiessäni sitä hyvää rhodes soundia. Mainintoja tuli mm. Clavia nord 2:n puolesta. Okei kävin kokeilemassa musaliikkeessa clavia nord stagepianoa, uusi malli ja se söi kyllä jalat suusta. Mielettömät soundit mutta mieletön hinta lähes 3000 euroo. No sitten jatkoin hakuja päädyin sivulle MR Ray 22. Latasin sieltä ja nyt perskuta pitäisi saada Rolandiin noita ohjelman lupaamia rhodes soundeja. Laiton USB:n kiinni mutta sitten lyö tyhjää mitä tiedostaja minun pitää siirtää Mr Raysta ja miten. Tarvitaanko Midipiuhakin vielä väliin. Kertokaa nyt joku viisaampi miten tietokoneen soundeja voi siirtää siihen minun halpaan rolleen. Niinku sillee rautalangasta että tyhmempikin onnistuu. Siinä Mr Rayssä luki rekisteröimisestäkin vielä onko se tehtävä..
 
KIIITOS !

Mr. Ray pyörii tietokoneessa ja ääni tulee tietokoneen äänikortista. Midi koskettimistolla voit sitten soittaa tätä tietokoneessa pyörivää ohjelmaa.
Soundien siirto rolandiin vaatii samplerin ja jokaisen äänen samplaamisen.

Soundien siirto rolandiin vaatii samplerin ja jokaisen äänen samplaamisen.
 
Juuri näin. Mikä Roland topicin aloittajalla on käytössä? Rolandin SR-JV- ja SRX-sarjan laajennuskorteista löytyy kyllä käyttökelpoisia Rhodes-sämplejä. Jos käyttämäsi syntikka syö noita kortteja (esim. XP-30/50/60/80, Fantomit jne.), niin sellainen sisään ja menoksi.
 
Clavialla on myös reilusti Stagea huokeampi malli, Nord Electro, jossa on myös erittäin hyvät Rhodes-soundit. www.clavia.se

Fiksua kysyä, niin asia kyllä selviää!
 
Mä vähän silti kummastelen kun vieläkään ei porukalle meinaa hahmottua mistä softasynissa on kyse. Mun pääasiallinen keikkasoitin on softasynat ja tuntuu, että vieläkin joudun välillä rautalangasta vääntämään muille, että pitää olla tietokone mukana keikoilla. Ihmettelen sitä kun meikäläisen mielestä kyseessä on suorastaan mullistavan edistynyt tekniikka ja muu jengi ei ole välttämättä kuullut edes mistään softasynista paitsi ehkä täällä muusikoiden netissä.
 
Oisko tuossa sellainen koskettimisto, johon voi softasynia ladata:
http://www.soundonsound.com/sos/jan05/articles/openlabsneko.htm
 
Ehkä siihen suuntaan mennään, että käyttäjät voivat softien avulla kustomoida oman syntikkansa ja bisneksessäkin painopiste saattaa siirtyä pikkuhiljaa softabisneksen suuntaan.

Ehkä siihen suuntaan mennään, että käyttäjät voivat softien avulla kustomoida oman syntikkansa ja bisneksessäkin painopiste saattaa siirtyä pikkuhiljaa softabisneksen suuntaan.
 
Piratismin takia en usko enkä henkilökohtaisesti toivo tietokoneet kuitenkin liian epäluotettavia sieluttomia eli rautasynissä persoonia esimerkiksi jo jossain on nupit jotka helppo säätää haluttuun arvoon toisen nupeilla ilo soittaa kolmas sopii molempiin. Ekasta esimerkkinä yamaha s30,ja tokasta roland rs50 kolmannesta novation ksr mun kokemusta pohjalta.

Tietokoneita on niin monenlaisia. Jos kotikoneesi tai kaverin kotikone on epäluotettava, ei se tarkoita, että tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöity kone räätälöityine softineen olisi epäluotettava tai sulautetut järjestelmät, jossa käyttäjä ei miellä edes käyttävänsä tietokonetta.
 
Kävin yksi päivä mulkaisemassa sikalaan asennettua automaattista tietokonepohjaista ruokintajärjestelmää, joka huolehtii, että eläimet pysyy hengissä ja voi hyvin. Ohjaa myös ilmastointia ja valoja. Jos tulee virheitä, jotka järjestelmä tunnistaa, järjestelmä tekee tarvittaessa hälytyksen isännän kännykkään...
 
Yhtä aiheellinen pelko piratismi on musiikinkin kohdalla. En ole ihan täysin vakuuttunut piratismin kokonaisvaikutuksista ja välillisistä vaikutuksista sillä jonkin tuotteen tunnetuksi tuleminen voi myös edistää sen myyntiä. Olisi kiinnostava keskustella aiheesta enemmänkin jos ensin perehtyisi asiaan liittyvään tieteelliseen tutkimustietoon.
 
Jotkut softavalmistajat ovat keksineet yhdistää fiksusti tiettyyn softaan erityisen hyvin sopivan rautakontrollerin ja softan. Näin on tilanne B4 ohjelman ja siihen liittyvän drawbars kontrollerin kohdalla.
 
Tein joskus kun DOS oli käyttöjärjestelmänä vielä kova sana Pascal kielellä tehdyn ohjelman, joka teki aina uusia A4:selle tulostuvia yksinkertaisia kalentereja työvuorolistakäyttöön ja tulostus ohjautui verkkolaseriin. Ohjelma minun tietämäni mukaan toimi vuosikausia ammattikäytössä ilman, että korjasin sitä mitenkään.