Koskettimet ›

No niin,
 
aloittelen MIDI-soittelua ja heti kyllästyin lainasynaMIDI-vehkeeseen, joku Yamahan viihdekeskus. Tarttis aftertouchin ja vähän tatsia muutenkin. Pitäs kuulostaa sellolta, viululta, ehkä huilultakin, tästä tämä aftertouch-tarve.
 
49 kosketinta tuntuu olevan tarpeeksi joten
- Onko se nyt sitten se CME UF 5 kun kaikki sanoo että tatsi on parempi ja muutenkin laadukkaampi kun
- M-Audio Oxygen 49
- EMU XBoard 49
- Edirol PCR M50, onks siinä aftertouchia?
- tai vähän kalliimpi M-Audio Axiom 49, siinä tuntus olevan säätöö ja padia niin että hirvittää.
 
Mut jos yhden ostaa eikä ens vuonna uutta, about 200 Egee, onks se UF5?
 
Timo

No niin,
 
aloittelen MIDI-soittelua ja heti kyllästyin lainasynaMIDI-vehkeeseen, joku Yamahan viihdekeskus. Tarttis aftertouchin ja vähän tatsia muutenkin. Pitäs kuulostaa sellolta, viululta, ehkä huilultakin, tästä tämä aftertouch-tarve.
 
49 kosketinta tuntuu olevan tarpeeksi joten
- Onko se nyt sitten se CME UF 5 kun kaikki sanoo että tatsi on parempi ja muutenkin laadukkaampi kun
- M-Audio Oxygen 49
- EMU XBoard 49
- Edirol PCR M50, onks siinä aftertouchia?
- tai vähän kalliimpi M-Audio Axiom 49, siinä tuntus olevan säätöö ja padia niin että hirvittää.

 
nuo ei kuullosta miltään itsestään so. ovat pelkkiä kontrollereja - tarvitset äänilähteen - esim. moduli tai tietokoneen softasyna - lisäksi

Tarttis aftertouchin ja vähän tatsia muutenkin. Pitäs kuulostaa sellolta, viululta, ehkä huilultakin, tästä tämä aftertouch-tarve.

 
Lopultakin joku toinenkin joka ymmärtää aftertouchin päälle. Kun ei nuo urkurit ja pianistit sitä kaipaa..

Lopultakin joku toinenkin joka ymmärtää aftertouchin päälle.
 
... ja etenkin polyfoninen aftertouch on kruunu kaiken päällä - harvinaista herkkua tosin, mutta padien soitton ehdoton rikastuttaja

Mikäs tämä paljon puhuttu aftertouch sitten oikeastaan on?

Mikäs tämä paljon puhuttu aftertouch sitten oikeastaan on?
 
Urku-tyyppisissä koskettimistoissa ei ole velocity eikä aftertouc -ominaisuutta. Halvimmissa kiippareissa ja vanhoissa syntikoissa koskettimisto usein on myös tuollainen "tunnoton". Soittajan mahdollisuudet kontrolloida äänenmuodostusta soittotekniikalla on siten varsin rajoittunut.
 
Velocity control = lyöntinopeuden tunnistaminen: vähimmäisvaatimus esim. pianotyyppiseen soittoon. Mitä voimakkaampi lyönti sitä voimakkaampi ääni + muut velocityyn liitetyt ominaisuudet. Vähimmäisvaatimus nykysyntikalle.
 
Aftertouch = jälkipaino: kun kosketin on painettu pohjaan voidaan AT-ominaisuudella varustetulla koskettimistolla vielä säätää soundin laatua/värittää sointia so. esim lisätä/vähentää koskettimiin kohdistuvaa voimaa, jolla ohjataan vaikkapa filtterin arvoja tai lisätä vibratoa tms. Tarpeellinen ominaisuus mm. padien soittoa varten.
 
Polyfoninen aftertouch tarkoittaa, että laite tunnistaa erikseen ja välittää kultakin koskettimelta painetun äänen ja kosketusvoiman. So. AT-informaatio välittyy vain sille soivalle äänelle, jonka kosketinta erityiseti painetaan. Niille jotka osaa ja arvostaa...
 
Yleisempi tapaus on kanava/channel AT, jolloin yhtäkin kosketinta lisää painamalla vaikutus kuuluu jokaiselle soivalle äänelle.

Mikäs tämä paljon puhuttu aftertouch sitten oikeastaan on?
 
Ja lyhyesti sanottuna: ääneen saa elävyyttä muuttamalla painamisvoimaa äänen soidessa. Kova sana myös matkittaessa aitoja soittimia. Tuntuu aika pitkälle samalta kuin vibraaton tai venytyksen tekeminen kitaralla, esimerkiksi.

Softasynat on ja Acid Music Studio, musta helpoin DAW oppia. Kaikkien muiden kanssa on aika pihalla aluksi mut Acid päästi liikkeelle heti. Kuitatkaa ihmeessa jos helpommin asennettavaa ja opittavaa löytyy.
 
Kaverin lainapelillä tskastuin heti kun ei ollut kun feikki-velocity joka tunnisti voimakkudet kovaa ja tosi hiljaa.
 
Mut missä noista se toimii? Onko Korgin K 49:ssä?
Kovasti CME UF 5:stä tykätään, onko se nyt sit ostettava vai voinko päästä yhtään halvemmalla yhtään säädyllinen MIDI-keyboardi lopulta kätösessäin?
 
Timo

Urku-tyyppisissä koskettimistoissa ei ole velocity eikä aftertouc -ominaisuutta. Halvimmissa kiippareissa ja vanhoissa syntikoissa koskettimisto usein on myös tuollainen "tunnoton". Soittajan mahdollisuudet kontrolloida äänenmuodostusta soittotekniikalla on siten varsin rajoittunut.
 
Joku voisi sanoa että viilaan nyt pilkkua mutta pakko sanoa että aivan noin ei asia ole kaikkien vanhojen synien osalta. Esimerkkinä käytän vuonna 1970 markkinoille tullutta legenda-synaa Minimoogia. Ko. syntikassa voi vaikuttaa äänenmuodostukseen dramaattisestikin soittotekniikalla, nimittäin kun Minimoogilla soittaa sitoen, ts. legaton, eli ei jätä pienintäkään taukoa kahden eri koskettimen painalluksen välille, soi ääni myös "sitoen", eli taajuus kyllä muuttuu mutta ääni ei ala alusta, eli envelopet eivät ala alusta vaan jatkavat siitä mihin jäivät. Merkittävä, merkittävä soittotekninen juttu. Jos haluaa jonkun koskettimen painalluksen jälkeen jotain toista kosketinta painettaessa tälle seuraavalle äänelle envelopejen alkamisen alusta, täytyy soittaessa edellisen koskettimen ylosnostamisen ja seuraavan alaspainamisen väliin jättää muutaman mikrosekuntin tauko. Tämä tekee soittamisesta vaikeampaa, mutta dynamiikkaa onkin sitten miljoona kertaa enemmän, kuin jos envelopet alkaisivat aina alusta. Joissain synissa, kuten mun Yamaha CS20M:ssä, envelopet alkavat alusta vaikka tekis mitä. Bassoriffejä on toki helpompi soittaa tommosella vehkeellä, mutta jos pääsee Minimoog-tyylisen triggeroinnin makuun, niin on pakko todeta, että se on niin paljon parempi systeemi. Parhaissa synissa tuo ominaisuus on valittavissa. (huom: onnistuu joissain digisynissakin, kun aktivoi portamenton ja laittaa nopeudeks 0)
 
Vaikka olenkin sitä mieltä, että syntikat ovat parhaita syna-äänien tekemiseen eikä muiden soitinten matkimiseen, voisin vielä esimerkkinä sanoa, että miettikääpä, kummalla triggerointi-systeemillä olis, pelkästään koskettimistoa soittamalla, matkia vaikkapa huilun (tai vaikka melodican) dynamiikkaa...
 
On eräs tekniikka, millä esim. mun Yamahan kökkötriggeroinnillakin saa äänenvärin jännästi reagoimaan soitettuun matskuun, mutta noh, eiköhän tämä viesti ole jo ihan tarpeeks pitkä ;)

Joku voisi sanoa että viilaan nyt pilkkua mutta pakko sanoa että aivan noin ei asia ole kaikkien vanhojen synien osalta.
 
huomasitko sanat "usein" ja "varsin" :-)
 
& tietysti kaikkien hands-on-controllerien vääntelyä voi soitossa käyttää ilmaisuun
 
muuten ihan pätevää asiaa
 
legato-ominaisuus löytyy muistaakseni myös mm. yamaha cs40m ja korgin MP:stä ja monesta muusta
 
ja osattiin sitä ennenkin: vanhassa monsteri cs-80:ssä on polyfoninen aftertouch

Vaikka olenkin sitä mieltä, että syntikat ovat parhaita syna-äänien tekemiseen eikä muiden soitinten matkimiseen, voisin vielä esimerkkinä sanoa, että miettikääpä, kummalla triggerointi-systeemillä olis, pelkästään koskettimistoa soittamalla, matkia vaikkapa huilun (tai vaikka melodican) dynamiikkaa...

 
Vaikuttaa kuin vastaväitteenä kirjoitetulta, mutta todellisuudessa aftertouch ja legatotriggeröinti täydentävät toisiaan (eivätkä voi korvata toisiaan). Tuosta legatosta vielä, että puhallinohjaimien kanssa on vakiokäytäntö että legatona soitettaessa uusi note-on lähetetään ensin ja sitten vasta edellisen nuotin note-off, jotta envelope ei käynnistyisi uudelleen (sikäli kuin note-on tuossa käytössä varsinaista envelopea käynnistääkään).

huomasitko sanat "usein" ja "varsin" :-)
 
"Soittajan mahdollisuudet kontrolloida äänenmuodostusta soittotekniikalla on siten varsin rajoittunut."
 
Nimenomaan taistelin noita sanoja "usein" ja "varsin" vastaan, joita en allekirjoita ;)

"Soittajan mahdollisuudet kontrolloida äänenmuodostusta soittotekniikalla on siten varsin rajoittunut."
 
Nimenomaan taistelin noita sanoja "usein" ja "varsin" vastaan, joita en allekirjoita ;)
 
No minä luin Leikaria niin että
 
1) useimmat vanhat keyboardit eivät tunnista velocityä eivätkä aftertouchia
2) soittajan mahdollisuudet kontrolloida äänenmuodostusta soittotekniikalla on _silloin_ varsin rajoittunut
 
Eipä tuolla legatotekniikallakaan saa dynamiikkaa, jos voimakkuuteen ei pääse vaikuttamaan (toki velocityn ja aftertouchin sijaan voi olla muita keinoja kuten poljin). Rajoittuneisuus ei tietenkään koske niitä värkkejä jotka eivät ole rajoittuneita.

No minä luin Leikaria niin että
 
1) useimmat vanhat keyboardit eivät tunnista velocityä eivätkä aftertouchia
2) soittajan mahdollisuudet kontrolloida äänenmuodostusta soittotekniikalla on _silloin_ varsin rajoittunut
 
Eipä tuolla legatotekniikallakaan saa dynamiikkaa, jos voimakkuuteen ei pääse vaikuttamaan (toki velocityn ja aftertouchin sijaan voi olla muita keinoja kuten poljin). Rajoittuneisuus ei tietenkään koske niitä värkkejä jotka eivät ole rajoittuneita.
 
Hmm, voiko dynamiikka tarkoittaa äänenvoimakkuuden lisäksi äänenväriä? Nämähän menevät akustisissa soittimissa usein käsi-kädessä. Ja noihin molempiin vaikuttaa legatotekniikka, riippuen siitä, miten ääni on säädetty. No sovitaan nyt vain sitten että minä vain olen eri mieltä siitä, että pelkän legato-jutun omaavan synan "mahdollisuudet kontrolloida _äänemuodostusta_ soittotekniikalla on varsin rajoittunut" ;)
 
Jos joutuisin valitsemaan joko semmosen monosynan, missä on velocity plus aftertouch, tai semmonen monosyna, missä on pelkkä legato-jutska, ottaisin jälkimmäisen vaihtoehdon heti, yhtään empimättä, koska siinä olisi _mielestäni_ ekaa vaihtoehtoa parempi mahd. vaikuttaa äänenmuodostukseen soittotekniikalla. Itseasiassa jälleen kerran, "miun mielestä", velocity sopis paremmin saundeihin missä legatojuttua ei käytettäisi (vaikka synabassosaundiin).
 
Polysyntikoissa, polyfonisessa moodissa, on velocity ja aftertouch ehdotonta plussaa, mutta tällöinhän ei legatojuttu tietenkään toimi. Jos sitä haluaisi käyttää, olisi siirryttävä monomoodiin.
 
Osittain näistä jutuista johtuen monofonisesti soittaminen on yhtä hienoa kuin polyfonisesti soittaminen, eri juttu vain (mikä nyt ei ollut väittelyn aihe mutta halusinpahan vain sanoa!)
 
OK: otan ääninäytteitä ryssäsyna Polivoksista joku päivä, kunhan ehdin. Siinä on se legatotriggaus-juttu. Lisäksi voisin ottaa ääninäytteitä Akai VX-600 analogisynastani, missä on sekä velocity että aftertouch, muttei tota legatojuttua (tosin ko. synan envelopet on tyhmät sen takia, että ne alkavat täysin alusta aina monomoodissakin, vaikka release-vaihe olisi kesken - täysanalogisten synien envelopet releasen jäädessä kesken jatkavat uudessa attack-vaiheessa siitä arvosta, mihin jäätiin, ja attack-vaihe lyhenee vastaavasti sen verran. Tämä lisää saundin reaktiivisuutta nuottien kestoihin, minkä tuo Akai ärsyttävästi sitten missaa kokonaan)

Jos joutuisin valitsemaan joko semmosen monosynan, missä on velocity plus aftertouch, tai semmonen monosyna, missä on pelkkä legato-jutska, ottaisin jälkimmäisen vaihtoehdon heti, yhtään empimättä, koska siinä olisi _mielestäni_ ekaa vaihtoehtoa parempi mahd. vaikuttaa äänenmuodostukseen soittotekniikalla...
 
Ei tästä kannata kinata... Minä puhun koskettimistoista mikä oli alkuperäinen kysymys ja sinä synista. Minusta molemmat asiat ovat oleellisia, varsinkin kun soitan myös midipuhallinta. Mutta olet siinä mielessä oikeassa että velocityn voi korvata pedaalilla ja aftertouchin vaikka modulaatiorullalla, mutta jos syna iskee envelopen väkisin niin sitä ei kierrä millään.
 
EDIT: Täsmennän vielä että pidän velocityä ja aftertouchia ensisijaisesti koskettimiston ominaisuutena (ja ajattelen tässä nyt midiä). Synan ei välttämättä tarvitse tukea aftertouchia, koska aftertouchilla voi lopulta ohjatakin jotakin muuta synan parametria. Midin kanssa tuo legato taas vaatii synalta lähinnä sitä, että jos monona uusi ääni alkaa ennen kuin edellinen kosketin on nostettu, envelope ei saa alkaa alusta. Voi olla että perinteisessä analogiasynassa koskettimiston ja synan yhteistoiminta on tiukemmin toisiinsa sidottu.

Ei tästä kannata kinata... Minä puhun koskettimistoista mikä oli alkuperäinen kysymys ja sinä synista. Minusta molemmat asiat ovat oleellisia, varsinkin kun soitan myös midipuhallinta. Mutta olet siinä mielessä oikeassa että velocityn voi korvata pedaalilla ja aftertouchin vaikka modulaatiorullalla, mutta jos syna iskee envelopen väkisin niin sitä ei kierrä millään.
 
OK :) Ompi siinä Akai VX-600 matriisianalogisynassa muuten liitin Akain synapuhallinohjaimille, ja kaikenmaailman säädöt millä säädetään sen puhallinsoittimen dynamiikkaa, sekä modulaatiomatriisissa kaikenmaailman juttuja myös siihen puhaltimeen. Varmaanki sen takia siinä vehkeessä on vaan kolmen oktaavin koskettimisto. Mulla vaan ei oo sellasta puhallinta... Mielenkiintonen konsepti kuitenkin.