Koskettimet ›

Ajattelin, että olisi kiva laittaa nettiin myös vanhojen kosketinsoitinten ääniä kun kuvia ja juttuahan siellä jo piisaa.
 
Jos kiinnostaa, niin saa tulla mukaan projektiin omilla ääninäytteillään!
 
Yksi ajatus mikä on mielessä, niin jos tätä virtuaalista kosketinsoitinmuseota voisi puuhata siltä pohjalta, että kaiken saa vapaasti kopioida kuka tahansa ja ääninäytteiden tekijät voitaisiin mainita jos ei eivät halua pysytellä anonyyminä? Tuossa on esim. noita sooloskabojen pätkiä, jotka vähän mietityttää kun niissä muiden aikaansaannoksia mukana. Jos annettaisiin lupa kopioida materiaalia, voisi työ olla pitemmän päälle kestävämpi ja jäädä elämään omaa elämäänsä netin sivustoilla.
 
------
 
J-P Palmulaakson kanssa vaihdettiin jotain ajatuksia WLM sivun uudelleenlämmittämisestä. Tässäpä se J-P Palmulaakson WLM sivu:
www.asikkalalainen.net/museum/wlm/wlm.htm
 
-------
 
Torilla myynnissä ollutta Hammond H112:sta testaamassa:
www.asikkalalainen.net/museum/h112.mp3
 
-------
 
Nimimerkki Uneksijan Farfisa ääninäytteitä:
www.asikkalalainen.net/museum/farfisa.zip
 
-------
 
Muusikoiden netin sooloskaboista:
www.asikkalalainen.net/museum/clavinet_e7.mp3
 
www.asikkalalainen.net/museum/wlm&sax.mp3

Hymm kelpaakos MIDI soundimoduulit ?

Hymm kelpaakos MIDI soundimoduulit ?
 
Miksei mikä tahansa, mikä on kivaa tai historiallisesti merkityksellistä, kansan sivistykselle hyväksi tai muuten vaan hullua/hupaisaa...
 
Mä en niin hirveästi noista MIDI soundimoduuleista ymmärrä, mutta voitas tehdä, niin, että laitan linkin sivustollesi, jossa keskitytään niihin museo näkökulmasta?!!
 
Ehkä voitas rajata hommaa sillä tavoin, että mä keskityn vanhempiin kuin 1980 luvun juttuihin ja vermeisiin.

Eikö www.vintagesynth.com tee jo suurimman osan tuosta kaavaillusta museoinnista? Siellä on myöskin soundinäytteitä. Siellä ei tosin oo jostain syystä enää Farfisaa lainkaan edustettuna...

Eikö www.vintagesynth.com tee jo suurimman osan tuosta kaavaillusta museoinnista? Siellä on myöskin soundinäytteitä. Siellä ei tosin oo jostain syystä enää Farfisaa lainkaan edustettuna...
 
Mä en ole löytänyt netistä yhtään sivua, jossa keskityttäisiin siihen miten esim. eri ikäiset ja merkkiset urut soi. On mun mielestä aika kummallista, että esim. suomalaisen WLM urun ääniä on netistä aika vaikea löytää vaikka toimivia urkuja vielä on!
 
Olen monta kertaa hakenut tietoa mm. Lowrey uruista ja ei meinaa mistään netistä löytyä sen ääntä.
 
Myöskään harmoonejen erittäin persoonallista ääntä ei juuri ole ainakaan kovin yleisesti netissä, vaikka ennen niitä oli käytössä vähän joka koululla.
 
Mun mielestä tuo linkissä oleva vaikuttaa enempi syntikkasivulta ja suurin osa siellä olevista laitteista aika modernin näköisiä, eikä kunnon "höyryvehkeitä"? Siellä hyvin edustettuina esim. Casio, mutta tämä ei ollut aivan se idea, mitä mä ajoin takaa...
 
Tuossa jo sellaista meininkiä, että mäkin rupean diggaamaan ;-)
http://www.mekaanisenmusiikinmuseo.fi/musiiki.htm

Mä en ole löytänyt netistä yhtään sivua, jossa keskityttäisiin siihen miten esim. eri ikäiset ja merkkiset urut soi. On mun mielestä aika kummallista, että esim. suomalaisen WLM urun ääniä on netistä aika vaikea löytää vaikka toimivia urkuja vielä on!
 
Jeps... Kaikenmaailman analogisynamuseoita kyllä on netissä, mutta sivustoa, jossa olis muistakin vanhoista sähköisistä kosketinsoittimista ääninäytteitä, ei niin paljoa ole. Tosin kyllähän hyvässä kosketinsoitinmuseossa voi analogisyntikoistakin ääninäytteitä olla :)

Turussa on ihan mukava Sibeliusmuseo, jossa mielenkiintoisia kosketinsoittimia. Mua kyllä kiinnostaa vanhoja soittimia katsellessa, että miten ne soi. Netissä pystyisi tämän toteuttaa ilman pelkoa soittimien kulumisesta tai hajoamisesta.

Eikö www.vintagesynth.com tee jo suurimman osan tuosta kaavaillusta museoinnista?
 
Mutta paljon sieltä puuttuukin, itse olen ainakin huomannut omistavani useammankin sieltä puuttuvan. Sinnehän voi itsekkin ilmoittaa tietoja ja ilmoitin Yamaha FS1r:stä, mutta eivätpä ole lisänneet.
 
Toisaalta suomenkieliset vastaavat sivut vois olla kova juttu.

Ajattelin, että olisi kiva laittaa nettiin myös vanhojen kosketinsoitinten ääniä kun kuvia ja juttuahan siellä jo piisaa.
 
Jos kiinnostaa, niin saa tulla mukaan projektiin omilla ääninäytteillään!
 
Mun mielestä tää on kannatettava idea. Ääninäytteiden lisäksi tuonne voisi kerätä kyllä myös ihan faktatietoja ja kuvia tällaisista pienemmistä (kotimaisista) merkeistä, kuten Walton, Owg ym. Ei niistä löydy millään netistä tietoa, mutta olen huomannut, että monella mnetin käyttäjillä sitä löytyy yllättävänkin paljon.
 
Mulla on työn alla kuvaus- ja nauhoitusreissu vanhan Owg 120k -urun äärelle tässä kesän aikana. Laitan reissun tuloksia jakeluun sitten aikanaan. Toivotaan vaan, että urkuvanhus vielä herää henkiin reilun viiden vuoden horroksen jälkeen...

Mun mielestä tää on kannatettava idea. Ääninäytteiden lisäksi tuonne voisi kerätä kyllä myös ihan faktatietoja ja kuvia tällaisista pienemmistä (kotimaisista) merkeistä, kuten Walton, Owg ym. Ei niistä löydy millään netistä tietoa, mutta olen huomannut, että monella mnetin käyttäjillä sitä löytyy yllättävänkin paljon.
 
Juuri tämänlainen kiinnostaisi! Jos joku tietää noista muista kotimainista merkeistä, niin mielellään laitan myös niistä matskua. Vois laittaa mulle vaikka pikaviestiä ja pikaviestillä sopia yksityiskohdista.
 
Mulla on työn alla kuvaus- ja nauhoitusreissu vanhan Owg 120k -urun äärelle tässä kesän aikana. Laitan reissun tuloksia jakeluun sitten aikanaan. Toivotaan vaan, että urkuvanhus vielä herää henkiin reilun viiden vuoden horroksen jälkeen...
 
Jännitetään! ;-)
 
PS: Jos museosta saadaan vähän valmiimpi, sen säilyvyyden turvaamiseksi vois olla hyvä siirto jos se sijaitsisi kahdella toisistaan riippumattomilla palvelimilla. Jotain mainintaa vois olla siitäkin ketkä sen tekemiseen on osallistunut tyyliin, että on tehty talkoovoimin ja ne, jotka haluavat, voivat kertoa jotain itsestään. Jos taas halutaan olla anonyymejä, voidaan laittaa vaikka teksti, että sen on tehnyt yhteistyössä muusikoiden.net:in kiipparipalstan kirjoittajat.

Jos taas halutaan olla anonyymejä, voidaan laittaa vaikka teksti, että sen on tehnyt yhteistyössä muusikoiden.net:in kiipparipalstan kirjoittajat.
 
Entä jos osa aktiivikirjoittajista ei halua tulla mitenkään yhdistetyksi tuohon?

Entä jos osa aktiivikirjoittajista ei halua tulla mitenkään yhdistetyksi tuohon?
 
Jos haluaa osallistua, mutta ei halua mitenkään tulla yhdistetyksi, niin kai sekin on mahdollista.
 
Jos ei halua edes osallistua ja pelkää tulevansa yhdistetyksi silti pölyiseen virtuaaliseen museoon... ehkä ei ole ihmiskunnan suurimpia ongelmia...
 
Yksi ajatus mikä on mielessä, niin jos materiaali voisi olla sellaista, että kaikki sen tekijät antaa luvan vapaalle nettikopioinnille? Silloin saataisiin paremmin turvattua myös suomalaisen soitinhistorian säilyvyys.

Noista kotimaisista härveleistä: joskus sitä kuulee varsin yllättävistäkin sellaisista, nimittäin kuulin että joku omistaa 60-luvulla valmistetun suomalaisen sähköhaitarin, minkä elektroniikka on täynnä neonlamppuja! Kaikenlisäksi ko. härveli oli "Kouvola"-jotain merkkinen, eli valmistettu vanhassa kotikaupungissani, huisia! Noista tiedetään että niitä on ainakin kaksi, ja mahdollisesti jonkun vanhan rakennussarjan avulla kyhättyjä (aikoinaan oli neonlamppu-uruille rakennussarjoja).

Omakuvassani nyt yksi kuva Owg 120 k:sta. Valitettavasti jouduin kuvaamaan laitteen pikaisesti päiväsaikaan, enkä saanut huonetta pimennettyä riittävästi, jotta tuo hieno taustapaneelivalaistus nappuloiden ympärillä olisi tallentunut muistikortille. Tästä syystä kuvasta ei myöskään välity noiden painokytkinten toimintatarkoitus, se kun on painettu taustalevyyn ja näkyy vain valaistuna :(
 
Laite toimi pikaisesti kokeiltuna kohtuullisesti viiden vuoden hiljaiselosta huoilimatta. Suurin ongelma oli vaimeasti kuuluva taustaulina, kun laitteella ei soittanut - aivan kuin kaikki (tai ainakin osa) koskettimet olisivat soineet saman aikasesti. Saunditkaan eivät olleet ihan niin huonot kuin olin muistellut. Kaikkien asetusten toimivuutta en ehtinyt kokeilemaan.

Sehän on hienon näköinen peli! :-)

Laite toimi pikaisesti kokeiltuna kohtuullisesti viiden vuoden hiljaiselosta huoilimatta. Suurin ongelma oli vaimeasti kuuluva taustaulina, kun laitteella ei soittanut - aivan kuin kaikki (tai ainakin osa) koskettimet olisivat soineet saman aikasesti. Saunditkaan eivät olleet ihan niin huonot kuin olin muistellut. Kaikkien asetusten toimivuutta en ehtinyt kokeilemaan.
 
Tuohon "ulinaan" voisin omasta kokemuksesta veikata kontaktihäiriötä koskettimien "lepokärjissä" tai miksi niitä sitten kutsutaankin, jotka maadoittavat koskettimeen tulevan signaalin silloin kun kosketinta ei paineta. Vietin hyvinkin pari tuntia tuon oman EKO:ni kanssa putsailemalla ja taivuttelemalla niitä ohuita jousilankoja jotka siinä toimivat kontakteina. Kytkin pienen vahvistimen sisäänmenon toisen navan maihin ja toisella koskettelin ko. lankoja, ja sääsin ja putsasin, kunnes kosketinta painettaessa ei kuulunut säveltä. (siellä on jonkinlaiset hiilisauvat joihin nuo langat koskettavat,pieni sivuttainen heilutus ja taivutus nojaamaan voimakkaammin sauvaan auttoi kosketuksen saamiseksi).

Millä periaatteella sellainen neonlamppusysteemi muuten toimii? Onko neonlampulla joku ominaistaajuus josta voi muodostaa sävelen?

Millä periaatteella sellainen neonlamppusysteemi muuten toimii? Onko neonlampulla joku ominaistaajuus josta voi muodostaa sävelen?
 
Neonlampun toiminnassa on piirteitä sekä diodista tai tyristorista - Sillä on kaksi kynnysjännitettä: Se alkaa johtamaa tietyn kynnysjänniteen ylityttyä, mutta johtaa niin kauan kunnes jännite on tippunut matalammaksi kuin toinen kynnysjännite. Eli jos kynnysjännitteet ois vaikka 100 ja 70 volttia, alkais lamppu johtamaan sadalla voltilla, ja lopettais johtamisen vasta kun jännite on alle 70 volttia, minkä jälkeen tarvittaisiin taas 100 volttia että se alkaisi johtamaan. Kun tämmönen lamppu kytketään kondensaattorin kanssa rinnan (ja vastuksen kanssa sarjaan), alkaa kondensaattori latautua "hitaasti", kunnes sen jännite on 100 volttia, minkä jälkeen lamppu purkaa sen "nopeasti", ja kondensaattori alkaa taas latautua siitä 70 voltista. Lopputuloksena saadaan saha-aalto, jonka taajuus käsittääkseni riippuu hmm, varmaankin sen konkan arvosta sekä sarjavastuksen arvosta.
 
Neonlamppu-uruissa homma toimii siten, että siinä on neonlamppu ja diodi tai sitten kaksi neonlamppua kussakin "taajuusjakajassa". Korkeamman oktaavin signaalin tullessa jakajaan se tuo sinne lisää energiaa ts. jännitettä. Tämän jakajan neonlamppuoskillaattori on viritetty silleen, että konkka (tai konkat) latautuu sen verran hitaasti, että kun korkeamman oktaavin signaali tuo ensimmäisen kerran jännite-"sysäyksen" piiriin, ei se riitä aktivoimaan lamppua. Kun korkeamman oktaavin signaali seuraavan kerran tulee piiriin, on kondensaattori latautunut sen verran, että tämä ylimääräinen energia riittää aktivoimaan lampun ja homma alkaa alusta. Tuloksena on saha-aalto, jonka taajuus on puolet siitä "sisääntulon" aallosta. Tästä johtuen ompi neonlamppu-uruissa oma hieno saundi, ei tosiaan mitään kanttiaalto-meininkiä. Myöskin käsittääkseni tuon saha-aallon muoto on sellanen, ettei sellaista synny transistoritekniikkaan perustuvissa saha-aalto-oskillaattoreissa. Käsittääkseni tyristoreilla voisi rakentaa samankaltaisen piirin.
 
Jossainpäin nettiä on jonkun 50-luvun elektroniikkalehden artikkeli "Organ uses Neon Tubes", mikä on aika mielenkiintonen. En nyt vaan muista missä se linkki on, mutta ehkä mulla on artikkeli jossain tallessa... Voin lähettää ton jakajan kytkiksen jos joku haluaa. Tuon tarkempaa selitystä neonjakajan toiminnasta en jaksanut kirjottaa kun ei nyt tullut laitettua tota skeemaa mihinkään ;)
 
BTW, Farfisa Compact -uruissa on transistoritekniikkaan perustuvat "synkronointi-oskillaattori-jakajat", ja niiden saundi onkin lähempänä neonlamppu-urkuja kuin digitaalisiin kanttiaaltojakajiin perustuvien urkujen, vaikka jakajien aaltomuoto onkin Farfisoissa enemmänkin sahanmuotoinen pulssi kuin saha-aalto.

http://www.guitarfool.com/NeonOrgan.html
Tossa se artikkeli. Kiitos mielenkiintoisesta infosta, vaikka olenkin kova neonlappu-urkujen ystävä niin eipä ollut aiemmin tullut tutustuttua tuohon toimintaan.

Melko mielenkiintoinen periaate tosiaan. Niissä kai sitten on jousisoitinta muistuttava soundi? Katselin nimittäin tuossa sähköviulun signaalia oskilloskoopilla ja se on epäsymmetrisen saha-aallon muotoinen, jossa paljon ylä-ääniä. Aallon "napaisuus" riippuu jousen vetosuunnasta. Sähköuruista taas tuli lähinnä siniaaltoa johon moduloituneena harmonisia taajuuksia. Oskillaattorista suoraan tuli todellakin kanttiaaltoa,mutta se kai suodatetaan myöhemmin enemmän siniaaltomaiseksi.