Koskettimet ›

Onko netissä olemassa koskettimille saman tapaista linkkiä kosketinsoinnuille kuin tuossa linkissä kitarasoinnuille.
 
Itse käytän tuota paljon mieluummin kuin selaan 1000 kitarasoinnun kirjaa.
 
Sitten minulla on Excell taulukko johon kirjoitan otelautaan uusia hankalia sointuja joita tulee eteen uusissa biiseissä.
 
Tietenkin, jos oppisin musiikin teorian tarpeeksi hyvin, osaisin soinnut tehdä itsekin, mutta sitä odotellessa ja mahdollisen osaamiseni varmistamiseksi joku tämän tapainen linkki olisi kiva.
 
http://www.all-guitar-chords.com/index.php?ch=C&mm=&v=3
 
Siis vanhan Rolandini olen kaivanut esiin kun aloin laulutunnit, samalla opettaja pistää minut opettelemaan musiikin teoriaa, mitä pidän todella hyvänä asiana.
Eli sitten jos teoria on hyvin hanskassa, ei pitäisi tarvita mitään sointuoppaita.
 
Kosketinsoitin on parempi melodian opetteluun nuoteista kuin kitara, samoin sillä on helppo lauluun näppäillä "tukea" eri säveliin vaikka laulaisi seisaaltaan.
 
Samoin vanha harmooni kiinnostaa, sitä en kyllä aikoisi käyttää kuin hupina, koska ei varmaan ole vireessä, mutta hienoa jos sillä saisi aitoa muhevaa kouluaikojen nostalgiaa. Siitä se vaimokin tykkäisi, eikä niin ehkä niin noituisi isoa rohjoa nurkassa.

Google ties tämän verran
 
http://www.pianoworld.com/fun/vpc/piano_chords.htm
 
http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/
 
Toivottavasti oli mitä hait, hätäsesti katoin.

http://www.pianoworld.com/fun/vpc/piano_chords.htm
 
Vaikuttaisi siltä että toi systeemi sotkisi ainakin C-molliskaalat. Tai ehkä en vain ymmärrä...

Vaikuttaisi siltä että toi systeemi sotkisi ainakin C-molliskaalat. Tai ehkä en vain ymmärrä...
 
Ihankuin ymmärtäisitkin, näin se näyttää tekevän! Ja myös muut kuin C-mollit.

Ihankuin ymmärtäisitkin, näin se näyttää tekevän! Ja myös muut kuin C-mollit.
 
Samoin duuripentatonisen (tarjoaa sen tilalla duuripentatonisen kvintiltä lähtevää 4. moodia). Aeolian (aiolinen) menee myös päin helvettiä.

No onko tuo
 
http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/
 
sitten luotettavampi.
 
Ainakin näyttää että on Dm aja Am siten kuten ne osaan, paitsi Dm on d heitetty oktaavia alemmas kuin minun Fazer kirjassani "Partisaanivalssissa".
 
Mutta eikös näin voi tehdäkin?
 
Sitten siinä minun kirjassa E7 ei ole tuota d:tä neljäntenä, vaan kolmisointu:
 
E, G# ja H
 
Onko tuo tärkeä asia. Siis kosketinsoinnut ovat aivan alkutekijöissä minulla.

Ainakin näyttää että on Dm aja Am siten kuten ne osaan, paitsi Dm on d heitetty oktaavia alemmas kuin minun Fazer kirjassani "Partisaanivalssissa".
 
Mutta eikös näin voi tehdäkin?
 
Näin voi tehdä. Soinnun sävelet voi soittaa missä järjestyksessä vain.
 
Sitten siinä minun kirjassa E7 ei ole tuota d:tä neljäntenä, vaan kolmisointu:
 
E, G# ja H
 
Onko tuo tärkeä asia. Siis kosketinsoinnut ovat aivan alkutekijöissä minulla.
 
E7:aan on tärkeää ottaa d mukaan, sillä juuri se erottaa soinnun perus E- duurista. Jos nelisoinnun soittaminen tuntuu hankalta, voit vaan vaihtaa e-sävelen tilalle d-sävelen. Eli sointu menisi D, G# ja H , tai G# , H ,D tai H, D G# ,kuten näät, sävelten järjestyksellä ei tässä ole väliä.

Ihankuin ymmärtäisitkin, näin se näyttää tekevän! Ja myös muut kuin C-mollit.
 
Tuo sivu taitaa tehdä niin, että ottaa duuri skaalan, ja muuttaa vain ison terssin pieneksi terssiksi. Eli niinkuin soinnussa tehtäisiin

Siis Olin taas väärässä. Tuo looknohands antaa E7 sointuun siis:
 
E G# B ja D. Fazerin kirjasta tuo B puuttu, onko se paha kun B(H) puuttuu. Ainakin soi ihan kivasti ilman sitäkin Partisaanivalssi.
 
Vai onko siis parempi jättää E pois ottaa H kolmanneksi? Mutta mikäs E sointu se on ilman E:tä?
 
Kun olen tosiaan ummikko näissä.
 
Ja siis voiko kuitenkin tuohon "looknohands" linkkiin luottaa?

No se B on sen soinnun kvintti, joten sen voi huoletta jättää pois, eikä soinnun teho(toivottavasti käytin termiä oikein) muutu. Eli sointu soi silti mukavasti (ja se kuullostaa E7), mutta on makuasia haluaako sen jättää pois vai ei. Tottakai kvintillä tai ilman kvinttiä kuullostaa hieman erilaiselta

Siis Olin taas väärässä. Tuo looknohands antaa E7 sointuun siis:
 
E G# B ja D. Fazerin kirjasta tuo B puuttu, onko se paha kun B(H) puuttuu. Ainakin soi ihan kivasti ilman sitäkin Partisaanivalssi.
 
Vai onko siis parempi jättää E pois ottaa H kolmanneksi? Mutta mikäs E sointu se on ilman E:tä?
 
Kiipparisti voi ainakin bändisoitossa huoletta jättää kvintit ja perussävelet pois, ne on sen bändin tyhmimmän jätkän heiniä.
Terssit ja septimit on tärkeitä

Kiipparisti voi ainakin bändisoitossa huoletta jättää kvintit ja perussävelet pois, ne on sen bändin tyhmimmän jätkän heiniä.
Terssit ja septimit on tärkeitä
 
Haitaribassosoinnuissa on aina septimissä ja dimissä kvintti pois (tai siis dimissä se väh.) .Minusta liki nerokas systeemi siinä että rupisempiakin sointuja tuolta puolelta saa (jos osaa,heh)lisäämällä perusbassoääniä

Nyt kun on aikomus noihin koskettimiin hieman paremmin perehtyä, onko esim. netissä tai kirjastossa helppoja oppaita kuinka esim. sormitus kulkee liukkaimmin koskettimilla? Samoin muuta perusoppia.
 
Siis kai nyt ainakin siihen on pyrittävä, että katsomatta painaa oikeaa namikkaa, mutta sormet tahtoo mennä helposti solmuun, kun mennään pitkiä juoksuja ylös tai alas, onko tuohon helppoa jippoa vai vaatiiko pitkiä opintoja kovan harjoituksen lisäksi?
 
Sitten vielä. Voinko siis luottaa tuon linkin sointuihin:
 
http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/
 
Sekä tarvittaessa opetella soveltamaan. Eikös aika pienellä teoriaopiskelulla pitäisi tuo sointu osata itsekin rakentaa?

Nyt kun on aikomus noihin koskettimiin hieman paremmin perehtyä, onko esim. netissä tai kirjastossa helppoja oppaita kuinka esim. sormitus kulkee liukkaimmin koskettimilla?
 
Tuommoista ainakin on joku joskus suositellu. Itse en ole pahemmin kurkkinut sitä läpi, vaikka ehkä aihetta olisikin. Tulee räpsittyä milloin missäkin järjestyksessä:)
 
http://www.audiblefaith.com/artists/rharrell/music/pianoscales

Sitten vielä. Voinko siis luottaa tuon linkin sointuihin:
 
http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/
 
Sekä tarvittaessa opetella soveltamaan. Eikös aika pienellä teoriaopiskelulla pitäisi tuo sointu osata itsekin rakentaa?
 
Mitä mä oon sitä kurkkinut niin soinnut on OK vaikka asteikot pätkii. Kyllähän ne soinnut oppii aika vähällä vaivalla itse rakentelemaan ja sitten alussa voi jossain käydä lunttaamassa, menikö oikein.

Juuri tätä tarkoitin. Laulun opettajani painottaa musiikkiteorian tärkeyttä ja antaa läksyjä sekä neuvoo asioita. Olen itse aina karttanut teoriaa, septimit ja kvintit ja sävellajit on saaneet voimaan pahoin.
Mutta siihen kuulemma tulee nyt jyrkkä muutos... :). Näin sanoi viehkeä opettajani.
 
Nyt olen sävellajeihin jo perehtynyt, laulan duuureja (Do, RE, MI, FA....) eri sävellajeissa ja osaan jo mieltää miksi mokomat ovat olemassa.
 
Kunhan vielä opin nämä kvintit ja septimit sun muut, niin eiköhän se siitä.....
 
Musiikkiharrastus on saanut uutta ulottuvuutta, ei haittaa vaikka laulu, kosketinsoittaminen ja teoria ottaa kitaransoitosta aikaa pois. Sitäkin ehtii kyllä. Ja kun ei virtuoosia kuitenkaan missään lajissa taida enää tällä ikää tulla, olisi kiva osata vähän kaikkea. Jokainen osa-alue kun mielestäni tukee toistaan ja kokonaisuutta.
 
Eli tarkoitus on oppia sointuja tekemään itse ja tarkistamaan noista linkeistä. Samaa voin sitten soveltaa kitaraankin, jonka otelaudan sävelet jo melko hyvin tunnen. Siinä kyllä aika kasa sointuja päähän jo kertynytkin. Mutta aina tulee uusia.

No voi himputti. Siis voiko tämä musiikin teoria olla näin ylettömän helppoa, vai olenko kertakaikkiaan käsittänyt väärin.
 

DO^^ RE^^ MI^ FA^^ SO^^ LA^^ TI^ DO Eli tässä duuriasteikko, DO alkaa aina sävellajin nimestä eli ensimmäisestä sävelestä. Tuo yksi haka on puolisävelaskel.
 
Duurikolmisointu on: juurisavel eli nimeävä sävel, kolmas ja viides sävel, eli viidenteen mentäessä on aina yksi puolisävelaskel.
 
LA ^^TI^ DO^^ RE^^ MI^ FA^^ SO ^^LA Eli molliasteikko kun alkaa tuosta, on mollikolmisoinnuissa luonnollisesti kolmannen ja viidennen sävelen paikka eri kohdassa koska puolisäveletkin ovat eri paikoissa molliasteikossa.
 
Eli sama periaate kai käy sitten monimutkaisiimpiinkin sointuihin.
 
Eli sama asteikko aina kyseessä, vain aloituskohta on eri Duurill ja mollilla.
 
Halusin vaan tarkistaa eikö tämä alku tuon monimutkaisempaa salatiedettä olekaan.
Siis jos näin loogista, taidanpa sittenkin perehtyä musiikin teoriaan, jota aina olen inhonnut kuin kissa kylmää vettä.
 
Ja vielä kun kaunis ihana laulunopettajakin sanoi että nyt asiaan tulee muutos... :)
 
Eli ei kun septimiä kvinttiä sun muuta kaaliin, jos nuin menee.

No voi himputti. Siis voiko tämä musiikin teoria olla näin ylettömän helppoa, vai olenko kertakaikkiaan käsittänyt väärin.
 
Ei se sointujen rakentaminen oo sen kummempaa kuin että ladotaan terssejä päällekkäin.
(Pari poikkeusta)

Eli et tuosta edellisestä kirjoituksestani löytänyt huomautettavaa?

Eli et tuosta edellisestä kirjoituksestani löytänyt huomautettavaa?
 
No siinähän sä olit keksinyt logiikan duuri- ja mollisointujen muodostamiseen.
Kun paat kvintin päälle vielä pienen terssin, saat septimisoinnun ja suuren terssin niin maj7 soinnun.