Koskettimet ›

Näyttää Thomann:illa olevan aika mielenkiintoinen käsitys siitä mitä urkujen äänikerta tarkoittaa:
 
http://www.thomann.de/fi/kirkkourut … id=c16c566c11a776677fcbbb126213e698
 
Mielenkiintoista, että isolla musiikkiliikkeellä on näin epäasiantuntevasti tehdyt nettisivut.

No tekevälle sattuu. Niillä ei ole kaikille noin yksityskohtaisia sivuja, mistä tuollaisista asioista puhutaan noin tarkasti kuin vain saksaksi, englanniksi ja suomeksi.
Ei sielä ole kuin joku suomenkielentaitoinen eikä hän välttämättä ole mikään kanttori. Tuosta asiasta kannattaisi vain yksinkertaisesti otta yhteys Samiin niin eiköhän asia korjaannu. Pilkkaamalla Samia näillä palstoilla ei tapahdu mitään. Tässä yhteystiedot :
 
Sami Rautio, +49 (0)9546/9223 571, faksilla
numerosta +49-9546-9223-24 tai e-maililla informaatio@thomann.de.

Jos joku viitsisi samalla mainita jos on muutenkin yhteyksissä kyseiseen liikkeeseen.
 
Minun mielestä kirkkourut ovat sen verta pitkällä aikavälillä kehittyneet ja kalliit soittimet, että niitä myyvien pitäisi tuntea soittimeen liittyvät peruskäsitteet ja paljon muutakin - vaikka nuo digitaalimalleja onkin. Ymmärrän paremmin väärien termien käytön jos puhuttaisiin jostain nopeasti muuttuvasta alasta kuten jostain kännykköjen ja kommunikaattorejen myymisestä.
 
Yllättää se jos nykyisin kirkkourkujen kanssa on ammattimaisesti tekemisissä henkilöitä, joilla ei ole tarkoitusta perehtyä niihin syvällisesti!? Olettaisin, että iso osa kirkkourkuja ostavista ja soittavista odottaa kuitenkin jonkinlaista syvällistä soittimen tuntemusta myös niitä myyviltä.
 
Itse en mielestäni vielä ole riittävän syvällisesti kirkkourkuja tunteva, jotta voisin toimia uskottavana niiden myyjänä. Pitäisi opiskella alaa ensin laajasti historiasta, esitettävistä musiikkityyleistä, erilaisten tilojen akustiikasta jne. Kirkkourkujen myyjän kuuluisi olla kuin alan professori ja tiedemies - ei markkinointimerkonomi...

....Kirkkourkujen myyjän kuuluisi olla kuin alan professori ja tiedemies - ei markkinointimerkonomi...
 
Kyllä siellä saksassa varmaan on ammattitaitoisia kirkkourkujenmyyjiä saatavana mutta ne on todennäköisesti saksankielisiä eikä niitä voi laittaa vastuuseen tuosta mokasta.
Saksaksihan siellä sanotaan aivan oikein 1, 2 undt 3 manualige sakralorgeln ja englanniksi classical organ 1, 2 and 3 manuals.

Kyllä siellä saksassa varmaan on ammattitaitoisia kirkkourkujenmyyjiä saatavana mutta ne on todennäköisesti saksankielisiä eikä niitä voi laittaa vastuuseen tuosta mokasta.
Saksaksihan siellä sanotaan aivan oikein 1, 2 undt 3 manualige sakralorgeln ja englanniksi classical organ 1, 2 and 3 manuals.
 
Juu, toihan on selevä suomentajan moka, ei ole tiennyt oikeata nimitystä.

Juu, toihan on selevä suomentajan moka, ei ole tiennyt oikeata nimitystä.
 
On sitten suomentaja astunut sellaiselle alueelle, josta ei tiedä mitään. Olisihan sekin hupaisaa jos Wenzel Hagelstam:ia tuurailisi antiikkiohjelmassa joku kesätöihin päässyt alasta tietämätön. Sehän kirkkouruissa juuri kiehtoo kun niillä on pitkä historia ja alassa on paljon asioita, joita voi opiskella.

Tuskin kuitenkaan jokaisella firmalla on varaa palkata jokaiselle asialle oma suomentaja, joka tietää juuri siitä kyseisestä alasta kaiken terminologian yms.

Eiköhän tuon hintaisen "digitaalikirkkourun" ostaja jo itse tiedä mitä haluaa ja osaa ohittaa pikku hymyllä ko. mokan.
 
Mielenkiintoista sinänsä, että postimyynnistä ko. laitteen hommaisi - vaikka eipä noita taida olla esittelykappaleita pahemmin Suomenmaassa... Valmistajien nettisuvut, kollegoiden käyttäjäkommentit + koesoitot vastaavista laitteista tietysti antavat tietoa.

Minulle on aika samantekevää se, että Thomann:in luettelossa on virhe tai kuka virheen on tehnyt. Mielenkiintoista, että huolimaton kaupallinen toimintatapa on iskenyt tuollaiselle alueelle.
 
On tottunut siihen, että jotkut alat on sellaisia, joissa odotetaan syvällistä asioihin perehtymistä, eikä pelkästään hyviä myyntilukuja.

Minulle on aika samantekevää se, että Thomann:in luettelossa on virhe tai kuka virheen on tehnyt. Mielenkiintoista, että huolimaton kaupallinen toimintatapa on iskenyt tuollaiselle alueelle.
 
Ei millään pahalla, mutta onko tuo nyt oikeasti niin vakavaa?
 
Muttajoo varsinainen asiani on eräs mieltäni askarruttanut kysymys, nimittäin se, että mitä äänikerta oikeastaan varsinaisesti tarkoittaa? Huolimatta vuosien sähköurkuharrastuksesta en täysin varma oo ton sanan merkityksestä. Esim. Hammondeista käsittääkseni sanotaan, että niissä on 9 äänikertaa koska sen verran niissä on niitä liukutankoja/taajuuksia äänelle. Kirkkouruissa käsittääkseni yksi äänikerta on yksi semmonen "nappula" (en tiedä oikeaa termiä tuolle "nappulalle") missä lukee esim. "dolce" ja äänen korkeus. Mutta tässä kohtaa tulee "ongelma": esim. Farfisa Compact -sähköuruista sanotaan, että niissä on kolme äänikertaa, 16', 8' ja 4'. Erilaisia ääniä ja nappuloitahan ts. sointivärejä on Compacteissa enemmänkin, esim. mm. "trumpet 8'", "flute 8'", "oboe 8'" ja "string 8'" löytyvät tuolle 8'-taajuudelle, mutta silti ainakin minun käsityksen mukaan puhutaan kolme-äänikertaisista uruista, tai ainakin englanniksi sanottaan että "3 footages"... Mutta eikös toisaalta kirkkouruissa kaikki eri sointivärilliset 8'-äänikerrat kuitenkin lasketa eri äänikerroiksi? Onko tässä nyt kyseessä yksinkertaisesti erilainen laskutapa sähköuruille ja kirkkouruille? Vai onko tässä kyseessä joku käännösongelma? Onko tuo "footage" nimenomaan äänikerta vai onko näitä enkunkielisiä termejä muitakin?
 
Noista sähköuruista sanoisin vielä että niiden kohdalla mainitsemani laskutapa kyllä antaa selkeämmän kuvan urkujen saundista ja siitä, minkälaisia soittimia ne ovat, kuin että jos kaikki äänivärinappulat laskettaisiin äänikerroiksi.

Ei millään pahalla, mutta onko tuo nyt oikeasti niin vakavaa?
 
Ehkä surkuhupaisan yllättävää kun äänikertojen kekseliäs käyttö on merkittävä osa urkusoitantaa.
 

 
Muttajoo varsinainen asiani on eräs mieltäni askarruttanut kysymys, nimittäin se, että mitä äänikerta oikeastaan varsinaisesti tarkoittaa?
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nikerta
 
"Äänikerta on uruissa koko äänialan kattava sarja urkupillejä, joilla on sama äänenväri. Useimmissa äänikerroissa jokaista kosketinta kohden on juuri yksi pilli, joissakin useampia."
 

 
3 footages
 
Oisko silloin puhe siitä kuinka moni eri jalkaisia äänikertoja on käytössä.
 
Tuolla on lueteltu suuri määrä urkujen eri äänikertojen nimiä:
http://www.organstops.org/

Ei millään pahalla, mutta onko tuo nyt oikeasti niin vakavaa?
 
Muttajoo varsinainen asiani on eräs mieltäni askarruttanut kysymys, nimittäin se, että mitä äänikerta oikeastaan varsinaisesti tarkoittaa? Huolimatta vuosien sähköurkuharrastuksesta en täysin varma oo ton sanan merkityksestä. Esim. Hammondeista käsittääkseni sanotaan, että niissä on 9 äänikertaa koska sen verran niissä on niitä liukutankoja/taajuuksia äänelle. Kirkkouruissa käsittääkseni yksi äänikerta on yksi semmonen "nappula" (en tiedä oikeaa termiä tuolle "nappulalle") missä lukee esim. "dolce" ja äänen korkeus. Mutta tässä kohtaa tulee "ongelma": esim. Farfisa Compact -sähköuruista sanotaan, että niissä on kolme äänikertaa, 16', 8' ja 4'. Erilaisia ääniä ja nappuloitahan ts. sointivärejä on Compacteissa enemmänkin, esim. mm. "trumpet 8'", "flute 8'", "oboe 8'" ja "string 8'" löytyvät tuolle 8'-taajuudelle, mutta silti ainakin minun käsityksen mukaan puhutaan kolme-äänikertaisista uruista, tai ainakin englanniksi sanottaan että "3 footages"... Mutta eikös toisaalta kirkkouruissa kaikki eri sointivärilliset 8'-äänikerrat kuitenkin lasketa eri äänikerroiksi? Onko tässä nyt kyseessä yksinkertaisesti erilainen laskutapa sähköuruille ja kirkkouruille? Vai onko tässä kyseessä joku käännösongelma? Onko tuo "footage" nimenomaan äänikerta vai onko näitä enkunkielisiä termejä muitakin?
 
Noista sähköuruista sanoisin vielä että niiden kohdalla mainitsemani laskutapa kyllä antaa selkeämmän kuvan urkujen saundista ja siitä, minkälaisia soittimia ne ovat, kuin että jos kaikki äänivärinappulat laskettaisiin äänikerroiksi.
 
Eiköhän kaikkein selkein systeemi olisi se, että on kyseessä pilli tai sähköurku, niin käytetään äänikerta nimeä samalla tavalla. Eli jos on vaikka 10 kpl 8 jalan ääniä, niin silloin kyseessä on kahdeksan äänikertaa. Se on itse asiassa ainoa tapa, ainakin alan ammattilaiselle.

Eiköhän kaikkein selkein systeemi olisi se, että on kyseessä pilli tai sähköurku, niin käytetään äänikerta nimeä samalla tavalla. Eli jos on vaikka 10 kpl 8 jalan ääniä, niin silloin kyseessä on kahdeksan äänikertaa. Se on itse asiassa ainoa tapa, ainakin alan ammattilaiselle.
 
Ei kai äänikerran korkeudella ole väliä, vaan sillä, että sille on oma pillistö, koneisto tai muu järjestelmä, josta ääni tulee?
 
Toisaalta jos namiskuukkelista valitsemalla pystyy soittamaan samaa pillistöä eri korkeuksilta, onko silloin kyseessä eri äänikerta vai muu rekisterivalitsin?
 
Otavan iso musiikkitietosanakirja sanaa: Urkujen sointiyksikkö. Äänikerran muodostaa kromaattinen rivi pillejä, joilla on sama rakenne ja sen johdosta sama sointiväri bassosta diskanttiin.

Ei kai äänikerran korkeudella ole väliä, vaan sillä, että sille on oma pillistö, koneisto tai muu järjestelmä, josta ääni tulee?
 
Tämä ajatus ei oikein istu elektronisiin urkuihin. Eli jos on yksi koneisto/järjestelmä, joka pystyy matkimaan kymmentä erilaista pillistöä, niin onko siinä yksi vai kymmenen äänikertaa.

Eiköhän kaikkein selkein systeemi olisi se, että on kyseessä pilli tai sähköurku, niin käytetään äänikerta nimeä samalla tavalla. Eli jos on vaikka 10 kpl 8 jalan ääniä, niin silloin kyseessä on kahdeksan äänikertaa. Se on itse asiassa ainoa tapa, ainakin alan ammattilaiselle.
 
Selitäs nyt miksi kahdeksan eikä kymmenen?

Tämä ajatus ei oikein istu elektronisiin urkuihin. Eli jos on yksi koneisto/järjestelmä, joka pystyy matkimaan kymmentä erilaista pillistöä, niin onko siinä yksi vai kymmenen äänikertaa.
 
Se istuu sähköisiin tai digitaalisiin urkuihin vähän huonosti. Näin drawbars urkujenkin kanssa, joissa yksittäiset drawbarssit eivät ainakaan kovin hyvällä menestyksellä matki akustisen urun äänikertoja.
 
Niissä uruissa, joissa pyritään selkeästi simuloimaan akustisia urkuja, voidaan ehkä helpommin puhua äänikertakäsitteestä riippumatta siitä teknisestä toteuttamistavasta millä äänikerrat on toteutettu ja pikemminkin sen pohjalta miltä ne kuulostaa.

Mutta anyway..tuollainen VISCOUNT PRESTIGE 100 ZUGREGISTER olis kyllä kämpille miehekäs. Tosin sillä soitellessa alkais kaipaamaan jo oikeita urkuja.

Selitäs nyt miksi kahdeksan eikä kymmenen?
 
esim. principal 8_ , viola di gamba 8_ , rohrflöte 8_ , geigenprincipal 8_ , gedack 8_ , dolce 8_, violonbass 8_ , voix celeste 8_ , trompette 8_, montre 8_. Tässä on kymmenen kappaletta 8 jalkaisia äänikertoja. Se on aivan sama onko kyseessä sähkö tai pilliurku. Eli urussa on kymmenen äänikertaa. Jos tähän lisätään vaikka principal 4_ ja trompette 4_ niin kyseessä 12 äänikertainen urku. Pilliuruissa voitaisiin käyttää principal äänikertoihin osittain samoja pillejä mutta asia ei muutu mihinkään.

Eli urussa on kymmenen äänikertaa.
 
Sitähän minäkin; ihmettelin kun ylempänä väitettiin että kahdeksan.

Näyttää muuten olevan mainitsemani asia korjattu Thoman:in sivuilla - hyvä niin.
 
Äänikerroista on silti kiinnostava keskustella.
 
Tuossa yksi aika hauskan näköinen:
http://www.organhouse.com/images/Wsmar.jpg
 
Tuo on kuin lelukaupassa:
http://www.organhouse.com/images/Wstoy.jpg
 
Vox humana 16'
http://www.musikhistoriskmuseum.dk/ … se_knud_lund_vox_humana_p196-18.gif
 
http://www.organstops.org/v/VoxHumana1.jpg