Koskettimet ›

Olen soittanut pianoa pitkään ja viime syksystä ruvennut näin aikuisiällä harrastamaan bändissä soittamista. Soitetaan lähinnä rockia ja vähän iskelmääkin. Nyt tarvis ostaa omat koskettimet, jotta myös kesällä voisi bändin "poikien" kanssa harjoitella. Mutta ei ole oikein mitään käsitystä koko soittimesta oikeastaan enkä edes ymmärrä alan slangia. Haluaisin aika hyvätasoisen soittimen, mutta jota on kohtuullisen helppo käyttää, kun en ole mikään tekniikan ihmelapsi todellakaan eikä hirveästi kiinnosta edes perehtyä asiaan.. Hyvät saundit ja ei liian keveä kosketus, pedaali, transponointi ja kunnon kajarit ja uloslähdön voluumisäätö pitäis olla. Osaisiko kukaan neuvoa, selkokielellä, minkälainen soitin mulle sopisi? Hinta sais olla ehkä noin 500-1000€.

Tuohon hintaan voi saada hyvän käytetyn. Katso mitä löytyy:
 
http://muusikoiden.net/tori/index.p … ce=&type=sell&x=26&y=14
 
Periaatteessa kannattaa kuitenkin tähdätä uusimpaan malliin, koska ne ovat paljon kehittyneet kymmenessä vuodessa. Melkeinpä voi valita minkä vain uuden merkin, mutta jos haluat tehdä asian mahdollisimman helposti, niin silmäile vain kahta seuraavaa merkkiä, joiden kanssa on vaikea valita väärin. Erityisesti mallit jotka on luokiteltu "professional"-ryhmään ovat harkitsemisen arvoisia. Ikävä vain parhaiden hinta on yleensä ainakin tuplasti yli hintatoivomuksesi, mutta toisaalta kaikkein monipuolisin laite ei välttämättä olekaan hyvä, ellet aio sävellellä, sovittaa ja soitella myös itseksesi. Arpeggiator on hyvä olla, koska se soittaa puolestasi, kun vain itse otat oikean soinnun.
 
Korg on suosittu rock-osastolla. Jos pidätte siitä miltä joku seuraavista kuulostaa, niin sittenhän asia on jo melkein selvä. Pienempiä malleja ei kannata hyljeksiä. Vaikka ne voivat tehdä Sinusta "yksikätisen pianistin", niin musiikkiin ne todennäköisesti vaikuttavat kuitenkin vain positiivisesti rajaamalla turhan äänialan pois (varsinkin jos bändissä joku muu soittaa bassoa ja sooloja) ja ovat nopeita oppia käyttämään. Mikään ei tietenkään estä kahden käden käyttöä isompien sointujen tai nopeiden luritusten aikaansaamiseksi.
 
http://www.korg.com/gear/info.asp?a_prod_no=X50&category_id=1
http://www.korg.com/gear/info.asp?a_prod_no=TR&category_id=1
http://www.korg.com/gear/info.asp?a_prod_no=MS2000B&category_id=1
http://www.korg.com/gear/prod_info.asp?a_prod_no=R3&category_id=1
http://www.korg.com/gear/info.asp?a_prod_no=microX&category_id=1
 
Yamahan uusimmat ovat omalla sarallaan todennäköisesti myös markkinoiden helppokäyttöisimpiä kannettavia kiippareita, ja sopivat ehkä Korgia paremmin perinteiseen musiikkiin (ja päinvastoin). Niillä on monipuoliset taustat valmiiksi sovitettuna, jos kaipaatte koneen säestystä. Korgin ohella (tai mieluiten sen lisäksi!) ottaisin jonkin seuraavista, joista kaksi ensimmäistä ovat tulleet markkinoille vuonna 2007, mutta uusia ovat muutkin. Demot löytyvät hieman alempana olevasta linkistä.
 
http://www.yamaha.ca/content/electr … cts/prokeyboard/MM6/keyfeatures.jsp
http://www.yamaha.ca/content/electr … ekeyboards/PSR-S500/keyfeatures.jsp
http://www.yamaha.ca/content/electr … cts/prokeyboard/MO6/keyfeatures.jsp
http://www.yamaha.ca/content/electr … cts/prokeyboard/S08/keyfeatures.jsp
 
Tsekkaa myös S03 ja klikkaa Demo Song:
 
http://www.yamahasynth.com/products/index.html
 
Kuuntele myös muiden demot ja kallistu siihen suuntaan, mikä kuulostaa OMASTA MIELESTÄNNE parhaalta, niin valinta on helppoa! Ei kannata ottaa sellaista, joka ei aivan miellytä, sillä ellei valmistaja saanut sillä aikaiseksi hyvää demoa, et todennäköisesti saa itsekään aikaiseksi parempaa. Eli turha kuvittelu pois.
 
Jos etsit todella helppokäyttöistä laitetta, niin sitten se on MM6!! Eikä hintakaan ole paha. Tässä on MM6-video ja hauska onkin:
 
http://www.youtube.com/watch?v=8E_bDg5ak9w
 
Uusin Yamana-video messuilta on seuraavan linkin takana. Soitin on tuliterä S-900, jonka on arveltu olevan PSR-3000:sen seuraaja. Valitse hiiren oikealla näppäimellä ja talleta kovalevylle Save As -komennolla.
 
http://members.chello.nl/ewmulder/s900.wmv
 
Vertailua: http://www.psrtutorial.com/forum/index.php?topic=5099.0;topicseen
 
Kun olet löytänyt sopivalta myös hintansa puolesta vaikuttavan soittimen, niin katso, mitä muut juuri siitä ovat pitäneet - jos kyseessä on vanhempi malli:
 
http://reviews.harmony-central.com/ … iews/Keyboard+And+MIDI#manufacturer
 
Tästä löytyy joidenkin viimeisimpien mallien videoita;
 
http://www.harmony-central.com/theater/wnamm07.html
 
Hintatiedot löytyvät hakusanalla seuraavasta osoitteesta:
 
http://www.thomann.de
 
Onnea matkaan!

Onnittelut hyvästä päätöksestä. Yksin soittaneelle muusikolle bänditoiminta antaa aivan uusia oppimismahdollisuuksia.
 
Olisi hyvä ehkä rajata, minkälaista instrumenttivalikoimaa olet hakemassa. Jos haet pianoa ja pianomaista kosketusta, niin pitää katsella roudattavaa digipianoa. Syntikkasaundien kanssa pärjää kevyemmällä ja pienempikokoisella soittimella. Yhtä lailla tältä väliltä löytyy erilaisia kompromisseja.
 
Äänentoisto on toinen aivan oma kuvionsa. Bändin yleinen äänenvoimakkuuden taso asettaa vaatimuksia kosketinsoittimien vahvistukselle ja soittimien omilla kaiuttimilla ei pärjää kuin korkeintaan jonkun akustisen pienen ryhmän kanssa. Bändin PA-kamojen kautta voi soitella, mutta tällöin joutuu todennäköisesti hankkimaan jonkinlaisen oman monitorointisysteemin. Yksinkertaisimmillaan voi käyttää soittimen omaan kuulokeliitäntään liitettyjä kuulokkeita, jotka vaimentavat ympärillä olevaa ääntä ainakin jonkin verran.
 
Koskettimien ikävä piirre bändihommissa on hinta. Kitaristi pääsee tonnilla hyvin alkuun, kun kiipparistilla sen verran menee helposti yhteen soittimeen ilman äänentoistoketjua. Kun sitten vähitellen kaipaa lisäsaundeja niin roudattavan kaman määrä ja hinta lähtee ikävästi kasvu-uralle.

Itse ostaisin ns. digitaalisen keikkapianon ja monitorin/keyboard-vahvistimen erikseen. Yamahalla, Korg ja Roland (kuten yllä mainittiin) ne suosituimmat.
 
Käytetty esim. Yamaha S80 voisi olla Ok. Siinä on pianot ja urut keikoille. Jos innostut demojen tekoon tietokoneella, siinä on kohtalaisia "orkesterisoittimia" kitaroista huiluihin ja jousista torviin useita satoja. Lisää saa toki laajennuskorteilla.
 
Kokeile myös uutta RD300sx pianoa. Kevyt kantaa , suhteellisen painotettu kosketus, hyvät soundit.
 
Myyjät osaa neuvoa, kun kerrot käyttötarpeesi.

Anteeksi en huomannut, että tarvitset varmaan painotetut koskettimet. Katso myös Yamaha S90 tai S90ES käytettynä, vaikka hinta menee yli. Se on ammattivehje pianistille. Minunkin mielestäni kannattaa marssia kauppaan ja pyytää tarjousta ja neuvoja myös sopivasta äänentoistolaitteesta. Itse soittelen nuoruusvuosien bändikokeilujen jälkeen yksinomaan pienessä kotistudiossani. Siinä Genelec'n aktiivikaiuttimet 2 x 8040A ovat minulle enemmän kuin riittävät.
 
Jos keikkailisin, niin hankkisin todennäköisesti BOSE PAS-tsydeemin, joka on todella helppo asentaa (kuten tästä videosta ilmenee: http://www.bose.com/controller?even … _EVENT&url=/musicians/index.jsp) ja liikutella paikasta toiseen, sekä antaa paremman äänijakauman kuin perinteiset kaiuttimet. Huonona puolena on edellämainittu hinta, mutta ainahan voit vilkaista:
 
http://www.psrtutorial.com/forum/index.php?topic=2257.0
http://www.psrtutorial.com/forum/index.php?topic=1924.0
 
Toisaalta ko. järjestelmähän korvaisi koko bändin äänentoistolaitteiston monitoreineen ja miksereineen päivineen, joten se olisi yhteinen hankinta.

Miksei kukaan ole kehunut vielä Casio Priviaa? Ihan hyvät pianosaundit ja korkeataoiset koskettimet mielestäni kun katsoo hintaa! Koskettimethan on painotetut, mut ei ne ihan oikeeta pianoo muistuta kun soittaa jotaan pianokappaletta. Saundeja ei kai ole paljoa kun se on digipiano. Joku urkusaundi siinä kai on, en ole itse kyllä kuullut, mitä mieltä olette privian urkusaundeista?
 
Jos privian saundit riittävät niin se on kait aika helppo roudattava.
 
Ite oon haaveillu et jos sais töitä kesäksi niin voisi tulevaa kämppää/opiskelijakämppää varten hommata tommosen privian. Se taitaa olla ihan hyvä keikkalaitekin. Ja jos saundeista tulee pulaa ja rahat vaan riittää niin hommaa jonkun synamoduulin ja siitä lisäsaundeja. Moduuli on käsittääkseni koskettimiston avulla toimiva "syna". Sitä siis ohjataan toisella synalla. Moduulillahan saa itekin(ainakin joilain) tehtyä saundeja? Ainoo et se tarvii midiliitännät, mutta mun mielestä casiosta semmotteet löytyy.
 
Privia maksaa muistaakseni jotaa 600e, en muista ihan tarkkaan. Hyviä moduuleita taitaa löytyä 300e hintaan. Korjatkaa hintatiedot, jos olen väärässä.
 
Joku asiasta enemmän tietävä voisi noista moduuleista kertoa. Oon ite harkinnu juuri tommosta vaihtoehtoa mistä kirjotin. En vaan tiedä juuri mitään miten moduulit käytännössä toimii. Niitähän on vielä jotaan grooveboxeja ja kaiken maailman vermeitä saaavana joista voi olla muutenkin hyötyä.
 
Ainoo huono puoli tossa on et moduuli tuo lisää roudaamista!
 
Kirjoitetaanko moduuli muuten yhdellä vai kahdella u:lla? :D :D
 
Mut joo, synaahan tos kyl kyseltiin eikä moduulia!

Jos keikkailisin, niin hankkisin todennäköisesti BOSE PAS-tsydeemin, joka on todella helppo asentaa (kuten tästä videosta ilmenee: ....
 
....Toisaalta ko. järjestelmähän korvaisi koko bändin äänentoistolaitteiston monitoreineen ja miksereineen päivineen, joten se olisi yhteinen hankinta.
 
Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta tästä systeemistä? Ajatus on omaperäinen ja mielenkiintoinen, mutta en ole klubikeikoilla vielä tällaisia nähnyt. Näinköhän toimii.
 
Epäilyttävää on se, että kun etsii teknisiä tietoja laitteesta, niin Bose jättää normaalit kaiuttimien ja vahvistimien tiedot kertomatta - esim. vahvarin teho tai kaiuttimien herkkyys ja maksimi äänenpaine. Todennäköisesti nämä suoritusarvot ovat heikot verrattuna saman hintaluokan kilpailijoihin. Valitettavasti tämä ei ole ainoa Bosen tuote, jonka mainonnan rohkeita väitteitä ei ole uskottavasti perusteltu.
 
Kannattaa suhtautua kriittisesti ja todella kokeilla ennen kuin hankkii tai saattaa käydä niin, että kitaristikaveri 50W putkivahvarilla tai kovakätinen rumpali ilman mitään vahvistusta puhaltavat monta tonnia maksaneet vehkeet nurin. Yritä siinä sitten selostaa kuinka hienosta ja tasaisesta äänikentästä on kyse, kun mitään ei kuulu muiden soittimien yli.
 
Suvaitsen myös epäillä, ettei ainakaan rock-keikkaa pysty pelkästään tällaisilla vehkeillä hoitamaan. Kovaa soittaminen ei saa olla itsetarkoitus, mutta yleisö ja tila vaativat jonkinlaisen äänenpaineen ja kaikkein kamalinta kuunneltavaa on kun liian pienistä kamoista yritetään ottaa viimeinenkin desibeli irti. Rock-bändissä rummut määrittävät äänenpaineen perustason ja sen päälle kitarat ja basso. Muille jää tehtäväksi sopeutua tähän äänimaailmaan.
 
Pahoittelen tällaista kriittistä kirjoittelua järjestelmästä, jota en ole itse koskaan koittanut. Bosen väitteitä on vain vaikea uskoa ääniaallon etenemistä koskevien fysiikan peruslakien näkökulmasta. 750W(tieto netistä, ei Boselta) on kuitenkin vain 750W eikä sillä kovin suureen tilaan konserttia järjestetä. Pianosaundin hyvä toisto edellyttää kaiken lisäksi todella paljon hetkellistä tehoa ja laajaa taajuustoistoa.
 
Korjatkaa ihmeessä; myönnän heti olleeni väärässä, kun joku pystyy perustelemaan miten.

Arpeggiator on hyvä olla, koska se soittaa puolestasi, kun vain itse otat oikean soinnun.
 
Missäs sellasta käytetään?!

PAS'n ideahan on, että äänikenttä on tasaisempi, kuin yhdellä kaiuttimella, jolloin koko yleisö voi nauttia musiikista, kuten yleensä vain parhailla paikoilla olevat. Kitarakaapilla taas vain suoraan edessä olevat kuulevat hyvin ja lähellä liian kovaa. Bosen Musicians-keskustelusivuilta löytyy paljon käyttäjien kokemuksia. Aikaisemmin järjestelmää tuntuivat vaivaavan lastentaudit ja vaikka takuun perusteella saakin uuden laitteen, on siitä tietysti ikävää vaivaa ja voi olla suurta kiusaa esiintymistilanteessa. Tehojen kertovat käyttäjät riittävän ainakin puolentuhannen hengen yleisölle. Koska äänikenttä suuntautuu vaakatasossa kohti kuuntelijaa (ja myös soittajia, jotka siis eivät tarvitse monitoreja!), eikä pallopinnalle myös kohti kattoa ja lattiaa, kuten tavallisesti, vältetään katosta ja lattiasta syntyvät haitalliset heijastukset, ja äänikenttä on kaikenkaikkiaan merkittävästi tasaisempi ja voimakkaampi suuremmilla etäisyyksillä, koska se vaimenee tavanomaista hitaammin etäisyyden funktiona. Sylinterikaistaleen pinta-alahan on paljon pienempi, kuin pallokalotin, mistä johtuen äänen tehotiheys on samalla lähtöteholla useita desibelejä korkeampi salin takaosissa ja tehoero etualan ja taka-alan välillä on paljon normaalia pienempi, eli koko klubiyleisö kuulee yhtähyvin. Tällaista olen lueskellut. Tiedän myös joidenkin käyttävän PAS'ia kotonaan ja harjoituksissa, keikkojen lisäksi, esimerkiksi Julie Hufstetler (http://www.juliehufstetler.com/).

Bosen väitteitä on vain vaikea uskoa ääniaallon etenemistä koskevien fysiikan peruslakien näkökulmasta.
 
Vähän off-topic, mutta kyllähän nimenomaan nuo line-array- eli pilarikaiutinperiaatteeseen perustuvat systeemit noita perinteisiä äänifysiikan lakeja ravistelevat.

Kuvia:
http://bose.infopop.cc/groupee_file … 7741%2Finlineimg%2FY%2FtiltaPAS.JPG
http://www.pbase.com/sentforth/image/40939047
http://www.bose.com/images/musicians/potd_24_full.jpg
http://www.bose.com/images/musicians/potd_27_full.jpg
http://www.bose.com/images/musicians/potd_22_full.jpg
http://www.bose.com/images/musicians/potd_13_full.jpg
http://www.bose.com/images/musicians/potd_29_full.jpg
http://www.bose.com/images/musicians/potd_23_full.jpg
http://www.bose.com/images/musicians/potd_02_full.jpg
http://www.bose.com/images/musicians/potd_04_full.jpg
http://www.bose.com/images/musicians/potd_15_full.jpg
http://www.bose.com/images/musicians/potd_01_full.jpg
http://www.bose.com/images/musicians/potd_28_full.jpg
 
Demo-videoita:
http://www.shawnsmith.com/bose/video.htm

Kitarakaapilla taas vain suoraan edessä olevat kuulevat hyvin ja lähellä liian kovaa.
Tyypillisellä kitarakaapilla edessä ja takaa, koska kaappi on takaa avoin. Tämä takaa tuleva ääni on vastakkaisessa vaiheessa ja kaapin säteilykuvio on kahdeksikon muotoinen. Taakse säteilevä ääni vaikuttaa äänikenttään sen mukaan, miten kaapin takana on heijastavia pintoja. bassotoisto on tällaisella kaapilla heikompi kuin vastaavalla umpinaisella
 
Koska äänikenttä suuntautuu vaakatasossa kohti kuuntelijaa (ja myös soittajia, jotka siis eivät tarvitse monitoreja!), eikä pallopinnalle myös kohti kattoa ja lattiaa, kuten tavallisesti,
Normaali suljettu kaappi ei säteile pallopinnalle vaan kaiutin pyritään suunnittelemaan suuntaavaksi. Suuntaavuus on taajuuden funktio ja alimmilla taajuuksilla kaapit heijastavat joka suuntaan - mukaanlukien Bosen kaapit.
 
vältetään katosta ja lattiasta syntyvät haitalliset heijastukset
PASin tapainen line array on pystysuunnassa yksittäistä kaiutinelementtiä suuntaavampi, joten tässä väitteessä on perää - tosin vain korkeammilla taajuuksilla. Koska kaiutin säteilee vaakasuunnassa moneen suuntaan, jakautuu ääni laajalle alueelle ja tilan akustiikka vaikuttaa edelleen merkittävästi lopulliseen kuulokuvaan. Akustisesti hyvässä tilassa tämä voi toimia erinomaisesti, mutta voi yhtä lailla puurouttaa toistoa lukuisien heijastusten kautta. Taajuuden alentuessa heijastuksia tulee myös lattiasta ja katosta ihan niinkuin muillakin kaiuttimilla.
 
... ja äänikenttä on kaikenkaikkiaan merkittävästi tasaisempi ja voimakkaampi suuremmilla etäisyyksillä, koska se vaimenee tavanomaista hitaammin etäisyyden funktiona.
Ympärisäteilevä kaiutin täyttää tilan tasaisemmalla äänellä jolloin kaiuttimen lähellä on miellyttävämpää olla eikä pieni kuuntelupaikan siirtyminen vaikuta niin merkittävästi äänen voimakkuuteen. Kyllä ääni kuitenkin vaimenee etäisyyden funktiona ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Tämä on fysiikan peruslakeja, joka on voimassa niin kauan kun väliaineessa (ilmassa) on kitkaa.
 
Sylinterikaistaleen pinta-alahan on paljon pienempi, kuin pallokalotin, mistä johtuen äänen tehotiheys on samalla lähtöteholla useita desibelejä korkeampi salin takaosissa ja tehoero etualan ja taka-alan välillä on paljon normaalia pienempi, eli koko klubiyleisö kuulee yhtähyvin.
Tämä perustelu menee yli hilseen. Suoraan perinteisen PA-kaapin edessä äänen voimakkuus on tolkuton verrattuna salin takaosaan ja PASin edessä on varmasti mukavampi olla, mutta ei sinne salin takaosaan tule mistään yhtään sen enempää ääntä. Lisää äänenvoimakkuutta voisi ehkä saada, jos asetetaan ehdoton maksimi äänenpaine, jota ei saa missään kohdassa salia ylittää, jolloin ympärisäteilevää kaiutinta voidaan soittaa kovemmalla kuin vastaava perinteistä kaappia. Isoissa tiloissa samaan pyritään asentamalla kaiutinklusteri korkealle kuulijoiden yläpuolelle, jolloin eturivissäkään ei tarvitse seisoa/istua valtavan PA-kaapin potkittavana.
 
Kaiutinklusteri on sinänsä edullinen ratkaisu, jos sillä saadaan suurennettua kaiutinelementtien yhteenlaskettua säteilevää pinta-alaa. Tästä syystä kahdella 12-tuumaisella elementillä varustettu kitarakaappi soi samalla sähköteholla kovempaa kuin yksi 12-tuumainen elementti, kunhan elementit muuten ovat keskenään samanlaisia.
 
Näin teoreettisesti tarkasteltuna isoimpana huolena on kuitenkin bassotoisto, sillä bassoboksissa on 2 kpl 5 1/4" elementtiä ja niillä ei kovin kummoista ilmamäärää saada liikkeelle. Näillä suuntaavuuspohdinnoilla ei ole suurta merkitystä alle sadan hertsin taajuuksilla ja alimmat taajuudet vaativat ylipäänsäkin kaikkein suurimman ilmamäärän siirtelyä ja sitä kautta suurimmat tehot ja kaapit. Täysin tietysti taas kiinni siitä, minkälaista soitinta vahvistetaan ja minkälaista äänenvoimakkuutta tavoitellaan. Vaikeaa on kuvitella, että bassokitaraa, bassorumpua tai pianoa saadaan tällaisilla vermeillä kunnolla toistettua vähänkään isommassa tilassa.

Kiitos tarkennuksista!
 
Yhdessä kohtaa mielestäni oli kuitenkin vähän moitittavaa: Fysiikan lakien mukaan pallon pinta-ala on pii x halkaisija x halkaisija, kun taas sylinterin pinta-ala on pii x halkaisija x korkeus. Halkaisija on molemmissa tapauksissa sama eli 2 x kuuntelijan etäisyys kaiuttimesta. Sensijaan sylinterin korkeus on BOSE PAS'lla paljon pienempi, kuin sen halkaisija, jolloin äänenpaine on yhtä moninkertainen, koska sama teho jakautuu pienemmälle pinta-alalle, vaikka kuunteluetäisyys olisikin sama.
 
PAS'sta olen saanut vieläpä sellaisen kuvan, ettei em. sylinterin korkeus suuntakuvion ansiosta muutu kuin vähän etäisyyden kasvaessa. Täten äänen tehotiheys (= teho per pinta-ala) on tavallisella kaiuttimella (joka suuntaa tehon kalottipinnalle) kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön, kun taas BOSE PAS'lla se on kääntäen verrannollinen pelkästään etäisyyteen! Toisin sanoen, etäisyyden kaksinkertaistuessa äänen tehotiheys putoaa tavallisesti neljänteen osaansa, kun taas PAS'lla se putoaa vain puoleen. 6dB:n pudotus on selvästi enemmän kuin 3dB:tä samalla matkalla.
 
Jotta tuolloin tehotiheys pysyisi molemmilla yhtäsuurena, pitää "tavallisen" kaiuttimen teho tuplata (ts. nostaa sitä 3dB) joka kerta etäisyyden kaksinkertaistuessa. Tällöin ollaan lopulta siinä tilanteessa, että salin takaosassa istuvat kuulevat äänen yhtä voimakkaana molemmilla kaiuttimilla, mutta salin etuosassa istuvien on käytettävä kuulosuojaimia tavallisen kaiuttimen tapauksessa, koska sen ääniteho on siellä moninkertainen.
 
Näin siis vain, jos kuuntelijat sattuvat istumaan tavallisen kaiuttimen kapeassa suuntakuviossa. Sen ulkopuolella, esimerkiksi salin laidoilla tavallinen kaappi on kelvoton siinä missä PAS toimii edelleen normaalisti.
 
Koska Bose ei ilmoita toistoarvoja epäilen, että suuntakuvion sisällä tavanomaiset kaiuttimet ovat parempia sikäli, mikäli kuuntelutilan akustiikka antaa mahdollisuuksia hyvää toistoon. Ulkotila kuten puisto tms., on epätoivottujen kaikujen osalta ideaalinen ja siellä lienee PAS on laajalle jakaantuneelle yleisölle suhteessa vieläkin parempi. Seinien heijastukset pitäisi sisätiloissa vaimentaa riittävästi kaikilla taajuuksilla, mutta yleensä etäisyys seinäheijastukseen on paljon suurempi, kuin katto- tai lattiaheijastukseen, jotka ovat tavallisella kaiuttimella PAS'ia suurempi ongelma, koska PAS'n suuntakuvio pystysuunnassa on niin kapea, ettei ensiheijastusta varsinkaan katosta aina edes voi syntyä.
 
Normaalin asuintilan akustiikka on yleisesti surkea ja toisto saattaa parantua enemmän panostamalla akustiikkaverhoiluun, kuin huippuhifiin. Kotiteattereissa tähän on kiinnitetty huomiota, mutta käsittääkseni kotona jo hellasärö voi estää olohuoneen tai muun tavanomaisen kuuntelutilan akustoinnin. Toinen asia on myös etteivät lasivillat ja muut akustoinnissa käytetyt materiaalit aina ole miellyttäviä, eivätkä edes terveellisiä tiloissa, joissa on tarkoitus myös oleskella!

Sensijaan sylinterin korkeus on BOSE PAS'lla paljon pienempi, kuin sen halkaisija, jolloin äänenpaine on yhtä moninkertainen, koska sama teho jakautuu pienemmälle pinta-alalle, vaikka kuunteluetäisyys olisikin sama.
 
Käsittääkseni oletat perinteisen kaiuttimen säteilevän pallomaiseen tilaan, mikä ei pidä paikkaansa bassotaajuuksia lukuunottamatta. bassotaajuuksilla taas PAS ei tarjoa mitään erilaista, koska tornikaiutin toimii vain keskiäänillä ja diskantilla.
 
PAS'sta olen saanut vieläpä sellaisen kuvan, ettei em. sylinterin korkeus suuntakuvion ansiosta muutu kuin vähän etäisyyden kasvaessa. Täten äänen tehotiheys (= teho per pinta-ala) on tavallisella kaiuttimella (joka suuntaa tehon kalottipinnalle) kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön, kun taas BOSE PAS'lla se on kääntäen verrannollinen pelkästään etäisyyteen!
 
Tätä on minun vaikeaa uskoa - varsinkaan niillä matalilla taajuuksilla, joilla eniten tehoa tarvitaan. PAS on mielestäni vähemmän suuntaava, koska se säteilee sylinterimäiseen tilaan, kun normaalikaiutin säteilee kapeampaan kalottiin. Näin ollen teho jakautuu PASilla laajempaan tilaan kuin normaalikaiuttimella

BOSE PAS'lla on sekä teoriassa että käytännössä todettu, että äänitaso on tasaisempi koko kuuntelutilassa ja alenee hitaammin etäisyyden funktiona, kuin esimerkiksi kitarakaapilla. Päinvastainen näkemys on virheellinen. Katso vaikka nämä videot: http://www.shawnsmith.com/bose/video.htm
 
PS. QuickTime-ikonin saa pois alapalkista valitsemalla ko. ikonin päällä hiiren oikealla näppäimellä Preferences - Advanced ja ruksimalla alimman asetuksen pois. Tämä on yksi niistä typeristä ohjelmista, jotka mainostavat itseään monella tavalla, vaikka pelkkä Start-valikon ikoni on enemmän kuin tarpeeksi. Muut ikonit voi onneksi helposti poistaa.
 
---
 
.. Äääh, tämä halvatun Quicktime ei näytä useista yrityksistä huolimatta millään toimivan työkonessani, jossa on Windows XP Pro. Taas paloi kallista aikaa turhaan. Joskus aikaisemminkin päätin etten enää kokaan asenna Quicktimeä. Ei olisi kannattanut vaivautua nytkään, eli poistan ko. ohljelman työkoneestani em. asennus- ja toimivuushankaluuksista johtuen nyt lopullisesti.
 
Terveiset Applelle, jos satutte tuntemaan sieltä ketään!

Tuossa olisi sinulle juuri "se oikea". Korg Trinity Pro.
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=50992697
Painotetut koskettimet, kosketusnäyttö ja helppo systeemi. Paljon ominaisuuksia samassa paketissa, muttei mikään hypi itsestään silmille ja sopinee loistavasti treenipaikallenne.

Ai niin, paremman jalustan hommaaminen on must. Tuollaisella yksiX:llä ei kyseistä soitinta voi soittaa. Vahvistinkaiuttimeksi treenikämpälle riittää aluksi yksi (tai pari) aktiivikaiutin, jossa tehoa 100W (eli vaikka 60W ala ja 40W ylä-ääniin). Kaiutin (tai pari) kannattaa sijoittaa sopivalle korkeudelle, jolloin tehokin riittää!

PuoliPainotetut koskettimet
Trinity Prossa siis...
 
E: niin se on sitten se Pro X jossa on ne painotetut.

Jotkut muuten kyselivät juuri pari päivää sitten Korg M3-foorumissa, että tuleekohan uuteen M3:een niin hyviä ääniä kuin oli Trinityssä. Olivat kuulemma jääneet kaipaamaan niitä Korgin siirryttyä kalliimpaan Triton-sarjaan, josta kuulemma osa hyvistä soundeista oli jäänyt matkan varrelle. M3:n tulllessa markkinoille kesän kuluessa, tulee varmaan paljon Tritoneita myyntiin. Triton-räkki on edelleenkin kovassa huudossa, mutta eiköhän sen kanssa ole vähän sama tilanne kun M3-moduuli tulee myös myyntiin. Nyt on Trinityssä ja Tritoneissa (Karma mukaanlukien) ostajan markkinat! Seuraa vaikka www.ebay.nl , http://www.thomann.de/de/classified_5.html , http://www.thomann.de/de/classified_8.html ja Muusikoiden netin torilta laittamalla hakuun Triton tai Trinity.

BOSE PAS'lla on sekä teoriassa että käytännössä todettu, että äänitaso on tasaisempi koko kuuntelutilassa ja alenee hitaammin etäisyyden funktiona, kuin esimerkiksi kitarakaapilla. Päinvastainen näkemys on virheellinen. Katso vaikka nämä videot: http://www.shawnsmith.com/bose/video.htm
 
Kiitos linkistä. Ensimmäiset 9 kuvasivat sähköisesti vahvistetun musiikin ongelmia oikein hyvin.
 
Olin kuitenkin pettynyt viimeiseen videoon, jonka piti kertoa, miten PAS ratkaisee nämä ongelmat. Esillä oli vain muutama väite ilman perusteluja. Kysymykset jäävät edelleen auki, eikä ymmärrys Bosen ratkaisusta lisääntynyt.
 
En ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö PASilla olisi tasaisempi äänikenttä. Sen sijaan en edelleenkään ole vakuuttunut, että PASilla olisi jotenkin parempi hyötysuhde kuin PA-kaapeilla yleensä, joten salin keskivaiheille 90dB äänenpaineen saavuttaminen vaatinee edelleen watteja kutakuinkin saman verran, kuin perinteisillä PA-kaapeilla. Bassotaajuuksilla PAS ei juurikaan poikkea alimittaisella bassotoistolla varustetusta PA-järjestelmästä.
 
PASiin liittyvässä kirjoittelussa usein korostetaan kaiuttimen säteilykuviota, mutta jätetään huomioimatta tilan akustiikan vaikutus yksittäisen kuulijan kokemaan äänenvoimakkuuteen. Ääniaalto ei tiedä, minkälaisesta äänilähteestä se on peräisin, joten se vaimenee ilmamolekyylien välisen kitkan takia aina samalla tavalla. Suljetussa tilassa kuulijan kokema ääni on aina eri äänilähteistä tulevan suoran ja eri pinnoista heijastuneiden ääniaaltojen summa. Jos PASia käytettäessä kuulijan kokema äänenvoimakkuus laskee hitaammin etäisyyden kasvaessa, sen täytyy johtua salin eri pinnoista heijastuneesta äänestä. PASin toisto on laajan säteilykuvion takia jopa normaalia PA-kaappia enemmän riippuvainen tilan akustiikasta ja huonossa tilassa hallitsemattomat heijastukset voivat tuottaa epätasaisemman äänentoiston, kuin enemmän suuntaavalla kaiuttimella. Kaiuttimen ollessa avoimessa ulkotilassa, ei säteilykuviolla ole merkitystä, vaan kaiuttimen kuulijan suuntaan lähettämä äänenpaine ja etäisyys kaiuttimesta ovat ainoat vaikuttavat suureet. Bose jättää näppärästi kertomatta esimerkiksi kaiuttimien herkkyyden ja suuntaavuuden taajuuden funktiona, joten tarkkojen johtopäätösten tekeminen ei ole mahdollista.
 
Toistaiseksi ei kukaan tämän kirjoittelun lukijoista ole kertonut kuulleensa PASia käytännössä, joten olemme jääneet tällaiseen akateemiseen pohdiskeluun aiheesta. Tämä on mennyt alkuperäisen kysyjän kannalta ehkä vähän off-topic, mutta akustisesta musiikkimaailmasta tulevalle nämä em. videoidenkin kuvaamat sähköisen äänenvahvistuksen ongelmat voivat tulla melkoisena yllätyksenä.
 
Nykyinen äänentoistokulttuuri saisi kernaasti löytää voittajansa, koska ei nykytilannetta voi pitää sen enempää taiteellisesti, taloudellisesti kuin terveydellisestikään hyvänä. Yritykset korjata noita ongelmia ovat ilman muuta tervetulleita, jonka takia seurasin noita PASia koskevia kirjoituksia jo silloin kun se ensimmäistä kertaa esiteltiin. Bosen käyttäjistä tyytyväisimpiä tuntuvat olevan yksin esiintyjät ja jonkun akustisen soittimen vahvistusta kaipaavat. Rock-bändille ja vähänkään isompaan tilaan on ilmeisesti edelleen haettava ratkaisuja muiden valmistajien kataloogeista.