Koskettimet ›

Koska taas on tullut katsottua ja kuunneltua mustan kirkon Hammond-urkureita tubesta, ja hieman postattuakin, rohkenen aloittaa uuden aiheen.
 
Tässä kaksi versiota hienosta gospelista, jota myös E. A. Presley kaikessa loistossaan esitti, tosin huomattavasti vähemmin soinnuin.
 
Tohtori Becky Carlton, ei ihan nuori tyttö, smearaa hienosti.
Tämän jälkeen ehkä myös ymmärtää, miksi Hammondeissa on myös vibrato (V1, V2, V3) sen tavallisemman ja mielestäni paremman choruksen lisäksi (C1, C2, C3).
http://www.youtube.com/watch?v=S02x5FHS9Fs
 
Kannattaa tarkistaa myös Becky - rouvan muut esitykset - hän svengaa hirvimaisesti, eikä välitä siitä että kone on B- eikä siveämpi C-malli, jossa on siveyssuoja.
Mutta toisaalta Becky oli mukana jo nuorempanakin:
http://www.youtube.com/watch?v=rJi2OoUXkWo
 
Seuraavassa näytteessä, jossa Veli Darryll soittaa, on huonompi äänenlaatu. Kannattaa kenties ruuvata volyymia ylös hieman. Se voi olla sen arvoista; hän vetää pitkälti suorana, eli lepa stopilla. Niin kuin myös kenties suurin maallinen Hammond-urkuri teki 50-luvulla. Paitsi, että C/V- valitsinkin on nollassa. Niin kuin B. T. Jones - nimisellä urkurilla usein oli, aikoinaan.
http://www.youtube.com/watch?v=mx1JVU3Lvvs
 
Bonuksena vielä Sammy Berfectin perfekti ja jylisevä, mutta omanlainen, tulkinta samasta kappaleesta
http://www.youtube.com/watch?v=Gn4yMY_mxAo
 
Kappaleesta sen verran, että se alunperin on ruotsalainen kansanlaulu, johon Carl Boberg kirjoitti tekstin O Store Gud.
 
http://en.wikipedia.org/wiki/How_Great_Thou_Art
http://sv.wikipedia.org/wiki/O_store_Gud
 
Rauhaa, ilman hihhulointia, eli
Sweet peas

holmjan: Koska taas on tullut katsottua ja kuunneltua mustan kirkon Hammond-urkureita tubesta, ja hieman postattuakin, rohkenen aloittaa uuden aiheen.
 
Tässä kaksi versiota hienosta gospelista, jota myös E. A. Presley kaikessa loistossaan esitti, tosin huomattavasti vähemmin soinnuin.
 
Vielä vuoden loppuun saakka tulee oltua kirkkovaltuutettuna ja omasta mielestä mielenkiintoista on miksi kirkkojen ratkaisut on niin erilaisia - amerikkalaisen mustan kirkon perinne on hyvin toisenlainen kuin mikä Suomessa yleisimmän kirkon.
 
Itseä hyvinkin kiinnostaa miksi Suomessa on päädytty siihen tai kehitys on ainakin kulkenut sellaisen vaiheen läpi, että kirkossa lähestulkoon kuuluisi itkettää? Toisaalta hyvänä olen pitänyt sitä, että yleensä kirkossa on rauhallista ja enimmäkseen kuulee kaunista soittoa.
 
Suomessa yleisissä virsissä on aika mielenkiintoinen tunnelma siinä mielessä, ettei monetkaan kauheasti hymyilytä. Amerikan mustassa kirkossa ilmeisesti haettu päinvastaista ratkaisua!

musamies: Vielä vuoden loppuun saakka tulee oltua kirkkovaltuutettuna ja omasta mielestä mielenkiintoista on miksi kirkkojen ratkaisut on niin erilaisia - amerikkalaisen mustan kirkon perinne on hyvin toisenlainen kuin mikä Suomessa yleisimmän kirkon.
 
Itseä hyvinkin kiinnostaa miksi Suomessa on päädytty siihen tai kehitys on ainakin kulkenut sellaisen vaiheen läpi, että kirkossa lähestulkoon kuuluisi itkettää? Toisaalta hyvänä olen pitänyt sitä, että yleensä kirkossa on rauhallista ja enimmäkseen kuulee kaunista soittoa.
 
Suomessa yleisissä virsissä on aika mielenkiintoinen tunnelma siinä mielessä, ettei monetkaan kauheasti hymyilytä. Amerikan mustassa kirkossa ilmeisesti haettu päinvastaista ratkaisua!
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus

R0IST0: http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus
 

 
"Itseä hyvinkin kiinnostaa miksi Suomessa on päädytty siihen tai kehitys on ainakin kulkenut sellaisen vaiheen läpi, että kirkossa lähestulkoon kuuluisi itkettää? Toisaalta hyvänä olen pitänyt sitä, että yleensä kirkossa on rauhallista ja enimmäkseen kuulee kaunista soittoa.

Suomessa yleisissä virsissä on aika mielenkiintoinen tunnelma siinä mielessä, ettei monetkaan kauheasti hymyilytä. Amerikan mustassa kirkossa ilmeisesti haettu päinvastaista ratkaisua!"
 
Naapuriseurakunnassa harkitsivat cembalon hankkimista.
 
Raivostuneita yleisönosastonkirjoituksia seurasi, koska sellainen syntisellä äänellä rämisevä soitin aiotaan tuoda Herran huoneeseen.
 
No, soitin jäi hankkimatta, koska kirkon kosteusolot olisivat olleet epäedulliset soittimelle, kuulemma.
 
Oma perinne koetaan usein näissä asioissa ainoaksi oikeaksi ja edes mahdolliseksi.
Vanhoillisten otettua vallan omassa seurakunnassani, ei ole jazz-duoa näkynyt
kirkkokonsertissa enää...

En oo perus-jumiksessa käynyt sitten kouluaikojen, mutta saanut käsityksen että kanttorit vetää mielellään mutkat suoriksi, siis ilman niitä vanhoja alku- ja loppulurituksia.
 
Vanhan koraalikirjan "Jesu meine freude" J.S Bachin soinnuttamana esim. on aivan rautaa! Myös Sibeliuksen "Soi kunniaksi Luojan" on joku vääntänyt todella hienot alku- ja loppuhommelit.
 
Eihän ne tietenkään samalla tavalla svengaa kuin mustien kollegoiden jutskat, mutta meikäläisittäin...

tonecab: Vanhan koraalikirjan "Jesu meine freude" J.S Bachin soinnuttamana esim. on aivan rautaa! Myös Sibeliuksen "Soi kunniaksi Luojan" on joku vääntänyt todella hienot alku- ja loppuhommelit.
Vanhat mestarit on osanneet homman. Nuorena jolppina tuli käytyä hyvinkin usein kuuntelemassa ja nauttimassa, eipä sitä muunlaista livemusaa rippikoulua käymättömälle ollut maalla juuri tarjolla.
 
Sitten alkoi käynnit harvenemaan muista syistä mutta viimeinen niitti oli virsikirjauudistus. Sovitukset on nykyään syvältä (yläkerran vastakohta siis).
 
Varmaan ne on helppoja kompata kitaralla ja soittaa pianollakin, mutta ei ne urkumusiikkia ole. Ja yhä harvempi kanttori ymmärtää jalkion päälle.

 
Kannattaa kenties ruuvata volyymia ylös hieman. Se voi olla sen arvoista; hän vetää pitkälti suorana, eli lepa stopilla. Niin kuin myös kenties suurin maallinen Hammond-urkuri teki 50-luvulla. Paitsi, että C/V- valitsinkin on nollassa. Niin kuin B. T. Jones - nimisellä urkurilla usein oli, aikoinaan.

 
Vanhoissa äänityksissä tämä ei ole valintakysymys; Leslien hidas nopeus keksittiin vasta -63! Tuoreemmissakin otoksissa kyse voi olla siitä että kirkossa sattuu olemaan vain vanha 21H, 22, 47, tai 51 Leslie.
 
Hyvältähän se silti kuulostaa.

tonecab: Vanhoissa äänityksissä tämä ei ole valintakysymys; Leslien hidas nopeus keksittiin vasta -63! Tuoreemmissakin otoksissa kyse voi olla siitä että kirkossa sattuu olemaan vain vanha 21H, 22, 47, tai 51 Leslie.
 
Hyvältähän se silti kuulostaa.
 
Kiitos veli, tiedän tämän. Olen jopa suomen maassamme nähnyt urkurin avaamassa lepan, ja todennäköisesti kytkemässä irti hitaan nopeuden moottorin.
 
Ehkä paras lepa-soundi on juuri nollasta sataan, ja päinvastoin.
 
Peace!

holmjan:
 
Tohtori Becky Carlton, ei ihan nuori tyttö, smearaa hienosti.
Tämän jälkeen ehkä myös ymmärtää, miksi Hammondeissa on myös vibrato (V1, V2, V3) sen tavallisemman ja mielestäni paremman choruksen lisäksi (C1, C2, C3).
http://www.youtube.com/watch?v=S02x5FHS9Fs
 
Hammondissa on todella hienoja vätkyttimiä (vibrato, chorus, lepa), mutta niitä pitäisi mielestäni käyttää hienostuneesti mausteena, ei tasaisena pohjana. Esim. jossain viestissä mainittu lepan käynnistys nollasta on todella tehokas mauste.
 
Sama ilmiö on monilla oopperalaulajilla, joilla on tasan se yksi laaja vibraatto, jota käytetään jatkuvasti. Monet kevyemmän musiikin laulajat osaavat käyttää suoraa ääntä ja lisätä sitten vibraattoa sopiviin kohtiin säännöstellysti.

holmjan: Kiitos veli, tiedän tämän. Olen jopa suomen maassamme nähnyt urkurin avaamassa lepan, ja todennäköisesti kytkemässä irti hitaan nopeuden moottorin.
 
Ehkä paras lepa-soundi on juuri nollasta sataan, ja päinvastoin.
 
Peace!
 
Ja paras putkkihammondiefekti on off/on.

Itse viimeksi soitin oman näköistä ohjelmistoani kastetilaisuudessa, joka ymmärtääkseni sekin on kirkollinen tilaisuus. Kukaan ei tuntuvan pahastuvan vaikka keksin ohjelmiston muulla perusteella kuin mitä kirkollinen perinne on tyypillisimmillään.
 
Lahdessa on ollut oikeastaan aika usein mukavia musiikkitilaisuuksia kirkoissa. Siellä olen törmännyt ainakin Kalevi Kiviniemeen joka hänkään ei ole kangistunut mihinkään tylsyyteen. Hammondit siellä oli roudattu Mustankallion tunneliin.
 
Hupaisinta tunnelissa oli kun tuntui Lahden silmäätekevät lähtevän kotia kun kello oli jo aika paljon ja rupesi tulemaan vähän haastavampaa ohjelmistoa.
 
Jos kapeakatseisuuteen musiikin suhteen voi törmätä kirkossakin, niin siihen törmää toisaalta muuallakin vaikka ihan radiokanavilla. Itseä ilahdutti kun näin eläkkeellä olevan kanttorin ja keskustelimme ruokakaupassa, että pidämme samasta radio-ohjelmasta nimeltään Avaruusromua.
 
Toisaalta tulee myös itse syyllistyttyä aika ajoin tylsyyteen mutta pitää nähdä vaivaa ettei tämä olisi päällimmäisenä!
 
Oikeastaan olen jopa sitä mieltä, että kirkoissa Suomessa on parempi musiikkitarjonta mitä on muuten yhteiskunnassa. Itseä tympii esim. "nuorekkaat" radiokanavat. Protestoin mielestäni tylsää kehitystä vastaan siinä missä nuorena olin olevinani progemies joka soittaa Hammondeja ja leslie vatkaa, niin nyt teen tarkoituksella vanhahtavia biisivalintoja ja herkuttelen niillä. Oma syynsä on tietysti siinä kun monet vähän perinteisemmät biisit kuulostaa omaan korvaan paremmilta.

musamies: Vielä vuoden loppuun saakka tulee oltua kirkkovaltuutettuna ja omasta mielestä mielenkiintoista on miksi kirkkojen ratkaisut on niin erilaisia - amerikkalaisen mustan kirkon perinne on hyvin toisenlainen kuin mikä Suomessa yleisimmän kirkon.
 
Itseä hyvinkin kiinnostaa miksi Suomessa on päädytty siihen tai kehitys on ainakin kulkenut sellaisen vaiheen läpi, että kirkossa lähestulkoon kuuluisi itkettää? Toisaalta hyvänä olen pitänyt sitä, että yleensä kirkossa on rauhallista ja enimmäkseen kuulee kaunista soittoa.
 
Suomessa yleisissä virsissä on aika mielenkiintoinen tunnelma siinä mielessä, ettei monetkaan kauheasti hymyilytä. Amerikan mustassa kirkossa ilmeisesti haettu päinvastaista ratkaisua!
 
Ehkä ero johtuu eri maanosien kansanmusiikin perinteistä. Pohjolassa kansanmusiikki on perinteisesti ollut hyvin mollivoittoista, ja samat melodiat tai niiden fragmentit ovat soinneet sekä maallisesti että kirkoissa (joista molemmista perinteistä myös pidän suuresti). Toinen asia on, että monet näistä melodioista ovat alun perin muualta (vrt. esim. Bellmanin sävellykset, joista monet ovat lainoja; silloin sekä sallittua että tavallista). Onkohan sitten uuden mantereen, tässä tapauksessa, etupäässä ranskalainen ja afrikan maiden musiikki sitten ollut iloisempaa (ilman kristinuskon vaikutusta)?
Ken tietää taikka arvaa, kertokoon.
t.

KoskPaavo: Ja paras putkkihammondiefekti on off/on.
 
En vieläkään kolmen lukemisen jälkeen ymmärrä mitä tarkoitat, Herra KoskPaavo.
 
Mutta ei siinä mitään. Kerronpa toisen jutun tässä.
Nuorena soitin helluntalais-seurakunnassa urkuja.
Se mielenkiintoinen osa tästä pikku kertomuksesta on, että ne olivat OWG - merkkiset siniaaltourut, varustettuna pienellä, mutta aidosti pyörivällä kaiuttimella. Jumalallinen klangi.
Sitten kun olin saanut ns. riittävästi uskontoa ja menin luopioksi, kuitenkin kerran kuuntelin kun entinen haitaristi niitä urkuja soitti. Ei pyörinyt lepa enää. Taisivat pitää sitä jumalallista ääntä liian hienona, tai syntisenä.
 
Jos nyt löytyisi yhtä hienot (vaikkaikin ruman koivuviiluiset) urut ostaisin pois heti. Se fiilis.
Ja, huom! myös toinen, huomattavasti suurenmoisempi urkuri McDuff, aloitti samoin soiton seurakunnassa. Yeah, Soul Brother!
https://www.youtube.com/watch?v=9tej_6DoQeY

holmjan: En vieläkään kolmen lukemisen jälkeen ymmärrä mitä tarkoitat, Herra KoskPaavo.
 
Ainakin on/off tyylinen toiminta sopii sekä urun generaattorin kierrosten kanssa kikkailuun ja se on rajun kuuloinen leslien kiihdytystapa.

Hammond B3, C3 ja A100 ovat liian syntisiä, pitää olla hartaampaa eli RT2, RT3 tai Concert E.
 
http://www.jackhollow.com/hammond/m … t/pictures/hammond-concerte-3-a.png

Se mielenkiintoinen osa tästä pikku kertomuksesta on, että ne olivat OWG - merkkiset siniaaltourut, varustettuna pienellä, mutta aidosti pyörivällä kaiuttimella. Jumalallinen klangi.
 
Olisko ollut OWG 120k? Faijalla oli sellaset, ja on jäänyt kyllä mieleen että soundi oli kyllä parempi kuin missään kuulemassani WLM:ssä. Siinä oli se italialainen Space-sound pyörivä kaiutin joka hurahti äkäisesti nopealle niinkuin pitääkin, ja efekti oli kotiuruksi todellakin voimakas. Ei liukutankoja, vaan erikoinen putkiradio-tyyppinen valaistu preset paneeli. Painoikin rutkasti, mutta siitä oli myös WLM-tyyppinen kokoontaittuva keikkaversio.
 
Saarijärveläisillä oli kuitenkin laadun kanssa ongelmia jo silloin, ja sitä korjattiinkin takuuaikanana useaan otteeseen. Silti, siinä oli varmasti suomalaisista tekeleistä munakkain soundi!
 
Hienoahan sellaista olis vielä kuulla, mutta toimivaa yksilöä voi olla todellakin vaikea löytää...

musamies: Ainakin on/off tyylinen toiminta sopii sekä urun generaattorin kierrosten kanssa kikkailuun ja se on rajun kuuloinen leslien kiihdytystapa.
 
Ah! Now i see, said the blind man. Voi olla hieno juttu. Mutta vanhassa Hammondissa generaattori ja jotkut muut osat eivät ehkä tykkää siitä, jos harrastaa usein. Sama efekti löytyy ainakin uudemmista Hammond-Suzuki -klooneista.

tonecab: Olisko ollut OWG 120k? Faijalla oli sellaset, ja on jäänyt kyllä mieleen että soundi oli kyllä parempi kuin missään kuulemassani WLM:ssä. Siinä oli se italialainen Space-sound pyörivä kaiutin joka hurahti äkäisesti nopealle niinkuin pitääkin, ja efekti oli kotiuruksi todellakin voimakas. Ei liukutankoja, vaan erikoinen putkiradio-tyyppinen valaistu preset paneeli. Painoikin rutkasti, mutta siitä oli myös WLM-tyyppinen kokoontaittuva keikkaversio.
 
Saarijärveläisillä oli kuitenkin laadun kanssa ongelmia jo silloin, ja sitä korjattiinkin takuuaikanana useaan otteeseen. Silti, siinä oli varmasti suomalaisista tekeleistä munakkain soundi!
 
Hienoahan sellaista olis vielä kuulla, mutta toimivaa yksilöä voi olla todellakin vaikea löytää...
 
En muista mallia, tai tuskin olen ikinä tiennytkään sitä. Olisi mukavaa saada tietää enemmän näistä OWG - uruista. Nuoriin korviin ainakin oli soundi todella herkkua, silloin joskus. Muistaakseni tehoakin oli jonkin verran.

tonecab: Olisko ollut OWG 120k? Faijalla oli sellaset, ja on jäänyt kyllä mieleen että soundi oli kyllä parempi kuin missään kuulemassani WLM:ssä. Siinä oli se italialainen Space-sound pyörivä kaiutin joka hurahti äkäisesti nopealle niinkuin pitääkin, ja efekti oli kotiuruksi todellakin voimakas. Ei liukutankoja, vaan erikoinen putkiradio-tyyppinen valaistu preset paneeli. Painoikin rutkasti, mutta siitä oli myös WLM-tyyppinen kokoontaittuva keikkaversio.
 
Saarijärveläisillä oli kuitenkin laadun kanssa ongelmia jo silloin, ja sitä korjattiinkin takuuaikanana useaan otteeseen. Silti, siinä oli varmasti suomalaisista tekeleistä munakkain soundi!
 
Hienoahan sellaista olis vielä kuulla, mutta toimivaa yksilöä voi olla todellakin vaikea löytää...
 
Itseä kiinnostas, että selvitettäs jollain ääninäytteillä onko OWG urun saundi niin mainio vai onko enempi aika kullannut muistot!
 
WLM:iäkin on aika monenlaisilla sisuskaluilla. Lisäksi on harvinen WLM Mega jonka saundi on vielä meikäläiseltä toteamatta.

tonecab: Olisko ollut OWG 120k? Faijalla oli sellaset, ja on jäänyt kyllä mieleen että soundi oli kyllä parempi kuin missään kuulemassani WLM:ssä. Siinä oli se italialainen Space-sound pyörivä kaiutin joka hurahti äkäisesti nopealle niinkuin pitääkin, ja efekti oli kotiuruksi todellakin voimakas. Ei liukutankoja, vaan erikoinen putkiradio-tyyppinen valaistu preset paneeli.
 
Onko tämä OWG 120k?
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/10303.jpg