Bassot ›

sirdickyj: Olen ymmärtänyt ettei liiemmin soittanut noilla Ramo-lätyillä.
 
Taisit kuulla seikan melko hyvännäköisiltä vuosaarelaisgimmoilta kaupunnilla, liikennevaloissa. Höpöhöpö.
 
Doku-menttien mukaan DeeDee soitti levyillä ihan itse ja myös sävelsi useimmat Ramo-kipaleet, lapsellisella tyylillään.
 
Aloitin itsekin bassonsoiton nimenomaan Deedeen (ja Ramojen) innoittamana. Joten hän sitten lienee esikuva miullekin.

J.Hollström: Ja samalla todisti sen että stuntit pitää ottaa levylle vetämään jos haluaa kelvollista jälkeä narulle.
 
Mutta siinä olet oikeessa, että tommoseen sohlaukseen ei teorioita tarvita.
 
Vaikkei teknisesti mitään huipputasoa ollutkaan niin kyllähän hän ihan itse biisit soitti sinne levyille. En kyllä käsitä tuota "sohlausta" mielestäni hän soitti biisit niinkuin pitikin (Ei ehkä ihan absoluuttisen täydellisesti, mutta riittävän) Ja sävelsikin kappaleet ilman sen kummempaa teoriantuntemusta.

Ramones on just kova!

Kaikki Ramones -fanit näemmä ilmaantuneet tälle palstalle. Itsekkin aijoin tulla hehkuttamaan DeeDeetä mutta se on nähtävästi jo monesti tehtykkin. :)

Itselleni ehdottomasti suurin basson ylipappi, esikuva ja vaikuttaja soittotyyliin on ollut Geddy Lee. Niin saakelin lahjakas ja luova mies jonka jokainen bassokuvio on tarkkaan harkittua mutta varsinkin livenä vetelee ihanan spontaaneja likkejä.
 
John Paul Jones vaikuttaa järjettömällä monipuolisuudellaan, basismin ulkopuolellakin.
 
Paul McCartneyn melodiantaju ja laulutaito tarttuvia bassotteluja unohtamatta on jääny pysyvästi mieleen.
 
Chris Squire. Plequilun pioneeri. Itse en plekulla edes osaa soittaa mutta Squiren kaulojakatkova soundi vaan on niin ihana.
 
* Ja vielä erityismainintana harrastukseni alkuaikojen vaikuttaja, David Ellefson.
Oma musamaku liukunut sen verran kauemmas rässistä että enää ei tuo vaikute pahemmin omassa soittamisessa näy eikä tunnu. Hieno basisti silti

RamoQ: Vaikkei teknisesti mitään huipputasoa ollutkaan niin kyllähän hän ihan itse biisit soitti sinne levyille. En kyllä käsitä tuota "sohlausta" mielestäni hän soitti biisit niinkuin pitikin (Ei ehkä ihan absoluuttisen täydellisesti, mutta riittävän) Ja sävelsikin kappaleet ilman sen kummempaa teoriantuntemusta.
 
Eiköhän suurin osa rokista ja sen eri tyyleistä ole sävelletty ilman teoriatuntemusta.
 
Punkin idea oli siinä että soitettiin ilman että osattiin soittaa.

MPU:lla oli hyvä lista. Lisään itse vielä Pekan.

Meikhäläisellä ehrottomasti Mark King/ Level 42. Lähes syntymästä lähtien tullu katottua faijan vhs: iltä herran soittelua ja kyllä se basso nätisti toimii bändin (liidi) soittimena. Vasta sähkökitarasta bassoon siirtyneenä en paljon muita basisteja ole seurannutkaan, mutta lisätään nyt vielä Michael Anthony/ Van Halen, sillä herzalla oli tyyliä...

Teoria se on ja pysyy hirveänä mörkönä. Onkohan olemassa sellanen sivusto kuin Lingvistien.net, siellä varmaan kielioppi on samassa asemassa.

Mitä sitä suotta kieltämään etteikö Krist Novoselicin soitto Nirvanan levyillä olisi vaikuttanut siihen, että suostuin bändissämme tarttumaan bassoon. Novoselicin soitossa punkin ja metallin välinen räime yhdistyy harkittuihin popmaisiin linjoihin jotka kuljettavat biisiä eteenpäin.

Isotalo: Teoria se on ja pysyy hirveänä mörkönä. Onkohan olemassa sellanen sivusto kuin Lingvistien.net, siellä varmaan kielioppi on samassa asemassa.
 
Hirveästi kyllä tekisi mieli teoriaakin opiskella edes kotitarpeiksi, mutten oikein tiedä mistä omin avuin lähteä liikkeelle. Koulun penkille meno ei tule kysymykseen.

jaakonam: Hirveästi kyllä tekisi mieli teoriaakin opiskella edes kotitarpeiksi, mutten oikein tiedä mistä omin avuin lähteä liikkeelle. Koulun penkille meno ei tule kysymykseen.
 
Kirja- tai musakauppaan ja osta Tohtori Toonika.
http://www.otava.fi/oppimateriaalit … rjat/tohtori_toonika/fi_FI/etusivu/

jaakonam: Hirveästi kyllä tekisi mieli teoriaakin opiskella edes kotitarpeiksi, mutten oikein tiedä mistä omin avuin lähteä liikkeelle. Koulun penkille meno ei tule kysymykseen.
 
http://www.otava.fi/oppimateriaalit … rjat/tohtori_toonika/fi_FI/etusivu/
 
Ite en ole tutustunut kun päädyin sinne koulunpenkille, mutta kuulemma hyvä opus.
 
E: Myöhässä

SnowCrow: Kirja- tai musakauppaan ja osta Tohtori Toonika.
http://www.otava.fi/oppimateriaalit … rjat/tohtori_toonika/fi_FI/etusivu/
 
Kiitos, pitääpä hoitaa tuo ja tutustua. Ihan basismin osalta totesin jo tämän aika hyväksi:
http://www.amazon.co.uk/Hal-Leonard … =UTF8&qid=1291666213&sr=8-3

En lukenu kovin seikkaperäisesti, mutta Larry Graham on kyllä ihan ykkös mummo Betty Davisin ekalla lp:llä. Sly:n remmis jotenkin vaisu, mutta Erricon kanssa aivan parasta imua. Tutustukaa tohon Betty Davisin ekaan. Ei jätä kylmäksi paatuneintakaan vaseliinin vihaajaa.

Jamppa2: En lukenu kovin seikkaperäisesti, mutta Larry Graham on kyllä ihan ykkös mummo Betty Davisin ekalla lp:llä. Sly:n remmis jotenkin vaisu, mutta Erricon kanssa aivan parasta imua. Tutustukaa tohon Betty Davisin ekaan. Ei jätä kylmäksi paatuneintakaan vaseliinin vihaajaa.
 
On muute toi Bettyn eka levy täyttä dimangia. Eikä muukaa bändi koostu turhista jampoista. Melkone Funkadelic-fiilis nois Bettyn ekois platois.

Ehdottomasti Steve Harris. Juuri hän oli/on mun innoittaja.

jaakonam: Kiitos, pitääpä hoitaa tuo ja tutustua. Ihan basismin osalta totesin jo tämän aika hyväksi:
http://www.amazon.co.uk/Hal-Leonard … =UTF8&qid=1291666213&sr=8-3
 
Jos nuo kaksi opusta jaksaa kahlata yksin läpi ja vielä niin että oikeasti oppii, osaa ja ymmärtää ne asiat, niin alkaa oleen jo homma aika mallillaan. Minä en jaksanut...

Isotalo: Teoria se on ja pysyy hirveänä mörkönä. Onkohan olemassa sellanen sivusto kuin Lingvistien.net, siellä varmaan kielioppi on samassa asemassa.
 
Jätkän vertaus herutti plussan.
 
Teoriamörköön kannattaa tehdä tuttavuutta. Jos yhtään kiinnostaa. Toi tohtori toonika on hyvä, se on käytännönläheisimpiä kirjoja mitä tulee mieleen. Harmi ettei vielä niin hyvää teosta ole tullut, joka käsittelisi teoriaa tuosta eteenpäin, ei ainakaan kukaan ole mulle kertonut moisesta. Olisi käyttöä.

Tim Commerford