Bassot ›

Ainakin suhteellisen monet Rush albumit. Vähän vaikea lähteä nimeämään yhtä.
Ei voi sanoa millä levyillä on parhaat basso-työskentelyt, hyviä on kuitenkin niin monissa.

Ainakin suhteellisen monet Rush albumit. Vähän vaikea lähteä nimeämään yhtä.
Ei voi sanoa millä levyillä on parhaat basso-työskentelyt, hyviä on kuitenkin niin monissa.
 
Rush In Rio on yks tämän hetken suosikeistani.

Rush In Rio on yks tämän hetken suosikeistani.
 
Vaikka ankara Rush-fani olenkin, niin jostain syystä tämä Rio ei oo mun suosikkeja. Ehkä se yleisön infernaalinen möykkä on miksattu liian pintaan, samoin kitara ja bassosoundit on turhan modernit mun makuun, liikaa makua niissä.
 
Omat Rushin yksittäiset suosikibiisit ja äänitykset löytyy 70-luvulta. Mua kiehtoo niissä se vintagempi soundimaailma, joissa Geddyn riku soundaa aivan törkeen hienolta.
 
Moving Pictures kuitenkin on ehkäpä se parhain kokonaisuus kaikista, mutta esim. Signalskin on ältsin makee kasarilevy näin myöhemmin kuunneltuna. Jokatapauksessa jokaisella Rush-levyllä on mahtavaa bassotyöskentelyä. Bassosoundipoliittisesti heikoimpia (mun makuun) on Wal-jakso, josta puuttuu se Geddylle ominainen räyhäkkyys.

Ihan mikä vaan albumi jossa bassoa soitaa Pekka Pohjola. En oli ikinä kuullut heikkoa esitystä tältä mieheltä, edes Lapinlahden lintujen levyiltä. Toki parhaat palat ovat Pekan omilla levyillä. Kuunnelkaas vaikka Space Walz samannimiseltä albumilta.
 
Edit: tässä klippiä malliksi: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s … ;g=4&ag=26&t=397&a=3438

Ajattelin itse samoin männävuosina. Nyt kun on tajunnut sen törkeän hyvän, tasaisen grooven ytimen niin olen ihan Cliff-fani.
Hienoa minimalismia. Todella tehokasta bassottelua
 
Joo, näin on. Siinä riittää niin basistille kuin rumpalillekin työsarkaa, kun yritttää saada suoran kasin toimimaan yhtä hyvin kuin vaikka "Who Made Whossa"

No sanotaan nyt noista Rush albumeista sitten vaikka Permanent Waves. Siinä on ihan jees.

Ihan mikä vaan albumi jossa bassoa soitaa Pekka Pohjola. En oli ikinä kuullut heikkoa esitystä tältä mieheltä, edes Lapinlahden lintujen levyiltä. Toki parhaat palat ovat Pekan omilla levyillä. Kuunnelkaas vaikka Space Walz samannimiseltä albumilta.
 
Edit: tässä klippiä malliksi: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s … ;g=4&ag=26&t=397&a=3438
 
Ei voi kuin komppia ja lujaa.

Heitetään vaikka nämä:
 
Chaka Khan: Naughty
Chaka Khan: What Cha Gonna Do For Me
 
Briljanttia työskentelyä Anthony Jacksonilta, esim. "Clouds" ja "I Know You, I Live You". Jackson on niin äärettömän musikaalinen ja dynaaminen soittaja ja sai näillä levyillä poikkeuksellisen paljon taiteellisia vapauksia. Ihan tuosta vaan kaveri heittää yllättäviä pommeja, yksittäisiä ääniä jotka tuovat biiseihin ihan uusia ulottuvuuksia.
 
Ja soundi on tietysti mahtava, pianomaisen kuulas ja dramaattinen. Jacksonhan oli Clarken ohella näitä hifibasson pioneereja, mikä näin myös tumppusoundin nimeen vannoville varoituksena ilmoitettakoon.

... Jacksonhan oli Clarken ohella näitä hifibasson pioneereja, mikä näin myös tumppusoundin nimeen vannoville varoituksena ilmoitettakoon.
 
Oli ja on edelleen.
 
Tämän hetkinen painos iäti kehittyvästä "Contrabass Guitarista":
 
http://www.fodera.com/a_jackson.html

Briljanttia työskentelyä Anthony Jacksonilta
 
Pitäisiköhän pistäytyä äänekoskella loppukuusta, kun AJ näyttäisi olevan Mike Sternin bändissä.
http://www.keitelejazz.fi/ohj.htm

Heitetään vaikka nämä:
 
Chaka Khan: Naughty
Chaka Khan: What Cha Gonna Do For Me
 
Briljanttia työskentelyä Anthony Jacksonilta, esim. "Clouds" ja "I Know You, I Live You". Jackson on niin äärettömän musikaalinen ja dynaaminen soittaja ja sai näillä levyillä poikkeuksellisen paljon taiteellisia vapauksia. Ihan tuosta vaan kaveri heittää yllättäviä pommeja, yksittäisiä ääniä jotka tuovat biiseihin ihan uusia ulottuvuuksia.
 
Ja soundi on tietysti mahtava, pianomaisen kuulas ja dramaattinen. Jacksonhan oli Clarken ohella näitä hifibasson pioneereja, mikä näin myös tumppusoundin nimeen vannoville varoituksena ilmoitettakoon.
 
Allekirjoitan nuo levyt täysin. Molemmat meikäläisen lempilevyt Top 10:ssä

Oli ja on edelleen.
 
Tämän hetkinen painos iäti kehittyvästä "Contrabass Guitarista":
 
http://www.fodera.com/a_jackson.html
 
Joo kyä joo, on vissiin jo melkein parikymmentä vuotta hionut yhdessä Foderan kanssa konseptiaan.
 
Jacksonin vahvistuspuoli on sekin oma lukunsa, nykyisin käyttää high-end-luokan studioetusta (olisko ollut Millennia) ja Meyer Soundin aktiivisia PA-kaappeja. Eli ajatus bassokamoista "mini-PA:na" toteutuu ihan konkreettisesti.

Heitetään vaikka nämä:
 
Chaka Khan: Naughty
Chaka Khan: What Cha Gonna Do For Me
 
Briljanttia työskentelyä Anthony Jacksonilta, esim. "Clouds" ja "I Know You, I Live You". Jackson on niin äärettömän musikaalinen ja dynaaminen soittaja ja sai näillä levyillä poikkeuksellisen paljon taiteellisia vapauksia. Ihan tuosta vaan kaveri heittää yllättäviä pommeja, yksittäisiä ääniä jotka tuovat biiseihin ihan uusia ulottuvuuksia.
 
Ja soundi on tietysti mahtava, pianomaisen kuulas ja dramaattinen. Jacksonhan oli Clarken ohella näitä hifibasson pioneereja, mikä näin myös tumppusoundin nimeen vannoville varoituksena ilmoitettakoon.
 
Kyllä.Kyllä. Kyllä!
 
Myös hienoa synabassottelua, esim. We can work it out:ssa. Näihin levyihin ei pasisti kyllästy.

Hienoa, että täälläkin löytyy Anthony Jackson -faneja. Youtubessa on tosi vähän matskua hänestä, mutta kai olette nähneet Camilo-videon? http://www.youtube.com/watch?v=1EcxC5AgnPU
 
p.s. Vähän aikaa sitten ilmestyi triolevy If, jossa soittavat turkkilainen pianisti Fahir Atakoglu, kuubalainen rumpali Horacio El Negro Hernandez sekä Anthony Jackson. ITunes-kaupasta löytyi. Jacksonin soittoa ei nyt niin hirveästi kuule (varsinkaan, jos ei välitä Petruccianin tuotannosta). Mukavasti murisee contrabass guitar.
 
http://www.allaboutjazz.com/php/article.php?id=21343

En yllättynyt, että keskustelun aloittajalla oli tuolla albumilistassaan kolmea Rage Against The Machinen albumia. Todella hienoa soitantaa.
 
Joskus 10 vuotiaana haalittuani itselleni kaikki RATM:n albumit, en älynnyt bassonsoiton päälle, mutta nyt 6 vuotta myöhemmin Commerford oli yksi innoittajistani bassonsoiton aloittamiseen. Yksi maailman parhaimmista basisteista, jos nyt näin voi sanoa.

Jethro Tullin Heavy Horses on mielestäni loistava albumi bassotyöskentelyltään. John Glascock vetelee tosi hienoja bassoriffejä levyllä. Esimerkkibiiseinä voisin mainita vaikka Acres Wild, Heavy Horses ja Journeyman.

En yllättynyt, että keskustelun aloittajalla oli tuolla albumilistassaan kolmea Rage Against The Machinen albumia. Todella hienoa soitantaa.
 
Joskus 10 vuotiaana haalittuani itselleni kaikki RATM:n albumit, en älynnyt bassonsoiton päälle, mutta nyt 6 vuotta myöhemmin Commerford oli yksi innoittajistani bassonsoiton aloittamiseen. Yksi maailman parhaimmista basisteista, jos nyt näin voi sanoa.
 
Tim Commerford ei ollut minulle pelkästään yksi innoittajista, vaan Commerford oli myöskin syy miksi aloin soittaa bassoa. Nähtyäni Live at the Grand Olympic Auditorium -DVD:n olin sitä mieltä, että pakko ryhtyä basistiksi. Sitä kautta tuli sitten myöhemmin hommattua kaikki nuo RATM:in levyt ja ne on pyörinyt levysoittimessa ties kuinka monta kertaa läpi.
 
Ja Commerford-diggarina vois tietysti mainita kaikki kolme Audioslaven lättyä. Commerford on päässyt ehkä hieman helpommalla Audioslavessa, mutta diggaan silti yhä kaverin soitosta. RATM:in reunion mahdollisti nyt tietysti Commerfordille tilaisuuden päästä näyttämään kyntensä.

Anthony Jacksonista vielä vähän, että äijä soitti kyllä upeasti Keitele Jazzeilla lauantaina 28.7. Mike Stern Bandin kanssa. Ihan mielettömän omaperäinen soittaja. Sillä taisi olla jotain hipshoteja tai vastaavia, 'contrabass guitar' meni välillä kyllä muistaakseni ihan subkontra Ab asti :) Joka tapauksessa, upeaa, kompromissitonta, yllätyksellistä Jacksonia. Jossain määrin hänen soittonsa toi mieleen Scott LaFaron rytmiseen kontrapunktin. Onkohan Jacksonia Suomessa nähty aikaisemmin?

MEW - And The Glass Handed Kites.
Tällä levylä on kyllä todella jytkyt bassolinjat, että oksat pois. Niin soundi kun sovituskin
 
Kornin Untouchablesilla on myös erittäin hienot bassolinet, etenkin kun ne on miksattu aivan pintaan muttei kuitenkaan liian räikeästi (ota tuostakin nyt selvää...)
 
No primus nyt on oma lukunsa ja sitä tässä tuskin haetiin..:D

Tuomari Nurmio - Lasten Mehuhetki
 
Pahoittelut jos tämä on jo mainittu, mutta en voi olla hehkuttamatta kyseisen basistin (Ahti Marja-aho?) kekseliäisyyttä.