Bassot ›

Jos kuormittamisella tarkoitetaan trankkuvahvistimen tapauksessa sitä, miten paljon virtaa kulkee päätetransistorien läpi, niin pienempi kuormaimpedanssi aiheuttaa suuremman virran ja siten kuormittaa päätettä enemmän. Kuormaimpedanssin arvo on pienempi, mutta päätetrankkujen virtakuormitus (jos sellaista termiä edes onkaan) on suurempi.
 
Eli 4ohm->isompi kuorma kuin 8ohm, tai ainakin kuormittaa vahvistinta enemmän? Kyllä vai ei?
 
Periaatteessahan putkivahvistimella tapahtuu sama ilmiö kuin trankulla, jos ulostulomuuntajan ulosottoon kytketään sen optimaalista kuormaimpedanssia pienempi impedanssi. Samalla tosin myös putkien anodijännite laskee, jolloin vahvistimesta saadaan vähemmän tehoa ulos. Tällaisen tilanteen ainoa varjopuoli on se, että pääteputket kuluvat hieman nopeammin, koska niiden läpi kulkee hieman suurempi virta kuin optimaalisen kuormaimpedanssin tapauksessa. Tässä vielä nostan esiin lieventävänä esimerkkinä Fender Bassman -putkinupit, joiden pääteaste on suojattu nimenomaan oikosulkemalla ulostulojakki (kuormaimpedanssi = 0 ohm), jos siihen ei ole tungettu liitintä.
 
Jos taas ulostulomuuntajan ulosottoon kytketään sen optimaalista kuormaimpedanssia suurempi impedanssi, tapahtuu seuraavaa. Lähdetään siitä liikenteeseen, että dynaamisen kaiuttimen (Pentti Perustöttörö) kartiota liikuttavan voiman alkulähde on puhekelan läpi kulkeva virta, joka indusoi kartion puhekelan ympärille muuttuvan magneettikentän. Tämä kenttä "vastustaa" kaiuttimen oman magneetin muodostamaa staattista magneettikenttää. Noh, kun puhekela liikkuu magneettikentässä, siihen indusoituu myös jännite, joka pyrkii vastustamaan kartion liikettä eli pyrkii palauttamaan kartion lepotilaan. Tämä jännite sitten tietenkin näkyy myös ulostulomuuntajan toisiokäämin yli ja siten myös muuntosuhteella kerrottuna ulostulomuuntajan ensiökäämin yli ja myös pääteputkien yli. Efektiivinen muuntosuhde on kuitenkin suunniteltua korkeamman kuormaimpedanssin takia suurempi, mikä johtaa siihen, että "flyback"-jännite voi olla niin suuri, että se lyö läpi pääteputkista, jolloin sekä pääteputket että ulostulomuuntaja voivat kärvähtää. Tällaista voi siis tapahtua jo tilanteessa, jossa 8 ohm kaiutin on kytketty ulostulomuuntajan 4 ohm ulosottoon.
 
Lyhyesti:
 
- Jos ajat putkivahvistinta optimaalista kuormaimpedanssia pienemmällä impedanssilla, putket kulahtavat nopeammin eli vahvistin tekee hitaasti kuolemaa, mutta kuolemasta selviää vaihtamalla pääteputket.
 
- Jos ajat putkivahvistinta optimaalista kuormaa suuremmalla impedanssilla, voi vahvistin kokea hyvin rujon ja nopean kuoleman, josta hyvässä lykyssä selviää vaihtamalla vain pääteputket, mutta huonossa lykyssä mm. myös ulostulomuuntaja voi kärähtää lopullisesti.
 
Päättäkää siitä sitten, kumpi on putkivahvistimelle "vaikeampi" tapaus, kumpi kuormittaa enemmän tai ihan mitä tahansa.


Tosi lyhyesti (putkivahvistimelle):
- 4 ohm kaiutin 8 ohm ulosottoon: asiat menee pienesti vituiks ja kohtalaisen hitaasti
- 8 ohm kaiutin 4 ohm ulosottoon: asiat menee isosti vituiks ja nopeasti.
 
Kaikki edelleen järkeenkäypää ja selvästi asiaa tuntevan puhetta, ja jättää entistä isomman aukon sen kysymyksen kohdalle, että miksi vahvistimissa mainitaan kuorman minimi-impedanssi, muttei maksimia, jos homma on kerran täysin päinvastoin? PAKKO siihen on olla joku selitys.
 
Ja toi mun jaagaaminenhan nyt auttoi sen verran, että tohon isompi ohmi-pienempi ohmi versus kuormittavuus näyttää tulevan selvyys, minkä jo alan ammattilainen mulle kyllä kerran selvensi.


EVVK-hyppää-sä-näsäviisäs-paskiainen-kaivoon-osastolle:
- Lukekaa manuaalit, noudattakaa niitä ja nillittäkää jälleenmyyjälle tms. huoltoinstanssille, jos käy niin harvinaislaatuisesti, että jokin hajoaa.
 
Tänään juteltuani erään maahantuojan kanssa sain vastauksen, että jos tunget minimi-impedanssia pienempiohmisen kuorman styrkkariin, voit olla varma että takuu ei ole voimassa. Olivat faktat sitten mitkä hyvänsä. Jos on niin, että tuo on niin kuin Unskelotti sanoo eikä mitään porsaanreikiä löydy, niin esim. Peavey ja Mesa ohjeistavat kauniisti käyttäjiään rikkomaan vahvistimensa.

Eli 4ohm->isompi kuorma kuin 8ohm, tai ainakin kuormittaa vahvistinta enemmän? Kyllä vai ei?
 
Lue lainaamasi pätkä uudelleen.



Kaikki edelleen järkeenkäypää ja selvästi asiaa tuntevan puhetta, ja jättää entistä isomman aukon sen kysymyksen kohdalle, että miksi vahvistimissa mainitaan kuorman minimi-impedanssi, muttei maksimia, jos homma on kerran täysin päinvastoin? PAKKO siihen on olla joku selitys.
 
En edelleenkään ota kantaa siihen, mitä valmistajat kirjoittelevat manuaaleihinsa tai laitteiden paneleihin.




Tänään juteltuani erään maahantuojan kanssa sain vastauksen, että jos tunget minimi-impedanssia pienempiohmisen kuorman styrkkariin, voit olla varma että takuu ei ole voimassa. Olivat faktat sitten mitkä hyvänsä. Jos on niin, että tuo on niin kuin Unskelotti sanoo eikä mitään porsaanreikiä löydy, niin esim. Peavey ja Mesa ohjeistavat kauniisti käyttäjiään rikkomaan vahvistimensa.
 
Nojuu, maahantuojan päässä voi ihan hyvin olla sisälukutaitoinen henkilö, joka toimii valmistajan ohjeiden mukaan ja ei tiedä tuon taivaallista vahvistimista. Minimi-impedanssin noudattaminen pätee edelleenkin trankkupäätteille.
 
Kaikki ne Peaveyn kitara- ja bassonupit, joiden sielunelämään olen tutustunut, ovat olleet hyvin "kylmiksi" biasoituja eli pääteputkien toimintapiste on aseteltu optimia alhaisemmaksi a) putkien iän pidentämiseksi ja sitä kautta valmistajan imagon säilyttämiseksi ja b) induktiivisen takaisinkytkentäjännitepiikin riskin pienentämiseksi. Tällöin vahvistimesta ei saada myöskään ilmoitettuja tehoja ulos. Kylmemmäksi biasoiminen siis auttaa tilanteessa, jossa voidaan olettaa käyttäjän kytkevän kuormaksi optimaalista suuremman impedanssin, mutta ei poista hajoamisvaaraa kokonaan.

sirdickyj: Mitkä Peaveyn ja Mesan vahvarit oli kyseessä?

Jos kuormittamisella tarkoitetaan ....
 
Plop, plop. Tuo oli niin vakuuttava selostus asiasta, että ehdotan Unskelotin nimittämistä bassot-palstan epäviralliseksi Viralliseksi Pääinsinööriksi. Ja plussat tietysti.

Tuo oli niin vakuuttava selostus asiasta, että ehdotan Unskelotin nimittämistä bassot-palstan epäviralliseksi Viralliseksi Pääinsinööriksi.
 
Ei sitä sellaiseksi tarvitse erikseen nimittää.

Hei Unskelotti, tuli vaan mieleen että en oo kyllä hirveesti nähny 2:n ohmin kaappeja, että mitä hyötyä sitä olis kytkeä 4ohm vahvariin 2:n ohmin kaappia kun ei sais edes enempää tehoja siitä kun 4:n ohmin kaapilla.
 
Ja mites vaikka toi mesan m-pulse
 
http://www.mesaboogie.com/Product_I … s_Amps/M-Pulse-600/M-Pulse-600.html
 
siis jos on tube driven mos-fets, niin liitetäänkö siihen kaapit niinkun tehtäis trankkupäätteessä?

Hei Unskelotti, tuli vaan mieleen että en oo kyllä hirveesti nähny 2:n ohmin kaappeja, että mitä hyötyä sitä olis kytkeä 4ohm vahvariin 2:n ohmin kaappia kun ei sais edes enempää tehoja siitä kun 4:n ohmin kaapilla.
 
Onhan tuo 2ohm ihan mahdollinen, jos joku haluaa heittää useamman kaapin kiinni

Hei Unskelotti, tuli vaan mieleen että en oo kyllä hirveesti nähny 2:n ohmin kaappeja, että mitä hyötyä sitä olis kytkeä 4ohm vahvariin 2:n ohmin kaappia kun ei sais edes enempää tehoja siitä kun 4:n ohmin kaapilla.
 
No tuotaa, jos sulla on putkinuppi, jossa on 4 ohm -kuormaimpedanssille mitoitettu ulostulo ja kaksi muuten samanlaista kaappia paitsi kaappien impedanssit ovat 2 ohm ja 4 ohm, ei 2 ohm -kaapin käyttämisestä yksinään ole mitään iloa verrattuna 4 ohm -kaapin käyttämiseen yksinään.
 
Ja mites vaikka toi mesan m-pulse
 
http://www.mesaboogie.com/Product_I … s_Amps/M-Pulse-600/M-Pulse-600.html
 
siis jos on tube driven mos-fets, niin liitetäänkö siihen kaapit niinkun tehtäis trankkupäätteessä?
 
Tuossa nupissa on trankkupääte.

Tänään juteltuani erään maahantuojan kanssa sain vastauksen, että jos tunget minimi-impedanssia pienempiohmisen kuorman styrkkariin, voit olla varma että takuu ei ole voimassa. Olivat faktat sitten mitkä hyvänsä. Jos on niin, että tuo on niin kuin Unskelotti sanoo eikä mitään porsaanreikiä löydy, niin esim. Peavey ja Mesa ohjeistavat kauniisti käyttäjiään rikkomaan vahvistimensa.
 
Mesa sanoo esim. Dual/Triple Rectifier nuppien käyttöohjeessa näin:
"Solo Heads are not very sensitive to speaker mismatches and will not be damaged by them, except that VERY LOW ohmage loads will cause the power tubes to wear faster"
 
http://www.mesaboogie.com/manuals/3chRecto.pdf
 
Eikös tuo nyt tue aikapitkälle mitä Unskelotti sanoo:
 
"- Jos ajat putkivahvistinta optimaalista kuormaimpedanssia pienemmällä impedanssilla, putket kulahtavat nopeammin eli vahvistin tekee hitaasti kuolemaa, mutta kuolemasta selviää vaihtamalla pääteputket."
 
e: ja kysyisin vielä mitä Mesan käyttöohjetta luit?

Eli 4ohm->isompi kuorma kuin 8ohm, tai ainakin kuormittaa vahvistinta enemmän? Kyllä vai ei?
 
Yngh. Vaikealta kuulostaa... Putkivehkeistä en tajua yhtään mitään, joten tämä siis vain trankkuja koskien. ELI!: Pienempi vastus kaapissa kuormittaa vahvistinta enemmän, koska kaappi vastustaa virtaa vähemmän, ja suurempi osa virtaa jää "rasittamaan" vahvistimen komponentteja- noin niinkun yksinkertaistaen. Eli siis 4ohmia on vähän vastusta, 16ohmia ohmia on paljon vastusta, selkiskö? Kuittaako Unskelotti?
 
Nopeella haulla löyty tollanen linkki, ei vahvistimista, mutta sähkön yleisestä käyttäytymisestä, jännitteen, virran, tehon ja vastuksen suhteista toisiinsa.
http://www.metku.net/?sect=view&n=1&path=mods/sahkooppi/index

Äskeisestä linkistä lainaus, joka ehkä tärkeä:

Kun tiedetään jännite ja resistanssi, voidaan virta laskea kaavalla I= U/R
 
Resistanssin eli vastuksen pienetessä, jännitten pysyessä vakiona, virta kasvaa.
Tämäkö rasittaa vahvistinta? Näin olen ite aina ajatellut, totta vai tarua?

Jahas.

Mesa sanoo esim. Dual/Triple Rectifier nuppien käyttöohjeessa näin:
"Solo Heads are not very sensitive to speaker mismatches and will not be damaged by them, except that VERY LOW ohmage loads will cause the power tubes to wear faster"
 
http://www.mesaboogie.com/manuals/3chRecto.pdf
 
Eikös tuo nyt tue aikapitkälle mitä Unskelotti sanoo:
 
"- Jos ajat putkivahvistinta optimaalista kuormaimpedanssia pienemmällä impedanssilla, putket kulahtavat nopeammin eli vahvistin tekee hitaasti kuolemaa, mutta kuolemasta selviää vaihtamalla pääteputket."
 
Ei ole ollenkaan niinkuin Unskelotti sanoi;
 
-"Jos ajat putkivahvistinta optimaalista kuormaa suuremmalla impedanssilla, voi vahvistin kokea hyvin rujon ja nopean kuoleman, josta hyvässä lykyssä selviää vaihtamalla vain pääteputket, mutta huonossa lykyssä mm. myös ulostulomuuntaja voi kärähtää lopullisesti."
 
Eli tuolla ei varoitettu yhtään mistään muusta kuin kytkemästä ohmiluvultaan pienempi kuorma siihen styrkkariin. Sen sijaan siellä ei missään sanota mitään tuosta isompiohmisen kuorman aiheuttamasta äkkinäisestä hajoamisesta.
 
En edelleenkään väitä noita Unskelotin juttuja saduiksi, mutta jos tänne lainaillaan jotain tekstejä, niin voisi kyllä tsekata asian molemmat puolet.
 
e: ja kysyisin vielä mitä Mesan käyttöohjetta luit?
 
En väittänyt lukeneni käyttöohjetta, vaan katsoneeni combon perspuolelle.
 
Kertauksen vuoksi; siellä oli kolme vierekkäistä jakkia, joista vasemmanpuoleisessa luki "8ohm output" ja kaksi oikeanpuoleista oli yhdistetty kaarisulkeilla ja siinä luki "4ohm output, usa 2 8ohm speakers".

"Loudspeaker Outputs
With all valve amplifiers it is imperative that the
amp is connected to a load whilst in operation and
that the impedance selected on the amp matches the
total impedance of the speaker cabinet(s) being used.
Failure to comply with these points will result in
damage to the amplifier.
 
The DSL 100 and DSL 50 feature three outputs, a
dedicated 16 Ohm output and two outputs selectable
between 4 and 8 Ohms.
 
The DSL 100 and DSL 50 should not be run into
an impedance less than 4 Ohms.
 
16 Ohm Output
 
For the connection of a 16 Ohm speaker cabinet.
It should be noted that when this Speaker Output is in
use the remaining Speaker Outputs, 4 Ohm outputs will become inoperational.
 
4 & 8 Ohm Outputs
 
For use when the total impedance of speaker
cabinets used is either 4 or 8 Ohms. That is, when
using either a single 4 Ohm cab, a single 8 Ohm, two
8 Ohm cabs or two 16 Ohm cabs.
 
Impedance Selector
 
Allows selection of 4 or 8 Ohms impedance. See Loading Points.
Loading Points
One 4 Ohm cabinet, set to 4 Ohms
One 8 Ohm cabinet, set to 8 Ohms
Two 8 Ohm cabinets, set to 4 Ohms
Two 16 Ohm cabinets, set to 8 Ohms"
 
Tuossa vielä lainaus erään aloittelevan putkivahvistinvalmistajan manuaalista, kehotan kiinnittämään huomion lauseeseen "DSL100 and DSL50 should not be run into an impedance less than 4ohms". Muutoinhan nuo kehottavat kaikissa mahdollisissa tilanteissa käyttämään optimikuormaa. Ohmiluvultaan suuremman kuorman käyttämisestä ei erikseen varoiteta, mutta nuo on varmaan niitä aloittelijan mokia. Eiköhän nuokin opi kun aikansa noita vahvistimia ja manuaaleja tekevät.

Ei ole ollenkaan niinkuin Unskelotti sanoi;
 
-"Jos ajat putkivahvistinta optimaalista kuormaa suuremmalla impedanssilla, voi vahvistin kokea hyvin rujon ja nopean kuoleman, josta hyvässä lykyssä selviää vaihtamalla vain pääteputket, mutta huonossa lykyssä mm. myös ulostulomuuntaja voi kärähtää lopullisesti."
 
Ehkei mun pitäisi kommentoida tätä mitenkään, kun en asiaa sen paremmin tunne, mutta isot poijaat rapakan takana on keskustellu samasta aiheesta ja lyöneet oikein FAQ:in pystyyn:
 
http://www.talkbass.com/forum/showthread.php?t=144244
 
Ensimmäisessä postissa:
"The important difference between tube amps and solid state ones is that it’s dangerous to run tube amps above their impedance rating!! Running a tube amp set at 2 ohms into an 8 ohm load can dangerously raise the plate voltage of the amplifier and ruin it."
 
Mutta joo, voihan kukatahansa kirjoittaa mitä vaan, eikä tämä todista vielä mitään muuta kuin sen että tuollakin on 9-sivua väännetty asiasta. Enkä jaksanut tähän hätään lukea sitä kokonaan.
 
En edelleenkään väitä noita Unskelotin juttuja saduiksi, mutta jos tänne lainaillaan jotain tekstejä, niin voisi kyllä tsekata asian molemmat puolet.
 
Hain tuon FAQ:in nyt tueksi. En tosin väitä että se todistaa mitään.

With all valve amplifiers it is imperative that the
amp is connected to a load whilst in operation and
that the impedance selected on the amp matches the
total impedance of the speaker cabinet(s) being used.
Failure to comply with these points will result in
damage to the amplifier.
 
Tässä on KAIKKI OLEELLINEN SISÄLTÖ putkivahvistimien kanssa käytettävistä kuormaimpedansseista. Kaikki. Piste.

Tässä on KAIKKI OLEELLINEN SISÄLTÖ putkivahvistimien kanssa käytettävistä kuormaimpedansseista. Kaikki. Piste.
 

 
E: turha postaus itseltä.

Tässä on KAIKKI OLEELLINEN SISÄLTÖ putkivahvistimien kanssa käytettävistä kuormaimpedansseista. Kaikki. Piste.
 
Sekö nyt muuttui tämä oleellinen sisältö muodosta "voi huoletta kytkeä" sitten tällaiseksi? Ihan jees, ei mitn hätää, mutta kahdenlaista infoa näkyy olevan liikkeellä, ja Unskelotti ei toden totta ole yksin liikkeellä tuon tietonsa kanssa, kyllä tuo Talkbassin forum näyttäis tukevan samaa teoriaa. Manuaalit taas ei, mitä minimi-impedansseihin tulee.

Sekö nyt muuttui tämä oleellinen sisältö muodosta "voi huoletta kytkeä" sitten tällaiseksi?
 
Olen selittänyt tuolla ylempänä, että optimaalista pienemmän kuormaimpedanssin kytkeminen putkivahvistimen ulostulomuuntajan ulosottoon on oleellisesti vähemmän vaarallinen tilanne vahvistimen kannalta kuin kytkettäessä putkivahvistimen ulostulomuuntajan ulosottoon optimaalista suurempi kuormaimpedanssi.
 
Putkien hieman nopeampi kuluminen ei haittaa ainakaan minua yhtä paljon kuin koko pääteasteen kyrvähtäminen.



Manuaalit taas ei, mitä minimi-impedansseihin tulee.
 
Tähän en edelleenkään ota kantaa.

Sekö nyt muuttui tämä oleellinen sisältö muodosta "voi huoletta kytkeä" sitten tällaiseksi? Ihan jees, ei mitn hätää, mutta kahdenlaista infoa näkyy olevan liikkeellä, ja Unskelotti ei toden totta ole yksin liikkeellä tuon tietonsa kanssa, kyllä tuo Talkbassin forum näyttäis tukevan samaa teoriaa. Manuaalit taas ei, mitä minimi-impedansseihin tulee.
 
Trankkupäätteen kanssa ei aliteta sitä minimi-impedanssia eli ei lyödä sitä 2 ohmin kuormaa jos minimi on 4 niinkuin monesti on ja putkivaffarin kanssa lyödään ne kaapit oikean lukeman kaiutinlähtöön ja/tai napsautetaan impedanssivalitsin kohdalleen. Jos ei saada mätsää, luetaan ohjekirjasta ja/tai kysytään valmistajalta voiko kytkeä. Sitten ei muuta ku nupit kaakkoo ja hirveetä pilitystä! Bass > Guitar