Bassot ›

Eka pasuuna oli Ibanezin joku Jazzaria jäljittelevä hiotuilla kielillä. Vuosi oli varmaan jotain 1992. Lahja sedältä. Eka oma ostettu basso oli washburn xb-400 tjn.

Eka oli Epin T-bird jonka tilasin saksan kitara-siwasta sikana säkissä testaamatta. No hirveen kokonen body ja kaula tuntu kirahvimaiselta. Sitten menin musaliikkeeseen ja testailin ja parhaalta tuntui käsissa short scale Slammer by hammer ja halpa oli.

Eka basuuna oli kaverin lainavehjes, Ibanez x-mallinen, jazz kaula ja MJ mikit. Kohtuu hyvä soittaa, paitti kaulapainoinen, eikä pysyny missään telineessä kunnolla pystyssä.
Eka ostobasso oli viiskielinen Neuser Chase natural, jonka jo laitoin kiertoonkin.

Eka bassoni oli vaaleanpunainen(!) Marlin Sidewinder presarikopio 90-luvun puolessavãlissã. Bãndikaverien kanssa homobassoksikin kutsuttiin :P

Joku samick basso, sain halvalla :) tästä lähti nauhat veke ja homma jäi siihen.

Ibanez gsr 200 ja hyvin on riittäny mun soitoille. Todella epäaktiivista soittoo takana about 3 vuotta.. kiva soitin, mutta tulee nii harvoin vaa soiteltuu.. harmi :/

Ensimmäinen bassoni oli Fenderin Jaguar (Super vintage). Yllätti positiivisesti soundillaan ja taisaisen hyvällä laadullaan.. Todella pelkistetty, hyvällä tavalla siis. Sopivan tukeva live-esiintymiseen.
 
Edelleen pidän sitä telineessä, jokin kumma tunneside jäänyt.

Jep Jep! Eka bassoni oli höffnerin lyhyt skaalainen presarin mallinen basso. En tiedä/muista tyyppiä. Mut kyl nyty vanhoilla päivillä harmittaa et on pitäny sekin hukata niin ku paljon muutakin hyvää kamaa.

Ibanezin GSR180, älyttömän kova basso alkuun, ja kyllä sillä ihan mielellään soittaa vieläkin :D

hirvittävä presarikopio merkkiä firefox...

Joo löysin netistä asiaa eka bassostani.Hoffner model 182 vm. 1961-63. Nyt ois tosi vintage.

Johannes_t: Musta Ibanez GSR200.
 
Tuommonen olis torilla myytävänä 120 egulla. Siinä voisi olla mulle hyvä.
 
Tällä hetkellä en omista sabboa ollengan.
 
Mulla on ollut:
 
1. Yamaha RBX-170. Hjyva basso, mutta myin pois tarpeettomana 10 vuotta sitten.
 
2. Epiphone EB-0. Ei sopinut soittamaani musatyyliin ollenkaan (heavy medal). Myin pois.
 
3. Harley Benton elektroakustinen. Tilasin Thomannilta (ostin ''sian säkissä''). Oli ideana, että akustinen bassokitara on kiva kotona treenailuun/jammailuun, kun ei tarvitse aina plugata ja ei tule kova ääni ettei häiritse naapureita. Se on niin mukava ottaa akustinen klassinen kitarakin aina syliin ja alkaa pimputtelemaan. Noh, eihän se homma toiminut alkuunkaan: basso ol jumalattoman kokoinen, kaula oli ''hieman''eri kaliiberia kuin klasarikitarassa. Kansi oli omituisen pieni ja kupera muodoltaan, hankala pitää sylissä. Ääni oli tosi kova, ei tullut mieleenkään että jotain vahvistusta olisi vielä sängynlaidalla tilutteluun tarvittu. Muutenkin vehje tuntui tosi surkealta kaikin puolin. Myin pois. Kuitenkin retrospektiivisesti ajateltuna HB-basso ei ehkä ollutkaan NIIN huono. Ennen kuin myin sen, kokeilin sitä hihnan ja vahvistimen kanssa, ja kyllähän sillä ihan oikean bassonsoittofiiliksen sai.

Ekon valmistama Buxom lyhytskaalainen basso. Punainen, sain sen serkulta vuonna 1989, muistaakseni. Ajan saatossa vähän kärsinyt. Tuolla se on autotallissa edelleen.
 
Seuraavaksi hommasin Fenixin jatsarin, möin pois. Sitten jonkun Ibanezin, möin pois. Seuraavaksi Fenderin Presarin, möin pois.
 
Nyt on käytössä Godin Shifter Classic 4 ja Tokai Hardpuncher. Näitä en ehkä myy.

Herra Melankolia: Eka oli Epin T-bird jonka tilasin saksan kitara-siwasta sikana säkissä testaamatta. No hirveen kokonen body ja kaula tuntu kirahvimaiselta. Sitten menin musaliikkeeseen ja testailin ja parhaalta tuntui käsissa short scale Slammer by hammer ja halpa oli.
 
Mulla oli Slamer by Hamer kitaraversio. Mikit heilu q hullun mulkku.
 
Sorge O.T. (off topik)
 
Muuten voisin tuollaisen sabsson hommata nestalgiasyistä, mutta q se on short scale, niin I say NO, NO NO. Koska tavallisenkin kitaran kaula tuntuu liian lyhyeltä. Bassossa pitää olla mahdollisimman pitkä kaula. Pitkä shlerb... soittaja, pitkä sabbo. Niin se on oltava.
 
to: Ibanez gsr 200 ja hyvin on riittäny mun soitoille. Todella epäaktiivista soittoo takana about 3 vuotta.. kiva soitin, mutta tulee nii harvoin vaa soiteltuu.. harmi :/
 
Lisää soittoa vaan! Mene vaikka johonkin bändiin. Bassonsoittajia ei ole koskaan liigaa.
 
:)

Eka oma basso oli G&L SB-1 vuosimallia 87. Sunburst ja vaahteraotelaudalla. Ei orggis, aktiivietuaste ja MEC:n mikki. On toki tallessa vieläkin.

Ensimmäinen basso taisi olla veljen VGS:n Pure Seriesin presari jostain 2000-luvun alusta. Hyvä laite jonka omin ihan itselleni. Ensimmäinen "oma" basso oli ja on G&L:n Tribute-sarjan jatsari.

Eka bassoni oli Elvis-merkkinen presarimalli jostain 90-luvun alkupuolelta. Väri oli valkoinen ja otelauta ruusupuuta. Oli joku tosi halpa idänihme, mutta kyllä silläkin soitteli. Muistan että mietin miksi lukion musiikkiluokan Yamaha-merkkinen basso oli niin paljon parempi soitettava :) Möin basson joskus kauan kauan sitten jollekin tyypille ilmeisesti johonkin Elvis-aiheiseen teatteriproduktioon jonnekin päin Etelä-Suomea.

Ensimmäinen ikioma basso: The Aria Pro II SB-1000. Vuosimalli 78, tai 79. Ostettu Lahden Keskusmusiikista vuonna 1983, hintaan 2300mk. Edelleen paras soittimeni. Ehkä.

Qjaska: .
 
Nyt on käytössä Godin Shifter Classic 4 ja Tokai Hardpuncher. Näitä en ehkä myy.
 
Myinkös mä sulle ton Godinin joskus 2014?

pehko: Myinkös mä sulle ton Godinin joskus 2014?
 
Et myynyt, kaupasta hain.