Bassot ›

Moi.
 
okabass: Ok. Mielenkiinnosta, voitko hieman selventää.
 
Tottahan toki voin :).
 
Tosin, kuten lienet jo huomannut tuo "hivenen" on mulle sula mahdottomuus ;).
Ja kevyt pintaraapaisu tämäkin essee näennäisestä pituudestaan huolimatta silti on.
 
Toisin kuin valtaosassa muissa laitteissa ja esineissä olevissa (kuparilejeerinki-teräslejeerinki) laakeripareissa, kieli-instrumentissa dynaamisia rasituksia tai edes liukukitkaa ilmenee hyvin harvoin.
Nauhan ja kielen välillä on pääosin pistekosketus.
Joten kulumismekanismi on lähinnä kielen värähtelystä johtuva.
 
Jos otelautakäden tekniikka on edes kohtuullinen, liukukitkaa esiintyy ainoastaan kieltä nauhaa pitkin venytettäessä ja kampea käytettäessä.
Jos kieltä painava sormi (ja sitämyöden kieli) ei pysy paikallaan vaan koko ajan vatkaa enemmän tai vähemmän eestaas nauhan pintaa, nauhan (ja yleensä kielenkin) kuluminen on tietysti varsin nopeaa, vaikka varsinaista terävähköä kuoppaa ei syntyisikään.
Ja syyllinenhän tuollaiseen kulumiseen ovat tietenkin paskat materiaalit... :D.
 
Voiteluainetta on nauhallisilla instrumenteilla käytettävissä aniharvoin -pl. jotkut kielten pinnoitteet uutuuttaan- eikä nauhattomien otelautamateriaaleissa yleensä ole niin mainittavasti öljyjä tmv. läsnä että niiden vaikutus olisi merkittävä kuin silloin jos otelauta syystä tai toisesta kuivuu (tai liuottimella pintaöljy poistetaan) täysin korpuksi.
 
Koska voiteluainetta ei metalli-metalli tai metalli-puu kosketuksessa kytännössä ole mahdollista käyttää, kova kuluttaa pehmeää, ja yhtä kovien kyseessä ollessa kumpikin kuluu yhtälailla.
 
Kielet ja nauhat eivät myöskään oikeaoppisesti tehdyssä laukussa/kotelossa/pussissa pääse mahdollista nollanauhaa lukuunottamatta kosketuksiin toistensa kanssa kuin satunnaisesti soiton aikana, joten kaikkien muiden laakerirakenteiden suunnittelussa ensiarvoisen tärkeästä sähkökemiallisen korroosion hallinnasta ei tarvitse olla huolissaan.
 

 
Perussyy siihen miksi nauhamateriaali ylipäätäänkään kuluu vaikka metallurgia jo 1800 luvulla olisi mahdollistanut ainakin labra-asteella "kulumattomat" nauhat, on puhtaasti valmistustekninen.
Ja aina valmistustekniikan kanssa kytköksissä olevana seikkana taloudellinen.
Kuparilejeeringit joita nauhat ovat tähän asti lähinnä olleet ja pitkälti tulevat vielä jatkossakin olemaan, ovat sekä nauhamateriaalin valmistamisen että asennuksen ja asennuksenjälkeisen työstön ehdoilla valikoituneet.
Pitkälti Krusty-Burger ideologiasta ammentava siis tuokin.
 
Samansuuntainen perussyy löytyy siihen miksi metallikielet kuluvat enemmän tai vähemmän nauhojen kohdalta, magneettikenttään perustuva generaattorimikrofoni vaatii tietynlaisen ferromagneettisen seoksen tuottaakseen magneettikentässä vetkutellessaan taajuusjakaumaltaan ja amplitudiltaan tasapainoisen häiriön -> tasapainoisen soundin.
Ruostumattomista metalliseoksista ainoastaan ferriittisillä ja martensiittisilla on magneettimikrofonikäyttöön vaadittuja ferromagneettisia ominaisuuksia, ja kuinka ollakaan, ovat yleisempiä austeniittisia seoksia useampaa kertaluokkaa kenkumpia (=kalliimpia) vetää langaksi ja muutoinkin työstää.
 
Eiköhän tämä riitä tällä kertaa tästä, nyt Maraa ja Bopparia kyytiin kampeamaan.
 
T:Samuli

Millaisissa säädöissä teillä bassot on? Mulle on tullut kauppojen yhteydessä soittimia, missä ns. fret buzz on ollut ihan harkittu säätö helpomman soittotatsin saamiseksi. Perusteluna tulee esim. ettei se räminä kuulu mikin kautta, mitä vähän kummaksun. Tuossahan kieli rämisee nauhaa vasten ja IMO aiheuttaa sitä kulumaa enemmän kuin itse nauhalta soittaminen. Olen myös pistänyt merkille soittimia, missä on esim. G-kielen ykkösnauha kulunut, vaikka se itsessään on melko vähällä käytöllä. Hieman veikkaisin, että ykkös ja kakkosnauhankin kulumat viittaisi enemmän siihen, että vapaa kieli louhii niitä, kuin itse nauhalta soittaminen olisi sitä tehnyt.

Tympee Huttunen: Millaisissa säädöissä teillä bassot on? Mulle on tullut kauppojen yhteydessä soittimia, missä ns. fret buzz on ollut ihan harkittu säätö helpomman soittotatsin saamiseksi. Perusteluna tulee esim. ettei se räminä kuulu mikin kautta, mitä vähän kummaksun. Tuossahan kieli rämisee nauhaa vasten ja IMO aiheuttaa sitä kulumaa enemmän kuin itse nauhalta soittaminen. Olen myös pistänyt merkille soittimia, missä on esim. G-kielen ykkösnauha kulunut, vaikka se itsessään on melko vähällä käytöllä. Hieman veikkaisin, että ykkös ja kakkosnauhankin kulumat viittaisi enemmän siihen, että vapaa kieli louhii niitä, kuin itse nauhalta soittaminen olisi sitä tehnyt.
 
Itse säädän niin ettei räminöitä kuulu missään olosuhteissa. Olen kuullut että jotkut säätää kaularautaa vuodenaikojen mukaan puun eläessä mutta olen jättänyt sen verran pelivaraa ettei tarvitse säätää kuin kerran. Jos laittaa eri tyyppiset kielet niin sitten voi joutua säätämään uudelleen.
 
Alkuperäistä aihetta sivuten, nyt on rosterit kiinni Roscoe Beck-fenderissä ja hyvältä soundaa. On kirkkaat mutta mielestäni hyvällä tavalla.
 
Yksi syy miksi haluan käyttää tuon tyyppisiä kieliä on että käteni hikoilee kovasti ja normaalit nikkelikielet kuoleentuu vähän liian nopeasti. P-bassossa mulla on TI-flatit ja nekin toimivat hienosti ja niissä se tumppuuntuminen ei haittaa ja ne saa uudenveroisiksi pyyhkimällä esim ikkunanpesuaineella silloin tällöin.

Tympee Huttunen: Millaisissa säädöissä teillä bassot on? Mulle on tullut kauppojen yhteydessä soittimia, missä ns. fret buzz on ollut ihan harkittu säätö helpomman soittotatsin saamiseksi. Perusteluna tulee esim. ettei se räminä kuulu mikin kautta, mitä vähän kummaksun. Tuossahan kieli rämisee nauhaa vasten ja IMO aiheuttaa sitä kulumaa enemmän kuin itse nauhalta soittaminen. Olen myös pistänyt merkille soittimia, missä on esim. G-kielen ykkösnauha kulunut, vaikka se itsessään on melko vähällä käytöllä. Hieman veikkaisin, että ykkös ja kakkosnauhankin kulumat viittaisi enemmän siihen, että vapaa kieli louhii niitä, kuin itse nauhalta soittaminen olisi sitä tehnyt.
 
Itse säädön bassoni niin, että normitatsilla soittaessani ei rämise mistään, mutta sitten jos näppään kieliä vähän kovempaa, rämähtää hieman. Näppäile sormin. Vastaavasti jos joskus testailen samoilla säädöillä plektran kanssa, rämisee melkein koko ajan (plektratekniikka on minulle vaikea juttu.) Esim 4-kielisessä mulla on reliefi luokkaa 0,2mm kahdeksannen nauhan kohdalla ja kielten korkeudet jotain 2mm...2,5mm (vai olikohan 2,25mm...2,75mm) 12 nauhan kohdalta. Siis G lähimpänä ja E kauimpana.
 
EDIT: Tarkistin ne 4-kielisen basson säädöt, ja näyttää olevan relief 8. nauhan kohdalla 0,20mm ja kielten korkeudet 12. nauhan kohdalla 2,25mm...2,0mm (E-A-D-G). Tämä toimii mulla, mutta joku muu soittaja /muu basso voi tarvita erilaiset säädöt. Esim mulla oli tuossa joskus aiemmin BEAD-vireeseen säädetty 4-kielinen vanha Yamaha BB-G4 ja siinä oli relief 0,35mm ja kaikki kielet korkeudella 2,75mm-2.5mm 12. nauhan kohdalla. Siinä bassossa oli vähän haasteita saada soimaan rämisemättä ja vaati tuollaisen aika ison reliefin ja action piti olla myös tavallista korkeammalla. Oli silti ihan siedettävä soittaa tuollakin.

Moi,
 
Onko minkä kokosilla kielillä tullut soitettua C-vireessä?. Itse ajatellut että alkaa 105-45 jäämään säädettynäkin varmaan vähän liian pieneksi. Yksi basso on tuon kokoisilla kielillä säädetty D-vireeseen ja soittotuntuma on vielä ihan ok, mutta tuskin enään ceessä.

Aika lähelle vitosten settejä mä käyttäisin, ehkä joku 120 pohjilla tjsp.

awkwardlarry: Moi,
 
Onko minkä kokosilla kielillä tullut soitettua C-vireessä?. Itse ajatellut että alkaa 105-45 jäämään säädettynäkin varmaan vähän liian pieneksi. Yksi basso on tuon kokoisilla kielillä säädetty D-vireeseen ja soittotuntuma on vielä ihan ok, mutta tuskin enään ceessä.
 
Drop-C vireessä olen käyttänyt 125-95-75-55, tai sitten 05 pykälää ohuempiä.
 
Suoraan C vireeseen laittaisin jotenkin näin: 120-100-80-60 tai sit 05 lisää niihin kieliin mitkä tuntuu löysältä. Se on ihan makuasia millaisista tykkää mutta liian löysässä kielessä ei ole yläpäitä ja vire vaikea pitää kohdallaan soitettaessa.

Hei olisi ongelmia elikkäs mun avovaimolla on SQUIER PK PJ Bass MN BLK R15 joka on jazz basso nyt hän haluaisi vaihtaa siihen rock-metal basson kielet et kuulostaisi metalli bassolta niin mitä sille pitää tehdä ja mitkä kielet kuuluu rock basoon ja mitkä olisi hyvät long scale kielet siihen hommaan kiitos avusta valmiksi
 
T.sten juhkam ja avovaimo ruusu kyyrö

Juhkste: Hei olisi ongelmia elikkäs mun avovaimolla on SQUIER PK PJ Bass MN BLK R15 joka on jazz basso nyt hän haluaisi vaihtaa siihen rock-metal basson kielet et kuulostaisi metalli bassolta niin mitä sille pitää tehdä ja mitkä kielet kuuluu rock basoon ja mitkä olisi hyvät long scale kielet siihen hommaan kiitos avusta valmiksi
 
T.sten juhkam ja avovaimo ruusu kyyrö
 
Ihan peruskielet (roundwound) käy tuohon. Ennemminkin se rock-metalli -soundi tulee siitä, että kielet on säädetty sen verran matalalle, että ne rämähtävät vähän nauhoja vasten kun näppää kieliä. Tai sitten soittaa plektralla. Ja se vaikuttaa myös mitä mikkiä käyttää ja kuinka läheltä tallaa soittaa. Paljon on kiinni vahvarin säädöistä myös. Ja basson säröpedaalilla saa vähän lisää rähinää soundiin. En usko että kielillä saa niin isoa eroa aikaan, ellei nykyiset kielet ole jotkin erikoiset hiotut tai päällystetyt jazz-kielet.
 
Tuohon käy vallan hyvin esim tämä setti: https://www.thomann.de/fi/daddario_exl165.htm
Tai halvimmasta päästä vaikka tämä: https://www.thomann.de/fi/warwick_46200_m_red_label.htm
 
Daddario, GHS, Ernie Ball, Rotosound, DR Strings, Elixir ovat kaikki asiallisia kieliä. Tuossa bassossa lienee alkuperäiskielinä Fenderin 7250ML. Nekin ovat varmaan asialliset.
 
Tuossa on esimerkkikuvat roundwound, halfround ja flat-versioista: https://www.guitarfact.com/bass-guitar-strings. Ja suosittelen tosiaan rokkiin ja heviin roundwound-kieliä. Joku muu voi olla jotain muuta mieltä, mutta tuo on se yleisin valinta soittajilla.

Juhkste: Hei olisi ongelmia elikkäs mun avovaimolla on SQUIER PK PJ Bass MN BLK R15 joka on jazz basso nyt hän haluaisi vaihtaa siihen rock-metal basson kielet et kuulostaisi metalli bassolta niin mitä sille pitää tehdä ja mitkä kielet kuuluu rock basoon ja mitkä olisi hyvät long scale kielet siihen hommaan kiitos avusta valmiksi
 
T.sten juhkam ja avovaimo ruusu kyyrö
 
Siinä on varmaan alunperin tavalliset round wound-kielet, jotka on ne normaalit "rock-kielet". Toki uudet kielet kuulostavat hetken kirkkaammilta kuin vanhat, toiset vähän pidempään kuin toiset, ja sitten sitä ei enää huomaa kun korva tottuu vähitellen. Pinnoitetut kielet vastustavat tätä ikääntymistä ehkä pidempään. Vanhoja kieliä voi myös puhdistella. Uusista kielistä esimerkiksi Daddario ja Ernie Ball vois olla mun valintoja. Jotenkin aavistelen kyseessä olevan aloittelevan soittajan, niin metallibasson soundiin vaaditaan paljon muutakin kuin vain sopivat kielet. Toki kielet pitää olla joka tapauksessa asialliset.

Juhkste: Hei olisi ongelmia elikkäs mun avovaimolla on SQUIER PK PJ Bass MN BLK R15 joka on jazz basso nyt hän haluaisi vaihtaa siihen rock-metal basson kielet et kuulostaisi metalli bassolta niin mitä sille pitää tehdä ja mitkä kielet kuuluu rock basoon ja mitkä olisi hyvät long scale kielet siihen hommaan kiitos avusta valmiksi
 
T.sten juhkam ja avovaimo ruusu kyyrö
 
Rosterikielet tuli mieleen ensimmäisenä, helpompi leikellä taajuuksia pois kuin yrittää korostaa jotain mitä ei ole.

GHS Bass Boomers! They are Dynamite!