Bassot ›

Soittelen vanhaa tanssimusaa ym. vastaavaa "isolla viululla" joka on Venäläinen kokoa 3/4. Mikkinä siinä on kaksi sentin halkaisijaltaan olevaa pyöreää lappusta jotka on tallassa omalla tarroillaan kiinni. Vahvistimena on Kallien Gryeger 150 S. Yhdistelmä on ihanteellinen jo roudauksenkin kannalta katsoen. Basson pussissa on läpällä varustettu aukko otelaudan alapään kohdalla, josta työnnän sormet sisään ja nostan basson pystyssä olkapäätäni vasten. Repussa selässä nuotit ja muut tarvikkeet, vahvari (11 kg) kahvasta toiseen käteen, ja menoksi. Olen pärjännyt vahvarillani melkein joka paikassa, pari kertaa isoissa ulkotapahtumissa olen joutunut turvautumaan lisä tarpeeseen. Entisenä komppikitaristina kontran soitton aloittaminen oli helpompaa kuin ihan pystymetsästä alkaminen, oli sointupohjat valmiina, enää ei tarvinnut kuin soittimeen ja asemiin tutustuminen, korvakuulokin oli suht koht jo hallinnassa. Vielä kun sain kunnon känsät sormiin (4 kpl) voi soittaa vaikka viikon putkeen. Joku joskus yleisöstä sanoi minulle,>Kyllä tuo basso on kuin orkesterin munat

Brik: -- Millaisella setupilla ootte saaneet siitä parasta ja selkeintä soundia pihalle?
Tavoitteena ois pystyä kattamaan suurin osa keikosta pelkäästään tolla mikillä ilman pietsoja sun muita.
 
Aluksi pitää mainita, että oma soundi-ihanteeni on mahdollisimman akustisen kuuloinen basso. Soundissa siis mahdollisimman paljon soittimen koppaa (kielten ja tallan nasaalin ja sähköbassomaisen soundin sijaan). Piezolla olen päässyt akustiseen soundiin käyttämällä järjestelmiä, joissa elementti/elementit on sijoitettu lähelle soittimen kantta. Näistä järjestelmistä minulla on ollut käytössä Fishman Full Circle, jossa elementtien "kuuma puoli" on ollut tallan säätöruuvissa kantta kohti ja edelleen käytössä oleva David Cage Realist, joka tulee tallan ja kannen väliin.
 
Tähän saakka parhaimman lavasoundin (joka tallentui myös hyvänä keikkaäänitteelle) olen saanut kytkemällä piezo-mikrofonin DI-boxin kautta PA:han ja tilannut lavalle monitorin, johon äänimies on piezosignaala sitten ajanut. Kieltenpitimeen on kiinnitetty F-aukkoon suunnattu Audio Technican ATM350 tyyppinen kondensaattorimikrofoni, jonka signaalia on ajettu vain saliääneen piezon kanssa blendattuna. Käytin kyseisellä keikalla jousta, joka kuulosti ja tallentui myös hyvällä soundilla.
 
Omaan kokemukseen pohjautuen voin sanoa, että piezo on tietyissä tilanteissa ainut vaihtoehto saada basso kuuluviin. Konkkamikillä rumpalin ei tarvitse soittaa kovin lujaa, että rumpujen vuotaminen bassomikin kautta tekee konkkamikistä (lähes) käyttökelvottoman.
 
Piezo on mielestäni erittäin käyttökelpoinen vaihtoehto myös akustista soundia haettaessa. Vahvistinsäädöillä ja käytettävällä kaapin koolla on merkitystä piezolla soittamisen nautittavuuteen. Lavasoundin suhteen itselläni on hyviä kokemuksia 12" combon (se Gallien-Kruegerin standardicombo) ja 15" (Markbassin combo) kanssa. Tällä hetkellä oma backlineni on 2-kanavainen Markbass LMK ja Markbass Traveler 2x10", josta EQ flattina ei tunnu saavan juuri koskaan valmista soundia vaan aina sitä on jonkin verran ruuvattava.

JukkaPena: Aluksi pitää mainita, että oma soundi-ihanteeni on mahdollisimman akustisen kuuloinen basso. Soundissa siis mahdollisimman paljon soittimen koppaa (kielten ja tallan nasaalin ja sähköbassomaisen soundin sijaan). Piezolla olen päässyt akustiseen soundiin käyttämällä järjestelmiä, joissa elementti/elementit on sijoitettu lähelle soittimen kantta. Näistä järjestelmistä minulla on ollut käytössä Fishman Full Circle, jossa elementtien "kuuma puoli" on ollut tallan säätöruuvissa kantta kohti ja edelleen käytössä oleva David Cage Realist, joka tulee tallan ja kannen väliin.
 
Tähän saakka parhaimman lavasoundin (joka tallentui myös hyvänä keikkaäänitteelle) olen saanut kytkemällä piezo-mikrofonin DI-boxin kautta PA:han ja tilannut lavalle monitorin, johon äänimies on piezosignaala sitten ajanut. Kieltenpitimeen on kiinnitetty F-aukkoon suunnattu Audio Technican ATM350 tyyppinen kondensaattorimikrofoni, jonka signaalia on ajettu vain saliääneen piezon kanssa blendattuna. Käytin kyseisellä keikalla jousta, joka kuulosti ja tallentui myös hyvällä soundilla.
 
Omaan kokemukseen pohjautuen voin sanoa, että piezo on tietyissä tilanteissa ainut vaihtoehto saada basso kuuluviin. Konkkamikillä rumpalin ei tarvitse soittaa kovin lujaa, että rumpujen vuotaminen bassomikin kautta tekee konkkamikistä (lähes) käyttökelvottoman.
 
Piezo on mielestäni erittäin käyttökelpoinen vaihtoehto myös akustista soundia haettaessa. Vahvistinsäädöillä ja käytettävällä kaapin koolla on merkitystä piezolla soittamisen nautittavuuteen. Lavasoundin suhteen itselläni on hyviä kokemuksia 12" combon (se Gallien-Kruegerin standardicombo) ja 15" (Markbassin combo) kanssa. Tällä hetkellä oma backlineni on 2-kanavainen Markbass LMK ja Markbass Traveler 2x10", josta EQ flattina ei tunnu saavan juuri koskaan valmista soundia vaan aina sitä on jonkin verran ruuvattava.
 
Kiitos vastauksesta!
 
Kiinnostaisi toki hommata joku realist-tyyppinen ratkaisu piezosoundiin. Ongelmana on vain se että käytän instrumenttia pääasiallisesti klassisessa musiikissa orkesterissa sekä soolosoittimena. Niinpä vierastan ajatusta jostakin metällihökötyksestä roikkumasta tallastani konserttoa esittäessäni, jos ymmärät yskän.
 
Onko sulla tietoa mistään laadukkaammista piezosysteemeistä joiden kiinnitäminen ei ole pysyvää ta hankalasti tehtävää hommaa?

Brik: Kiitos vastauksesta!
 
Kiinnostaisi toki hommata joku realist-tyyppinen ratkaisu piezosoundiin. Ongelmana on vain se että käytän instrumenttia pääasiallisesti klassisessa musiikissa orkesterissa sekä soolosoittimena. Niinpä vierastan ajatusta jostakin metällihökötyksestä roikkumasta tallastani konserttoa esittäessäni, jos ymmärät yskän.
 
Onko sulla tietoa mistään laadukkaammista piezosysteemeistä joiden kiinnitäminen ei ole pysyvää ta hankalasti tehtävää hommaa?
 
Shadowta näkyy käytettävän tällä tavoin. Mikki on nopea kiinnittää tarvittaessa. Itse olen huomannut nuo tallan jalan alle tulevat kovien kiertoherkiksi.
 
Meidän uutukainen basso on parhaillaan mikin laitossa. Siirrämme vanhasta bassosta Bassbalsereit mikin uuteen bassoon. Periaatteessa tuonkin saa helposti irti, mutta sitten tallan jalassa on hölmö reikä.
http://www.bassbalsereit.de/

Brik: Onko sulla tietoa mistään laadukkaammista piezosysteemeistä joiden kiinnitäminen ei ole pysyvää ta hankalasti tehtävää hommaa?
 
Fishman BP-100 on tuohon tarkoitukseen yks sopivimpia. Legendaarisen Esbjörn Svensson Trion basisti Dan Berglund näyttäisi käyttävän sellaista. Piezoelementit metallisilla puristimilla D-G ja A-E kielten väliin tallaan kiinni. Jakki tulee kielten tallan ylittävään osaan. Ei myöskään jätä jälkiä. Mulla oli käytössä kyseinen järjestelmä pari vuotta ja toimi ihan hienosti. Voisi ehkä joskus jopa kokeilla ja tarvittaessa palata siihen.
 
Schertlerin Stat B on käsittääkseni myös aika helposti poistettavissa ja takaisin laitettavissa. Huomattavasti kalliimpi järjestelmä kuin tuo Fishman.
 
http://www.schertler.com/pickups/stat-series/
 
David Cagen Realistin poistamisessahan ei ole kyse mistään muusta kuin kielten löysäämisestä ja elementin poistamisesta tallan jalan alta. Ulostulojakkia ei tarvitse välttämättä pujottaa lenkin kautta G-kielen läpi vaan sen voi kiinnittää nippusiteillä/teipillä/tarranauhalla/narulla kieltenpitimeen.

JukkaPena: Fishman BP-100 on tuohon tarkoitukseen yks sopivimpia. Legendaarisen Esbjörn Svensson Trion basisti Dan Berglund näyttäisi käyttävän sellaista. Piezoelementit metallisilla puristimilla D-G ja A-E kielten väliin tallaan kiinni. Jakki tulee kielten tallan ylittävään osaan. Ei myöskään jätä jälkiä. Mulla oli käytössä kyseinen järjestelmä pari vuotta ja toimi ihan hienosti. Voisi ehkä joskus jopa kokeilla ja tarvittaessa palata siihen.
 
Schertlerin Stat B on käsittääkseni myös aika helposti poistettavissa ja takaisin laitettavissa. Huomattavasti kalliimpi järjestelmä kuin tuo Fishman.
 
http://www.schertler.com/pickups/stat-series/
 
David Cagen Realistin poistamisessahan ei ole kyse mistään muusta kuin kielten löysäämisestä ja elementin poistamisesta tallan jalan alta. Ulostulojakkia ei tarvitse välttämättä pujottaa lenkin kautta G-kielen läpi vaan sen voi kiinnittää nippusiteillä/teipillä/tarranauhalla/narulla kieltenpitimeen.
 
Kerran oon tuollasella BP:llä lainabassolla soittanut ja soundi oli kyllä semmoista röpinää että oksat pois.. tosin lainabassokin oli aikamoinen ritsa joten ehkä siitä jäänyt jonkinmoiset antipatiat kyseistä mallia kohtaan.

Tää on mun mielestä hyvä ja eikä kierä yhtää http://www.thomann.de/fi/shadow_sh_rb_pro_rockabilly_system.htm

Mitenkäs tuo sähkökontra sitten?
Akustista roudausystävällisempi se kyllä ainakin on, mutta saundi ja soitettavuus verrattuna akustiseen? On meinaan ensimmäisen kontran osto pikkuhiljaa käsillä ja tappelen sen halvan vaneribasson ja halvan sähkökontran väliltä vieläkin. Mitä mielipiteitä teillä on sähkökontrabassoista?

Sencify: Mitenkäs tuo sähkökontra sitten?
Akustista roudausystävällisempi se kyllä ainakin on, mutta saundi ja soitettavuus verrattuna akustiseen? On meinaan ensimmäisen kontran osto pikkuhiljaa käsillä ja tappelen sen halvan vaneribasson ja halvan sähkökontran väliltä vieläkin. Mitä mielipiteitä teillä on sähkökontrabassoista?
Äänestän vaneria. Perusteluna mutu. Eka kontra... onko sähkökontra kontra? Varmaan siinä edullisessa sähkökontrassa on parempi saundi kuin vaneribassossa, mutta jotenkin tuntuu, että hirveän tärkeä osa kontrailua on maanitella se soitin soimaan. Mitä huonompi basso, sitä enemmän työtä. Sitten onkin juhlat kun saa joskus paremman käpälään kun on sillä paskalla oppinut jo tykittämään.

Lähtökohtaisesti sähkökontra on nauhaton sähköbasso kontran käyttöliittymällä. Jos haluaa kontrabasson niin on syytä ostaa kontrabasso. Aiheesta on bassopalstalla käyty useampikin keskustelu, joista voi kaivaa mm. allekirjoittaneen kokemuksia stagg-halpistikkubassosta.

Mulla on nyt ollut kuukauden käytössä keikoilla omissa kuvissa näkyvä sähkökontra. Soittotuntuma on näpeille suht sama kuin kontrabassossa; mutta soitin ei tietenkään reagoi soittotatsin muutoksiin samalla tavalla. Bändin seassa soundi on toiminut oikein hyvin. Ei se ole sama kuin kontrabasso, mutta toisaalta kiertoakaan ei tule, mikä oli aikaisemminmeidän suht kovalla soittovolalla iso ongelma. Kun otetaan vielä huomioon lisätila autossa, on tää mulle hyvä kompromissi. Halpahan tuo ei ole. Hyvä soitin maksaa joka tapauksessa reilusti yli tonnin, oli kyse sähkö- tai normaalikontrasta.
 
Lisäksi mulla on vuosia ollut Ampegin baby bass, joka antaa enemmän normaali kontran fiilistä. Soundi ei tässäkään ole normaalikontraa vastaava, mutta oma hieno soundi siinäkin.

balzary: Mulla on nyt ollut kuukauden käytössä keikoilla omissa kuvissa näkyvä sähkökontra. Soittotuntuma on näpeille suht sama kuin kontrabassossa; mutta soitin ei tietenkään reagoi soittotatsin muutoksiin samalla tavalla. Bändin seassa soundi on toiminut oikein hyvin. Ei se ole sama kuin kontrabasso, mutta toisaalta kiertoakaan ei tule, mikä oli aikaisemminmeidän suht kovalla soittovolalla iso ongelma.
 
Meillä loppui kierto-ongelmat kuin seinään, kun heitettiin mäkeen se mikki sieltä tallan jalan alta. Nykyisellä ei olla saatu kiertoa aikaiseksi vaikka on erikseen yritetty ja soundikin parani reippaasti.

JuhaHo: Meillä loppui kierto-ongelmat kuin seinään, kun heitettiin mäkeen se mikki sieltä tallan jalan alta. Nykyisellä ei olla saatu kiertoa aikaiseksi vaikka on erikseen yritetty ja soundikin parani reippaasti.
 
Miten kova lavavola sun bändillä on? Meillä solisti vetää särön läpi resonaattorikitaralla suht kovaa. Mun kontrassa on kyllä B-bandin mikkisysteemi, missä toinen mikeistä on tallan jalan alla, oon kans lukenu tosta kannella olevan mikityksen kiertoherkkyydestä.

balzary: Miten kova lavavola sun bändillä on? Meillä solisti vetää särön läpi resonaattorikitaralla suht kovaa. Mun kontrassa on kyllä B-bandin mikkisysteemi, missä toinen mikeistä on tallan jalan alla, oon kans lukenu tosta kannella olevan mikityksen kiertoherkkyydestä.
 
Nuo ongelmat tulivat esiin big band käytössä. Kunajatellaan lavavolaa, niin kyllähän sitä oli riittävästi. Yritettiin ratkoa ongelmaa kaikenlaisilla demppajiilla, kuten tennispallolla kieltenpitimen ja kannen välissä, mutta ei nillä saanut havaittavaa muutosta. Jotkun basistit taas eivät tykkää tallan jalan alle tulevien mikkien kumisevista soundeista.

balzary: Mulla on nyt ollut kuukauden käytössä keikoilla omissa kuvissa näkyvä sähkökontra.
 
Hyvännäköinen peli! Mikä se on?

JudeJude: Hyvännäköinen peli! Mikä se on?
 
Yksi tsekkirakentaja oli tehnyt omana projektinaan. Tapasin tyypin yhteisten tuttujen kautta. Jos kiinnostaa testata niin basso majailee Herttoniemen kupeessa.

balzary: Yksi tsekkirakentaja oli tehnyt omana projektinaan. Tapasin tyypin yhteisten tuttujen kautta. Jos kiinnostaa testata niin basso majailee Herttoniemen kupeessa.
 
Ka, hyvä tietää. Mä laitan viestiä, jos tulee semmoinen tilanne.

balzary: Yksi tsekkirakentaja oli tehnyt omana projektinaan. Tapasin tyypin yhteisten tuttujen kautta. Jos kiinnostaa testata niin basso majailee Herttoniemen kupeessa.
 
Näen sieluni silmin basson nojaamassa johonkin lyhtypylvääseen Siilitien metroasemalla yöt ja päivät.

Osaako joku kertoa, mikä järki on kosteusmadoissa. Toki ymmärrän, ettei bassoa saa päästää liian kuivaksi, mutta että kosteusmato. Tein yksinkertaisen testin. Laitoin tuoreen kosteusmadon bassoon ja aloin seuraamaan tarkalla ja kalibroidulla mittarilla kosteuseroa basson sisä- ja ulkopuolella. Erot olivat niin pienet, etten saanut kosteuseroa mitattua lainkaan.
 
E: todettakoon, että mittasin kosteuseron ilman matoakin.

JuhaHo: Osaako joku kertoa, mikä järki on kosteusmadoissa. Toki ymmärrän, ettei bassoa saa päästää liian kuivaksi, mutta että kosteusmato. Tein yksinkertaisen testin. Laitoin tuoreen kosteusmadon bassoon ja aloin seuraamaan tarkalla ja kalibroidulla mittarilla kosteuseroa basson sisä- ja ulkopuolella. Erot olivat niin pienet, etten saanut kosteuseroa mitattua lainkaan.
 
E: todettakoon, että mittasin kosteuseron ilman matoakin.
 
Kosteusmato pelaa vain jos bassoa säilytettään kotelossa tai pussissa. Muuten kosteus sam kuin sinä huoneessa missä bassoa säilytettään, koska se madon kostuttava vaikutus kostuttaa myös huoneen ilmaa.