Bassot ›

Tämä on mun mielestä myös se yksi lo-riderien tärkeimmistä ja mukavimmista asioista. Vaikka ne on terästä, ei ne syö sormia verille vaikka miten pitkään räpeltäisi. Lisäksi niissä on mystisen "letkeä" soittofiilis. En tiedä mistä johtuu, joko omaa kuvitelmaa tai sitten muutenvaan, mutta niillä on jotenkin tasapainoista bendailla ja myös rynkyttää armotonta downpickiä.
 
Jep, kestävät todella pitkään kovaakin rynkytystä sekä säilyttävät äänensä aivan loistavasti. Itte kun ekan kerran kokeilin niin tatsin parantuminen oli ihan mielentön, sanalla sanoen "miten olen voinnut tulla toimeen ilman tätä loistavaa keksintöä".

Mitä mieltä olette Elixirin kielistä ja millaiset setit teillä on?

Elixireistä pidän itse, pitää hommata taas kun löytää jostain rahaa. Saundi säilyy niissä ikiajat, reilusti pidemmän monikerran tavallisiin verrattuna kuin mitä kaksin-kolminkertainen hinta antaa ymmärtää. Tatsi on vähän liukas, mutta siihen tottuu helposti. Tällä hetkellä kiinni DR lowriderit, jotka on perusjees, E-kielen saundi on akustisesti jotenkin hento tosin.

Moro!
Eli olen hommaamassa uusia basson kieliä 5-kieliseen B. C. Richin Widowiin. Tarkoituksena olisi ostaa jotain vähän perussettiä paksumpaa ja soittelen enimmäkseen A-D-A-D-G -vireessä. Osaatteko suositella jotain hyvää settiä?
 
EDIT: Onko kellään kokemuksia Warwickin EMP-kielistä?

Elixireistä pidän itse, pitää hommata taas kun löytää jostain rahaa. Saundi säilyy niissä ikiajat, reilusti pidemmän monikerran tavallisiin verrattuna kuin mitä kaksin-kolminkertainen hinta antaa ymmärtää. Tatsi on vähän liukas, mutta siihen tottuu helposti. Tällä hetkellä kiinni DR lowriderit, jotka on perusjees, E-kielen saundi on akustisesti jotenkin hento tosin.
 
Mitenkäs nuo kestävät raskaampaa soittoa lärpykällä (ja sormin)? Raaskin kerrankin tilata Elixirit taviskielten sijaan, ja vähän huolestuttaa, kun olivat kuitenkin 4 perus-D'addariosetin hintaiset.

Mä olen vuoden päivät vedellyt elixirin heavysetillä ja plekulla.
Soi vieläkin ihan mukavan kirkkaasti, mutta mä nyt en muutenkaan niitä ihan joka kuukausi vaihtele.
 
Soundi säilyy, pinnoite on vähä (aika paljon) rispaantunut jo joka puolelta.
Ei se soittamiseen vaikuta. Ajattelin kohta vaihtaa uuden setin kiinni ihan ulkonäkösyistä kun noita pari settiä on laatikossa.
 
Toiset otin piruuttain super lighteina joita voisi kokeilla vaikka tuossa susibassossa kun linnulla vedetään heavyillä :)

Mitenkäs nuo kestävät raskaampaa soittoa lärpykällä (ja sormin)? Raaskin kerrankin tilata Elixirit taviskielten sijaan, ja vähän huolestuttaa, kun olivat kuitenkin 4 perus-D'addariosetin hintaiset.
 
Plekulla hevisti soittaessa pinnoite voi irrota. Olen kuullut että jotkut ovat saaneet pinnoitteen lähtemään myös otelautakäden puolelta, mutta siinä tapauksessa taitaa olla jo aikamoiset raastinrautasormet. Itseltäni pinnoite alkoi rispaantua aika nopeastikin, mutta ei ole mielestäni vaikuttanut soundiin eikä soittotuntumaan (sormin sekä plekulla).
 
Toisaalta en itse nähnyt noissa Elixirin kielissä mitään sen arvoista mikä oikeuttaisi niiden naurettavan kalliseen hintaan joten ensi kerralla taas uutta merkkiä etsimään. Ihan hyviä kieliä ovat kyllä mutta eivät mielestäni hintansa arvoisia.

Juu tiedän että tämä on kaikkien nostojen äiti, mutta mitäpä sitä turhaan uutta threadiä kun on vanhakin olemassa...
 
Kitaran kielissä olen käyttänyt jo pitkään Elixirin Optiweb-kieliä ja ollut niihin tyytyväinen. Bassoissani en ole vielä koskaan käyttänyt pinnoitettuja kieliä ja nyt mietiskelin että voisi vaikka testata seuraavalla kerralla kun vaihdan kielet.
 
Tässä nyt lista mitä äkkiseltään löysin vaihtoehtoja (ja suuntaa-antavia hintoja):
Elixir Nanoweb (44e)
Blacksmith (36e)
Richter (29e)
Daddario XTB (33e)
DR Strings Dragon skin (39e)
DR Strings Black beauties (43e)
DR Strings Neon (43e)
Ernie Ball coated (35e)
Cleartone (35e)
 
Mikäs on siis tämän hetken tilanne pinnoitettujen kielien osalta, eli mitä pinnoitettua roundwound-kielisettiä näistä (tai muista joita en hoksinut) suosittelette sormisoittoon?

Elixireissä pysyy pisimpään soundi kirkkaana, siis about kaikista noista pinnoitetuistakin. Bassossa en ole vertaillut, vaikka melkein kaikissa moisia onkin, mutta kitaralla ovat yleensä myös ihan hitusen about kaikkia muita kieliä jäykemmän tuntuiset.
 
Kaveri hehkutti niitä kalliimpia AAOT Blacksmitheja, mutta moisia en ole bassolla testannut.

Windreaper: Jatketaan DR:n komppaamista, en oo käyttäny niiden nikkeleitä, mutta teräskielissä DR on mun mielestä selkeä ykkönen. Hi-Beamit ovat aavistuksen löysemmät ja kirkkaammat - Lo-Riderit vähän jäykemmät ja ehkä saundiltaan hieman tasapainoisemmat (allekirjoittaneen subjektiivisia näkemyksiä). DR:n kielissä on myös mukavan pehmeä tuntuma. Mulla on kans hyviä kokemuksia D'Addarion nikkeleistä (tullut vastaan suht tasapainoisia settejä ja niitä saa markalla tusinan), vaikka merkillä ei ehkä kauheasti faneja olekaan.
 
DR Hi-beam on toiminut passiivi 7endereissä erittäin hyvin. Sekä tuoreena, että tukkoon menneenä.

Nythän muuten huomasin, että olin ostanut 5-kieliseen bassoon Daddarion NYXL-kielet. Oli ylläri kun kaivoin kielet laatikon pohjalta. Muistin että mulla olisi ollut tavalliset XL-kielet jemmassa tähän vitoseen. NYXL:t eivät ole pinnoitetut, mutta niissä on hyvä sormituntuma. Tarkoitan siis että on vähemmän karheat kuin esim Daddarion XL:t tuossa 4-kielisessä bassossa. Pitääpä nyt soitella välillä tälläkin bassolla ja tutustua, olisiko NYXL sittenkin riittävän hyvä myös 4-kieliseen, joka on nykyisin kovemmalla soitolla kuin 5-kielinen.

okabass: DR Hi-beam on toiminut passiivi 7endereissä erittäin hyvin. Sekä tuoreena, että tukkoon menneenä.
 
Pidän myös näistä DR Hi beam-kielistä erittäin paljon. En kuitenkaan enää käytä näitä syystä että luin jostain että rosterikielet syö bassosta nauhat pikavauhtia.
 
Kysyisinkin tietäjiltä että onko tämä totta ja miten bassonne on kestänyt tämän tyyppisiä kieliä?

Olen Hi-beameja käyttänyt joku 4-5 vuotta (arviolta) ja en ole havainnut omien bassojen nauhoissa merkittäviä muutoksia, jotka olisivat odottamattoman suuria.

Ainahan noita tarinoita kuulee. Huttua. Olen käyttänyt rostereita 1980-luvulta ja tuollainen nauhojen poikkeuksellinen kuluminen olisi varmasti tullut matkalla vastaan.
 
Ero materiaaleissa on muutenkin pieni, sillä rosterissakin on nikkeliä aika paljon.

ituvirtanen: Ainahan noita tarinoita kuulee. Huttua. Olen käyttänyt rostereita 1980-luvulta ja tuollainen nauhojen poikkeuksellinen kuluminen olisi varmasti tullut matkalla vastaan.
 
Ero materiaaleissa on muutenkin pieni, sillä rosterissakin on nikkeliä aika paljon.
 
Laitoin Hi Beamsit tilaukseen tuohon vitoseen kun oli muutoinkin kielten vaihdon aika. Odotan innolla :)

Moi.
 
piivei: Pidän myös näistä DR Hi beam-kielistä erittäin paljon. En kuitenkaan enää käytä näitä syystä että luin jostain että rosterikielet syö bassosta nauhat pikavauhtia.
 
Kysyisinkin tietäjiltä että onko tämä totta ja miten bassonne on kestänyt tämän tyyppisiä kieliä?
 
Kuten jäsen ituvirtanen tuossa yllä totesi, huttuahan moinen on.
 
Kaikki riippuu tietysti kaikesta, joten epätarkalla otelautakäden tekniikalla, karheilla kielillä ja todella pehmeillä nauhamateriaaleilla kuluminen voi olla nopeatakin, mutta pääsääntöisesti materiaalit ovat suunniteltu toimimaan yhdessä.
Kova/karhea materiaali kuitenkin aina kuluttaa pehmeämpää/sileämpää jollei välissä ole kitkaa pienentävää kerrosta, se osa legendasta pitää paikkansa.
 
"Rosteri" on myös niin kielten kuin nauhojenkin materiaalina varsin häilyvä käsite etenkin jos markkinamies pääsee tekstejä ja nimityksiä laatimaan, metallurgiselta kantilta -joka kuitenkin loppupelissä kestävyyden tai kestämättömyyden määrittelee- valtaosa instrumenttipuolella rosteriksi mainituista tai nimitetyistä ei sitä edes sanan varsinaisessa merkityksessä ole.
 
Korroosionkestävyys joka rosterin virallisempi määre on, vaatii toimiakseen ja standardit täyttääkseen tietyn kromin ja/tai nikkelin prosentuaalisen osuuden, ja eipä nuo taida valtaosassa moisiksi väitettyjä tuotteita täyttyä.
 
T:Samuli

piivei: Pidän myös näistä DR Hi beam-kielistä erittäin paljon. En kuitenkaan enää käytä näitä syystä että luin jostain että rosterikielet syö bassosta nauhat pikavauhtia.
 
Kysyisinkin tietäjiltä että onko tämä totta ja miten bassonne on kestänyt tämän tyyppisiä kieliä?
 
En ole tuollaista ylikulumista todennut. Taitaa olla näitä nettihöpöjä.

Materiaalien kuluminen on monimutkainen juttu. Ei voi suoraan ajatella, että kova kuluttaa pehmeää enemmän kuin jos materiaalit ovat yhtä kovia. Esimerkiksi isoissa mek. kelloissa on laakeri pronssia ja akseli terästä. Kuluma on sellaisessa pienempi kuin jos laakeri ja akseli ovat samaa, yhtä kovaa metallia.

Moi.
 
okabass: Materiaalien kuluminen on monimutkainen juttu. Ei voi suoraan ajatella, että kova kuluttaa pehmeää enemmän kuin jos materiaalit ovat yhtä kovia.
 
Yleisesti ottaen asia on tismalleen noin, ja tuosta syystä kitkoihin ja kulumisiin, kuten materiaalipareihin ja voiteluunkin kiinnitetään (tai ainakin pitäisi kiinnittää ;)) suunnitteluvaiheessa runsaasti huomiota.
 
Kieli-instrumentin kielien ja nauha(/otelauta)-materiaalien välisten kulumisilmiöiden kyseessä ollessa tilanne on kuitenkin hyvin yksinkertainen.
Eritoten bassolla koska tahallinen venyttäminen -kammenkäytöstä puhumattakaan- on pääsääntöisesti aivan toista luokkaa kuin ohutkieli-instrumenteilla.
 
T:Samuli

basisti1971:
 
Kieli-instrumentin kielien ja nauha(/otelauta)-materiaalien välisten kulumisilmiöiden kyseessä ollessa tilanne on kuitenkin hyvin yksinkertainen.

T:Samuli
 
Ok. Mielenkiinnosta, voitko hieman selventää.

Itsellä on 1. Ja 2. nauha H kielen kohdalta bassoissa kyllä kulunut. Aikanaan Warwick Corvette std:issa vielä niin että 4 vuoden käytön aikana ne uusittiin kerran ja oli jo tullut toistamiseen monttua eli olisi ollut vuoden päästä taas uusinta edessä.
 
Fendereissä tapahtuu samaa mutta hitaammin, johtunee eri nauhamateriaalista. Warwickissa taisi olla erityisen pehmeää, ja värikin oli kellertävämpi messinkiin viittaava. Fenderissäkin alkaa vuosien käytön jälkeen kulumaa olla. Käytän D'addarion XL kieliä jotka taitaa olla nikkelipunosta jos sillä mitään vaikutusta on.