Bassot ›

Tuota noin, elementtihän liikkuu just sen verran kun sinne syötetään tehoa. Hyötysuhde vaikuttaa asiaan tietenkin. Eli jos on kaksi kaappia: vähän pinta-alaa ja paljon pinta-alaa, mutta muuten samanlaisia ja molempiin syötetään saman verran tehoa. Siinä, missä on vähän alaa elementit liikkuu enemmän. Näin ollen elementin tehonkesto on verrannollinen liikepoikkeamaan.
 
Toisaalta kun liikepoikkeama kasvaa niin herkkyys putoaa ja taajuuskaista supistuu. Eli ylätaajuuksia tulee vähemmän ja vahvistimen tehontarve kasvaa.

Tuossa yritin kertoa sitä että suuremmalla kartiopinta-alalla varustetun kaiuttimen ei tarvitse liikkua niin paljoa kuin pienemmällä pinta-alalla varustettu.
Thiele/small arvojen perusteella on suunniteltu kaiuttimia jo varsin kauan; http://en.wikipedia.org/wiki/Thiele/Small.
Elementin taajuustoistoon vaikuttaa moni muu seikkakin, kuin pelkkä elementin liikerata. Tosin on ymmärrettävää että jos sama elementti toistaa sekä 40hz ja 9Khz elementiltä vaaditaan jo erittäin laajaa taajuusvastetta, mutta tuollaisenkin kaistan toistaminen on mahdollista 10" elementillä. Toisaalta pienemmällä liikeradalla varustettu 15" kaappi harvemmin toistaa yli 4khz.

Eli sillä kok. alalla on sittenkin suurin merkitys. Eikös mikä tahansa elementti toista niin alas kuin halutaan, maks. liikepoikkeama vaan tulee vastaan. Tästä vois päätellä, että tehonkesto on verrannollinen maks. liikepoikkeamaan. Menikö oikein?

Eli sillä kok. alalla on sittenkin suurin merkitys. Eikös mikä tahansa elementti toista niin alas kuin halutaan, maks. liikepoikkeama vaan tulee vastaan. Tästä vois päätellä, että tehonkesto on verrannollinen maks. liikepoikkeamaan. Menikö oikein?
 
Noh. Joka elementti tietty toistaa lähes 0Hz asti. Se kuinka lujaa alemmat äänet tulee vaikkapa 1kHz:iin verrattuna vaihteleekin jo rajusti.
 
Mekaanisen liikepoikkeaman lisäksi tehonkestoa rajoittaa puhekelan tehonsieto, varsinkin tapauksissa joissa alimmat äänet suodatetaan jakosuotimella. Käytännössä siis kai puhekelan jäähdytyksen tehokkuus ja se kuinka paksusta langasta se on käämitty.

Elementin toistovasteeseen vaikuttavat elementin thiele/small parametrit erittäin paljon. Harvassa ovat elementit jotka toistavat n.20hz:iin puhtaasti, säröistä bassoa saadaan kyllä. Elementissä tulisi olla erittäin pitkä isku, voimakas magneettikenttä puhekelalle ja jäykkä kalvo jos halutaan toiston ulottuvan puhtaasti aivan alas asti. Toisaalta alle 30hz;in taajuuksia ei bändikamoista edes tarvitse tullakaan. Lavabrummit on hyvä suodatella sieltä alle 30hz:in taajuuksilta muutenkin pois elementtien ja vahvistimien säästämiseksi.
On paljon erilaisia elementtejä erityyppisiin koteloihin. Kuvassa sama elementti parissa erikokoisessa refleksikotelossa ja yhdessä suljetussa kotelossa. url=http://kuvablogi.com/nayta/331352/ imghttp://kuvablogi.com/nayta/thmb/img331352.jpg/img/url
Refleksivirityksellä voidaan muokata toistovasteen alarajataajuutta suhteessa saatavaan potkuun. Refleksikotelossa elementin liikerata kasvaa enemmän viritystaajuuden alapuolella verrattuna suljetun kotelon resonanssitaajuuden alapuolella tapahtuvaan laskuun. Suljetussa kotelossa transienttitoisto on usein parempi verrattuna refleksikoteloon. Usein voidaan elementin Qts, vas ja fs:n arvojen perusteella nähdä heti minkälaiseen koteloon elementti tulisi sijoittaa parhaimman lopputuloksen saamiseksi.

Pikaisen ketjun pläräyksen perusteella kukaan ei näyttänyt vielä maininneen Trace Elliottia, joten mainitsen nyt. Kyseiseltä valmistajalta löytyy mainioita ydinräjähteenkestäviä kaappeja käytettynä suht lompakkoystävälliseen hintaan ja yksi 2x15''-piironki tuossa näyttikin olevan kaupan jokin aika sitten. Hyvän kuulosia Celestioneja käyttävät noissa elementteinä ja tuhtia soundia lähtee.
 
Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni itse valitsisin kyllä 2 kpl 1x15'' kaappeja suuntauksen ja roudausystävällisyyden kannalta. Isommalla kaapilla pääsee ehkä hieman matalampaan toistoon, mutta onko sitten muutamilla alarekisterin hertseillä niin paljoa merkitystä soundin kannalta...

Miksi muuten 15" kaapeissa on järestäen paljon suurempi tilavuus pinta-alaan nähden kuin 10" kaapeissa? Esim. ampegin 2x15 on saman kokoinen kuin 8x10. Eikö tämä kieli suuremmasta liikkeestä ja matalemmista taajuuksista?

Miksi muuten 15" kaapeissa on järestäen paljon suurempi tilavuus pinta-alaan nähden kuin 10" kaapeissa? Esim. ampegin 2x15 on saman kokoinen kuin 8x10. Eikö tämä kieli suuremmasta liikkeestä ja matalemmista taajuuksista?
 
Usein kaapit tehdään niin että komerot on saman kokoisia, vaikka niissä olisi esim. 1x15", 2x12" tai 4x10" Ämyrit. Joten 2x15" ja 8 x 10" samankokoisina noudattaa vaan tätä logiikka. Ja näyttäähän se lavallakin komeemmalta kun on samankokoisia kaappeja.

Usein kaapit tehdään niin että komerot on saman kokoisia, vaikka niissä olisi esim. 1x15", 2x12" tai 4x10" Ämyrit. Joten 2x15" ja 8 x 10" samankokoisina noudattaa vaan tätä logiikka. Ja näyttäähän se lavallakin komeemmalta kun on samankokoisia kaappeja.
 
Meinaatko, että 2x15 kuulostais samalta ja toistais yhtä alas, vaikka olisikin pienempi?

Meinaatko, että 2x15 kuulostais samalta ja toistais yhtä alas, vaikka olisikin pienempi?
 
Taidat itsekin tietää, että kotelotilavuus vaikuttaa soundiin hyvinkin paljon. Silti se ei välttämättä ole aina ollut koteloja suunniteltaessa ainoa huomioon otettu tekijä. Monet tuotannolliset ynnä muut seikat vaikuttavat.

Taidat itsekin tietää, että kotelotilavuus vaikuttaa soundiin hyvinkin paljon. Silti se ei välttämättä ole aina ollut koteloja suunniteltaessa ainoa huomioon otettu tekijä. Monet tuotannolliset ynnä muut seikat vaikuttavat.
 
Niinpä. Mutta 2x15 on hiukka suurempi ala kuin 4x10. jos tekis 2x15 kaapin hiukan isommaksi kuin esim. 4x10 he ni samalta kuulostais? olettaen että molempia ajetaan samoilla tehoilla -> elementit liikkuu yhtä paljon. Käsittääkseni isompi kotelo = herkempi matalilla taajuuksilla.

Niinpä. Mutta 2x15 on hiukka suurempi ala kuin 4x10. jos tekis 2x15 kaapin hiukan isommaksi kuin esim. 4x10 he ni samalta kuulostais? olettaen että molempia ajetaan samoilla tehoilla -> elementit liikkuu yhtä paljon. Käsittääkseni isompi kotelo = herkempi matalilla taajuuksilla.
 
Isompi kotelo toistaa alemmaksi. Siihen en usko että 2x15" ja 4x 10" kuulostaisivat samalta. Noiden elementtien taajuusvastekäyrät ja kaapien suuntaavuudet kun ovat väkisin erilaiset.

Isompi kotelo toistaa alemmaksi. Siihen en usko että 2x15" ja 4x 10" kuulostaisivat samalta. Noiden elementtien taajuusvastekäyrät ja kaapien suuntaavuudet kun ovat väkisin erilaiset.
 
Joo, en tarkottanutkaan just samallaista, mutta bassopäätä tulis varmaan saman verran? Oisko teiän mielestä järkeä tehä hiukka 410he:tä isompi 2x15?

Joo, en tarkottanutkaan just samallaista, mutta bassopäätä tulis varmaan saman verran? Oisko teiän mielestä järkeä tehä hiukka 410he:tä isompi 2x15?
 
Kyllä, on ihan järkevää. Parhaassa tapauksessa sellaisen tekemiseen voisi löytyä ohjeetkin jostain. Etenkin jos tekee refleksikaapin niin putkien mitoitus olisi hyvä tehdä tiedolla eikä tuurilla. Umpikaappiinkin usein löytyy ohjeellinen sisätilavuus jolle kaiutin on tarkoitettu. Liian pieni umpikaappi tekee saundista aika lattean.

Kyllä, on ihan järkevää. Parhaassa tapauksessa sellaisen tekemiseen voisi löytyä ohjeetkin jostain. Etenkin jos tekee refleksikaapin niin putkien mitoitus olisi hyvä tehdä tiedolla eikä tuurilla. Umpikaappiinkin usein löytyy ohjeellinen sisätilavuus jolle kaiutin on tarkoitettu. Liian pieni umpikaappi tekee saundista aika lattean.
 
Kiitti. Umpikaappia tässä suunnittelen. Ihmetyttää vain nuitten kaupallisten 15" kaappien järkyttävä koko.

Ainakin EBSllä taitaa olla 15":sta useampaa kokoa. Isompi toki toistaa matalammalle, mutta on ... isompi. Olikos tässä jotain epäselvää?
 
Niin, 15" saattaa olla siksi isompia (minkä kyseenalaistan, sillä en ole moista itse huomannut) että niiltä odotetaan matalammalle ulottuvaa toistoa.

Usein pa-elementtien ekvivalenttitilavuus on melko suuri, >300 litraa. Suuri vas yhdistettynä korkeaan (45hz) resonanssitaajuuteen (fs) ja korkeaan qts-arvoon >0,5 tarkoittanee sitä että elementti vaatii ison kotelon toimiakseen edes umpikotelossa.

Usein pa-elementtien ekvivalenttitilavuus on melko suuri, >300 litraa. Suuri vas yhdistettynä korkeaan (45hz) resonanssitaajuuteen (fs) ja korkeaan qts-arvoon >0,5 tarkoittanee sitä että elementti vaatii ison kotelon toimiakseen edes umpikotelossa.
 
Osaisitko kertoa, että mitä nuo parametrit tarkalleen ottaen tarkoittavat? Yritin tuolta wikistä kattella mutta ei oikein tullut tolkkua. Olisko tää hyvä vai huono vai ihan toivoton elementti, kun halvalla pitäis päästä?
 
http://www.ljudia.fi/cgi-bin/fi/onl … af0fi.cgi?id=211064%20&cart_id=

Elementin hyvyysluku, Qts kertoo elementin sähköisen luvun josta yhdessä elementin resonassitaajuuden, fs ja ekvivalenttitilavuuden, vas kanssa voidaan laskea elementin vapaakenttävastetta erilaisissa koteloissa. Itse käytän winISD betaa tutkiessani elementin sopivuuksia eri koteloissa.
Kyllähän tuokin elementti toimii kohtalaisesti ainakin n.100 litraisessa refleksikotelossa. Kovin korkealle se ei ilmeisemmin toista (3000hz ilmoittavat), joten yläpää saattaa tarvita torven, tai sitten ei. Valmistaja ilmoittaa että toimisi jopa 60 litraisessa kotelossakin, tällöin alarajataajuus jää n.50hz:in hujakoille.
Jos haluaa alemmas menevämpää toistoa, tulee kotelon kokoa suurentaa tai laskea viritystaajuutta. 100 litranen refleksikotelo viritys 40hz näyttäisi olevan hyvä kompromissi, viritystä alentamalla 30-35hz:iin saa venytettyä toistoa hieman alemmas. Kuvaa: http://kuvablogi.com/nayta/iso/img631040.jpg
Oheisessa kuvassa kolme elementti kolmessa erilaisessa kotelossa, värit koteloiden mukaan. 100 litraa ja 30hz viritys, 100 litraa ja 40hz viritys ja 120litraa ja 30hz. Tehona laskelmissa käytetty 200W.

Elementin hyvyysluku, Qts kertoo elementin sähköisen luvun josta yhdessä elementin resonassitaajuuden, fs ja ekvivalenttitilavuuden, vas kanssa voidaan laskea elementin vapaakenttävastetta erilaisissa koteloissa. Itse käytän winISD betaa tutkiessani elementin sopivuuksia eri koteloissa.
Kyllähän tuokin elementti toimii kohtalaisesti ainakin n.100 litraisessa refleksikotelossa. Kovin korkealle se ei ilmeisemmin toista (3000hz ilmoittavat), joten yläpää saattaa tarvita torven, tai sitten ei. Valmistaja ilmoittaa että toimisi jopa 60 litraisessa kotelossakin, tällöin alarajataajuus jää n.50hz:in hujakoille.
Jos haluaa alemmas menevämpää toistoa, tulee kotelon kokoa suurentaa tai laskea viritystaajuutta. 100 litranen refleksikotelo viritys 40hz näyttäisi olevan hyvä kompromissi, viritystä alentamalla 30-35hz:iin saa venytettyä toistoa hieman alemmas. Kuvaa: http://kuvablogi.com/nayta/iso/img631040.jpg
Oheisessa kuvassa kolme elementti kolmessa erilaisessa kotelossa, värit koteloiden mukaan. 100 litraa ja 30hz viritys, 100 litraa ja 40hz viritys ja 120litraa ja 30hz. Tehona laskelmissa käytetty 200W.
 
Kiitos infosta. 200l suljetulle kotelolle kahdelle elementille toi ohjelma antais aika viksun näkösen taajuusvasteen. Kuuntelin tolla geniksellä ja totesin että alle 40 hz murinaa ei kyllä oikeastaan tarvitse.
 
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img632514.jpg