Bassot ›

Ajattele puuta koko ajan elävänä aineena ja soittamattomuutta soivuuden kannalta negatiivisen voiman syöttämisenä. There you have it.
 
Jos ei soiteta, niin miten siitä voi kohdistua mitään voimaa puuhun? Niin, ja mitä on negatiivinen voima? Ja mikäs siinä puussa sitten koko ajan elää? Hiili? Vai Vety? Ei kai tollanen hyvin kuivanut lankku enää elossa sentään ole?
 
Mutta takaisin asiaan. Tuossa noita kommetteja lukiessani rupesin miettimään, että voisiko kielten aiheuttama jännitys aiheuttaa puussa muutoksia. Tällöin tuon soittamattomuuden aikanakin puussa voisi tapahtua muutoksia. kait.

Vanha basso soi hyvin jos sen kanssa on puuhastellut pitkään, sama pätee uuteen bassoon. Toisaalta vanha basso soi huonosti jos sen kanssa ei ole puuhastellut vähään aikaan, ja... aivan oikein.. sama pätee uuteen soittamattomaan bassoon.
 
En osaa ottaa kantaa itse pääkysymykseen, mutta haluan uskoa, että fenderini paranee kun sitä käytetään ja kun se ikääntyy.
 
Toisaalta ihan puhtaasti korvalla näitä asioita on vaikea mitata, koska basson kanssa puuhastelu vaikuttaa luonnollisesti tatsiin ja sitä kautta saundiin.

Aargh vitu! Et o tosissas? Jos ei soiteta, niin miten siitä voi kohdistua mitään voimaa puuhun? Niin, ja mitä on negatiivinen voima? Ja mikäs siinä puussa sitten koko ajan elää? Hiili? Vai Vety? Ei kai tollanen hyvin kuivatettu lankku enää elossa sentään ole?
 
Mutta takaisin asiaan. Tuossa noita kommetteja lukiessani rupesin miettimään, että voisiko kielten aiheuttama jännitys aiheuttaa puussa muutoksia. Tällöin tuon soittamattomuuden aikanakin puussa voisi tapahtua muutoksia. kait.
 
Taannoin VTT teki testin leikkuulaudoilla. Miten bakteerit elävät eri materiaaleissa. Totesivat että parhaiten ne elää muovilaudassa ja huonoiten puussa. Mikä oli selitys? No se oli tietenkin se, että puussa on vielä kuivaamisen ja leikkuulaudaksi tekemisen jälkeenkin jotain mikä tappaa bakteereita.
 
Kyllä se puu vaan on kaadettuna ja kuivattunakin monimutkaisempi materiaali kuin kaikesta homogeenista mössöä teorioilla selittävät materiaaliteknikot yrittävät propagandallaan tehdä.

Taannoin VTT teki testin leikkuulaudoilla.
 
No niin. Nyt aletaan pääseen asiaan. Jos on ihan oikeaa testitulosta oikealta laboratoriolta, niin sitten voidaan jo tehdä jotain johtopäätöksiä. Kuten sanoin taannoin, en nyt varsinaisesti sano, ettei mitään tuollaista muutosta voisi tapahtua, mutta missään ei oikein ole vielä todistettu mistä tuo johtuisi...

Mielenkiintoinen ketju. Minä olen vain aina ajatellut, että basso tykkää kun sillä soitetaan. Mutta kyllä nuo voimateoriatkin tuntuvat käyvän järkeen.

No niin. Nyt aletaan pääseen asiaan. Jos on ihan oikeaa testitulosta oikealta laboratoriolta, niin sitten voidaan jo tehdä jotain johtopäätöksiä. Kuten sanoin taannoin, en nyt varsinaisesti sano, ettei mitään tuollaista muutosta voisi tapahtua, mutta missään ei oikein ole vielä todistettu mistä tuo johtuisi...
 
Tuon leikkuulauta-asian ovat lihanleikkaajat tienneet empiirisesti jo yhtä kauan kun on ollut keinomateriaaleista tehtyjä lautoja. Ja kokit. Käytännössä kyseessä on täysin nollatutkimus, todetaan labrassa sama asia mikä on todettu muualla jo satoja kertoja käytännössä. Eli mikään yllätyshän tämäkään lopputulos ei ollut. Uutta tutkimustietoa ts. lisää käytännössä todettujen asioiden toteamista labrassa tehdään sitä mukaa kun jokin varakas taho katsoo aiheelliseksi teettää. Luulenpa että soitinten elämisen testaamista, eli niiden käytännössä todettujen asioiden labrassa todistamista saadaan odottaa vielä tovi. Soitinbisnes on kuitenkin senverran pientä puuhastelua kaikkineenkin.

Mulle riittää se omakohtainen kokemus, että paljon soitetut vanhat soittimet on ylivoimaisia instrumentteja kokonaisvaltaisesti. Bassoissakin.

Tervehdystä!
Tämä kaiutinten avautumisjuttu mietityttää. Jos sisäänsoitto oleellisesti parantaisi soundia, niin luulisi niiden pärisyttävän niitä kajareita sen verran jo siellä tehtaalla.
Ei niillä ole varaa pärisytellä, ajattelepa siitä aiheutuvia kustannuksia, huh... Eikä se ääni oleellisesti parannu, mutta hieman kuitenkin. Monien kajareiden manuaalissa on asiasta ihan oma kappaleensa, jossa korostetaan sisäänajon tärkeyttä, yleensä puhutaan n. 100h:n jaksosta. Ja subwoofereita jopa kielletään luukuttamasta ennenkuin sisäänajo on tehty (mikä myöskin mainitaan manuaalissa, vrt. auton moottorin ja laatikon sisäänajo). Tämä liittyy ilmeisesti ripustuksiin, jotka pikkuhiljaa sisäänajon yhteydessä mukautuvat ja asettuvat speksien mukaisiin kuosiin.
 
Kyse ei missään tapauksessa ole mystiikasta, vaan materiaalien muuttumisesta ja lopullisesta asettumisesta pikkuhiljaa ajan kanssa. Nyt täytyy korostaa, että erot ovat hyvin pieniä, aivan yhtä pieniä kuin soitetun ja soittamattoman instrumentinkin väliset erot. Tuo frekvenssiasia minua kiinnostaa siitä syystä, että pianonvirittäjä sanoi väärän perustaajuuden olevan huonoksi pianon soinnille. Eli sointi siis asettuisi jotenkin paremmaksi ajan kanssa jos perusviritys pidetään koko ajan samana...?

En ehtinyt lukea "koko" ketjua, josko tämä jo on ja vieläpä minun kirjoittamana ...:)
 
Painakaapa korvanne kiinni basson bodyyn (mm. jatsarissa käy vaikkapa "yläsarvi") ja näppäilkää soitinta (vahvistin ei ole nyt ykkösjutska). Siitä saa pienen aavistuksen miten mahtavat voimat siellä pyörivät...

Kyse ei missään tapauksessa ole mystiikasta, vaan materiaalien muuttumisesta ja lopullisesta asettumisesta pikkuhiljaa ajan kanssa. Nyt täytyy korostaa, että erot ovat hyvin pieniä.
 
Juu, tottahan ne materiaalit hiljalleen muokkaantuu. Ulkomailla kuuluvat ajavan kitarakaiuttimiinsa 50 hertsin, vai oliko ameriikassa 60 hertsin taajuista muutaman voltin vaihtojännitettä muuntajasta. Autotallissa pörisytetään kaiutinta useamman päivän ajan, ennen kuin elementti kelpaa kitarakäyttöön. Pidin tätä huuhaana, mutta ihan tasapainoiselta vaikuttavat tyypitkin kuuluvat tekevän niin.
 
Itselle kelpaavat kyllä soittamalla sisäänajetut kaiuttimet.
 
Pianon puiden epävireensietokyvyn kyllä arvelisin kohtuullisen hyväksi, kunhan edes jotain vibratsuunia saadaan kehiin. Mutta kuka näistä selvän ottaa.

Jos ei soiteta, niin miten siitä voi kohdistua mitään voimaa puuhun? Niin, ja mitä on negatiivinen voima? Ja mikäs siinä puussa sitten koko ajan elää? Hiili? Vai Vety? Ei kai tollanen hyvin kuivanut lankku enää elossa sentään ole?
 
Soittimia harvoin säilytetään vakiopaineisessa ja -lämpöisessä tyhjiössä. Ei liene mikään ihme jos soitin, erityisesti puinen, reagoi kemiallisesti ympäristönsä kanssa - vaikutus voi ja ilmeisesti myös kuuluukin soundissa. Tämän takiahan basson kaularautaakin saa usein säädellä vuodenaikojen ja sääolojen vaihtuessa; puu "elää" kovastikin mikrotasolla vaikka noin silmin katsottuna näyttääkin kuolleelta.
 
En löytänyt tähän hätään artikkelia jossa asiaa olisi spekuloitu tarkemmin. Täytynee visiteerata kirjastossa.
 
E: Löysinpäs yhden, jossa vähän sivutaan aihetta: http://www.phys.unsw.edu.au/jw/powerhousetwins.html

Mä en ainakaan soita kuin neitseellisillä instrumenteilla. Uus basso suoraan tehtaan kotelosta, yhdet treenit/keikka ja se on valmis poltettavaksi. Viruuntuu puunsyyt aivan pilalle siinä värähdellessään.
 
Mahtavaa juttua, jatkakaa.

En ehtinyt lukea "koko" ketjua, josko tämä jo on ja vieläpä minun kirjoittamana ...:)
 
Painakaapa korvanne kiinni basson bodyyn (mm. jatsarissa käy vaikkapa "yläsarvi") ja näppäilkää soitinta (vahvistin ei ole nyt ykkösjutska). Siitä saa pienen aavistuksen miten mahtavat voimat siellä pyörivät...
 
Itse vetelen usein ilman vahvistinta niin, että istuessani tuen leukani jatsarin yläsarveen. tärisee mukavasti eikä vahvistinta tosiaan tarvita.

Hankin tuossa viikko sitten -78 jatsarin, jota ei edellisen (1.) omistajan mukaan ollut soitettu ollenkaan 12 vuoteen, eikä paljoa aiemminkaan. Täytyy todeta mutu- pohjalta, että kyllä se varsin tukkoiselta vaikuttaa. Ei resonoi hyvin. Tämä on tosin ensimmäinen saarnirunkoinen bassoni, joten en osaa sanoa miten runkomateriaali asiaan vaikuttaa. Mutta jospa se Ruusunen heräisi unestaan kun kovasti rämpyttää...

Hankin tuossa viikko sitten -78 jatsarin, jota ei edellisen (1.) omistajan mukaan ollut soitettu ollenkaan 12 vuoteen... kyllä se varsin tukkoiselta vaikuttaa.
 
Jep, kyllä homma vaan noin menee, valitettavasti. Basso tykkää että sitä soitetaan...

Hankin tuossa viikko sitten -78 jatsarin, jota ei edellisen (1.) omistajan mukaan ollut soitettu ollenkaan 12 vuoteen, eikä paljoa aiemminkaan. Täytyy todeta mutu- pohjalta, että kyllä se varsin tukkoiselta vaikuttaa. Ei resonoi hyvin. Tämä on tosin ensimmäinen saarnirunkoinen bassoni, joten en osaa sanoa miten runkomateriaali asiaan vaikuttaa. Mutta jospa se Ruusunen heräisi unestaan kun kovasti rämpyttää...
 
Subjektiivisia mutu-havaintoja kahden viikon päivittäisen soittelun jälkeen:
 
- jasson akustinen soundi on voimakkaampi kuin aikaisemmin, vaikka kielistä on uutuuden helinä hävinnyt
- rungon värähtely tuntuu voimakkaampana omaa mahaa vasten
- sustain on parantunut
 
Epätieteellinen johtopäätös: pitkä soittamattomuus sekä sen jälkeinen ahkera soittaminen vaikuttavat basson soundiin. Olen todistanut sen nyt itselleni.

Epätieteellinen johtopäätös: soittamattomuus vaikuttaa basson soundiin. Olen todistanut sen nyt itselleni.
 
Mun mielestäni tästä asiasta on niin paljon kokemusperäistä tietoa eri puolilta että minä ainakin pidän tuota näkemystä totuutena, vaikken mitään tieteellisesti validia perustelua osaakaan tuottaa.

Mun mielestäni tästä asiasta on niin paljon kokemusperäistä tietoa eri puolilta että minä ainakin pidän tuota näkemystä totuutena, vaikken mitään tieteellisesti validia perustelua osaakaan tuottaa.
 
Tunnustan epäilleeni asiaa, mutta on se nyt uskottava kun omalle kohdalle sattui.

Mun mielestäni tästä asiasta on niin paljon kokemusperäistä tietoa eri puolilta että minä ainakin pidän tuota näkemystä totuutena, vaikken mitään tieteellisesti validia perustelua osaakaan tuottaa.
 
Helppohan tosta olis tehdä ihan oikea koe: esim. kymmenen (tai ihan sama kuinka monta, kuitenkin enempi kuin yksi tai kaksi, ettei koko hommaa voi laittaa "huonon/hyvän yksilön" piikkiin) bassoa jemmataan pitkäksi ajaksi komeroon ja kymmentä samanlaista bassoa samaan aikaan rämpyttää kone jatkuvalla syötöllä. Tai sama kai se mikä väristin se olisi. Vaikka tärylätkä raksatyömaalta, ainakin olis kunnon vibrat. :)
 
Sitten sovitun ajan kuluttua laitetaan uudet kielet kiinni ja annetaan bassot sokkona soittajille, jotka saavat arvioida soittopelit. Aikaahan siinä tosin tarttis jonkin verran. Ja bassoja. :)
 
Mut joo. Kai tosta puun värähtelymuokkautumisesta on olemassa ihan oikeata tutkimustietoakin, vaikkei ehkä suoraan soitinrakennuksen alalta. Onhan puusta rakennettu siltoja yms. dynaamisesti kuormitettuja rakenteita vaikka kuinka.

Sitten sovitun ajan kuluttua laitetaan uudet kielet kiinni ja annetaan bassot sokkona soittajille, jotka saavat arvioida soittopelit.
 
Voi olla että pitäisi tuon sijaan tehdä taajusanalyysejä yms. jotta testi olisi tieteellisesti pätevä. "Tää vaan kuulosti paremmalta" ei näytä hyvältä tutkimusselvityksessä :)
 
Itse asiassa pohdin tuossa em. kaltaisen tutkimuksen järkkäämistä ihan omaksi ilokseen. Pitäisiköhän loikata lukemaan akustiikkaa ja äänenkäsittelyä, niin voisi hyvällä tuurilla päästä toteuttamaankin joskus.