Bassot ›

Kumma sinällään ku oon vast 21.
 
Eka styrkka muuten oli putkiradio.
 
Mulla oli ensimmäinen vahvistin wanha Voiman keskusradiovahvistin. Hieno peli.
 
Itseopiskelua, vähän aikaa luuhasin popjatsi-opistolla ja sillälailla. 80-luvun lopulla aloittelin bänditouhulla. Vieläkään en _osaa_ soittaa mutta ehkä joku päivä opin. Ja lehmät oppii lentämään.
 
Ainiin, ensimmäiset levyt joiden bassokuviot kokonaan opettelin soittamaan, oli Queenin Miracle ja joku toinen niistä tuoreemmista. Että Deacon on varmaan sellainen salavaikuttaja miun soitossa vaikka en Queenia mitenkään ihmeenpaljoa ole koskaan kuunnellut.

Mä luonnollisesti edustan tätä märkäkorva-osastoa kun vasta 18 olen. Soittaminen lähti siitä että aloin 3-vuotiaana soittaa viulua musiikkiopistossa. No joskus 5. luokalla sitten innostuin basson soitosta ja 6. luokan puolivälissä sain joululahjaksi oman basson (ton mun Fenderini) ja sitten pääsinkin heti vuoden alusta soittotunneille musiikkiopistoon ja viulu vaihtui bassoon. Siitä lähtien olen bassotunneilla käynyt, eli nyt hieman yli 6 vuotta. Tunneilla olen eniten oppinut soittotekniikasta ja bassosta soittimena, mutta kyllä soittamisesta itsestään olen oppinut eniten bändeissä. Bändissä oon soittanut siis 5. luokalta lähtien. Opettavaisin bändi on ollut ehdottomasti tuo jazz-soul-pumppu kun oppi vähän improvisoimaan ja walking bassit ym.

Saakutan opistohomotiluttajat :)
 
Yksi kaveri soitti rumpuja, toinen kitaraa. Ei jäänyt bändiin kuin yksi pesti. Elettiin vuotta 1996. Ensimmäinen opittu biisi oli Misfitsin Attitude, sitten Guns n Rosesin rokettirollia. Hieno oli se päivä, kun opin Sweet Child O' Minen bassoalun. Biisejä plokkailemalla tuli lisää varmuutta, plus tietysti teini-iän kavereiden vakuutteluksi oli pakko oppia jotain tiluttelua, kuten vaikkapa Anesthesia (Pulling Teeth).
 
Nykyään uskottelen osaavani soittaa.

Saakutan opistohomotiluttajat :)
 
Tätä tää on :)

Hurriganesia ja Ronski Gangia korvakuulolta nylonkielistä Landolaa hakkaamalla. Sitä ennen tennismaila toimi kans ihan hyvin ilmakitarana. Bassoa en ole vielä ehtinyt kunnolla oppimaan. Joskus tuli jotain Geddy Leetä ja Jeff Berliniä kuunneltua ja epätoivoisesti opeteltua, mutta kun huomasi että Dusty Hillinkin jutut on riittävän haastavia niin noi urheiluhommat jäi 80-luvun lopulla pois pelistä. Back to basics.

Tätä tää on :)
 
Nii unehtu et yhtään enoo sbassotunteja ottanu ja sen kyllä kuulee ja näkee.

Nii unehtu et yhtään enoo sbassotunteja ottanu ja sen kyllä kuulee ja näkee.
 
Joo, opettelisit pitää sitä bassoo nyt aluks oikein päin.

Joskus 90-luvun alussa isukki näytti, et tosta lähtee boogie. Sitten isukin tekemällä ritsalla ja philipsin radiolla soittelin. Jossain vaiheessa oikeemmat kamat sitten. Seuraava vaihe oli totaalinen tylsistyminen hevipändissä tututututututteleen ja kamojen myyminen. Pari vuotta muiden soittimien parissa ja sitten ostin takaisin lapsuudessa omistamani Columbuksen ja taas mennään.

Veli totesi aikoinaan, että basistien on helppo päästä bändiin,basismin siemenet oli istutettu. Hendrixin hoochie coochie man-versioinnin bassottelusta se sitten innostus lähti, peppersiin hurahdin heti perään. lähinnä bändisoittelulla opeteltu juttuja, teoriaa vähän viime aikoina koittanu katella, huonolla menestyksellä.

Kitaran soittamisen aloitin -75, ensin ihan itse kokeilemalla ja sitten puolen vuoden päästä musiikkiopistoon klassisen kitaran oppiin, missä putkessa viihdyn edelleen, tiskin toisella puolella nykyään tosin. Saman tien aloin sähkökitaran soiton ja rakentelin pari ensimmäistä itse (eka näkyy jollakulla täällä kamalistassa roikkuvan!).
 
Sähkökitarahommat opettelin ihan omatoimisesti, bändi oli kasassa jo ennen kuin sähkis valmistui, biisit ja “poppiteoria”opeteltiin korvakuulolta, kavereilta blokkailemalla, sattumalta (bluesvireen salat keksin naapurin epävireistä kanteletta roplaamalla), ja omia biisejä tehtiin mitä osattiin, sama metodi on tuossa hommassa toiminut koko soittouran ajan.
 
Bassoon aloin tutustumaan 90-luvun lopulla, omiin demotuksiin teki mieli bassolinjatkin soitella oikealla soittimella, ja tuli sitten oma basso hommattua, bändiin lähdin basistiksi kun kysyttiin, ja kantapään kautta -metodilla tätäkin hommaa on tullut opeteltua. Todella iso merkitys on tuolla bändeissä soittamisella, kyllä sitä jo kitaristina bändissä ymmärsi mikä merkitys hyvällä basistilla ja rumpalilla on bändin toimimiselle ja soundille, ja nyt vielä karvaammin kun itse yrittää sillä tontilla pärjätä

Nappulana istutettiin pianon ääreen.
Sitten lukioikäisenä otin rinnalle klassisen kitaran. Myöhemmin tuli kuvioihin mukaan sähköinen kitara.
Bassoa rupesin aktiivisemmin soittelemaan tuossa kaksi vuotta sitten.
Nuo sähköiset soittimen olen ihan ihte opetellut.

Saakutan opistohomotiluttajat :)
 
Opistolla pitää olla tarkkana ettei anna valtaa sille fiilikselle et "enhämä voi lähtee keikalle ku ei tekniikka oo tarpeeks hyvässä kunnossa". Ku vaan keikoilla sen miusta oppii sen _muille_ soittamisen taidon. Niin ainakin itelläni. Viime syksynä alotin konsalla toisen asteen koulutuksessa mut se ei oo erityisen motivoivaa, lähinnä sieltä voi tiukalla itsekurilla saada jonkunlaisia jazz-valmiuksia. Tietysti opistossa ajautuu helpommin musiikkihenkisten ihmisten seuraan.

Ekalla vuodella otin vähän kursseja, opettaja oli kyllä kitaristi.. Sain siitä sen verran perustietoa että tiesin mikä on duuri ja molli.
Sitten vaan bänditouhua ja kotona räpläämistä korvatuntumalla levyjen mukana. Nykyään vaan bänditouhua lähinnä.
Salainen haave on ottaa kunnon kursseja joskus, kunhan pääsen laiskuuteni yli..

Ihan kantapään kautta aluksi ja sittemmin olen alkanut opetella teoriaa ja soveltamalla sitä sitten käytännossä sitä mukaa kun sitä opin. Sitten muita pasisteja kyttäämällä aina jotain tarttuu.
 
EDIT: Tunteja en ole ottanut jostain ihmeen syystä vaikka oppimista varmasti olisivat helpottaneetkin.

EDIT: Tunteja en ole ottanut jostain ihmeen syystä vaikka oppimista varmasti olisivat helpottaneetkin.
 
No nyt kaikki ne jotka eivät "jostain syystä" ole tunteja ottaneet niin eiku puhelinta käteen ja koitatte ees yhen tunnin ottaa? Ei oo paha rasti. Saahaan työllistettyä niitä bassonsoitonopettajiakin vähän! Ajatelkaa mitkä kansantaloudelliset hyödyt siitä olisikaan!

Ihan soittamalla vaan. Yhelläkään tunnilla en ole käynyt.

No nyt kaikki ne jotka eivät "jostain syystä" ole tunteja ottaneet niin eiku puhelinta käteen ja koitatte ees yhen tunnin ottaa? Ei oo paha rasti. Saahaan työllistettyä niitä bassonsoitonopettajiakin vähän! Ajatelkaa mitkä kansantaloudelliset hyödyt siitä olisikaan!
 
Amen.
 
Siinä ei sieluaan myy jos käy jokusella tunnilla, päin vastoin, ei tarvitse sitä pyörää uudelleen keksiä.

Minä olen oppinut soittamalla. Olen ollut tunneilla mutta se maikka ei osannu opettaa niin ei niistä oikein mitään oppinu, etin juuri uutta opettajaa. No kotona oon jotain opetellu kaiken laisilla harjoituksilla ja kappaleilla.

Amen.
 
Siinä ei sieluaan myy jos käy jokusella tunnilla, päin vastoin, ei tarvitse sitä pyörää uudelleen keksiä.
 
Okei. Opeta sää mulle kontraa, niin saat vastalahjaksi plärätekniikkaa.

Okei. Opeta sää mulle kontraa, niin saat vastalahjaksi plärätekniikkaa.
 
Mää voin opettaa täppäystä.