Bassot ›

Niin, mutta onko sekään taas mukavaa, että kaikilla on se SVT-pino. Haluatko kuulostaa samalta, kuin jokaikinen basisti vähän isommassa bändissä, no minä en ainakaan..
 
Höpöhöpö!
Kaksi eri tavalla soittavaa jätkää kuulostaa kahdelta eri jätkältä vaikka olisi tismalleen samanlaiset soittimet ja vahvistimet.
"Samalta" kuulostamisen uhka ei synny ensisijaisesti kamoista vaan soitosta.
 
Kuulostaako sinusta kaikki musicmanilla tai fenderillä soittavat basistit samalta? ;-)

No siinä teholuokassa missä bassopuolella liikutaan -Tuo on sinänsä mielenkiintoinen tuo tehopointti, koska kuten kaikki tietää "putkiwatit" on paljon äänekkäämpiä kuin "trankkuwatit". Jos haluaa kovaa ääntä ulos ilman säröä, niin eikö silloin ainakin teoriassa putki olisi parempi vaihtoehto? Tokihan putkikoneet säröytyvät, mutta itseasiassa muöhemmin kun monet trankut. Marsun 100w putkinupista irtoaa reilusti enemmän hönkää kuin Ampegin 400w trankkunupista, ja trankku lähti menemään ruvelle ensin. Kyllä, olen testannut vierekkäin samoilla kaapeilla & bassolla.
 
Toinen pointti on sitten se tehon tavoittelu; vaikka 100w (trankku) on bändikäytössä "minimi", on se joihinkin keikkatiloihin jopa turhan äänekäs. On vaikea kuvitella sellaista sisätilakeikkaa jossa voisi oikeasti tarvita jotain 350 wattista vahvaria, koska muuten ei kuulu, ja ulkona basso niinkuin kaikki muukin tulee käytännössä PA:sta. Ja tästä sitten päästäisiin siihen keskusteluun, että miksi kaikki soittaa niin kovaa, mutta jääköön se nyt kuitenkin.

watti on edelleen watti, tuli se sitten vaikka leivänpaahtimesta. Ja jos teho on molemmissa vahvistimissa määritelty samalla tavalla niin kyllä ne myös säröytyy samaan aikaan. Vaan, kun putkivahvistin pehmeästi ja "musikaalisesti" alkaa klippailemaan, niin ihmisen korvaan se kuulostaa oikein hyvältä ja kauniilta. Jopa niin kauniilta, ettei sitä säröksi miellä ollenkaan. Transitori taas pärähtää kauheaksi sirkkeliksi, ja varmasti alkaa tuntumaan että säröytyy perkeleesti.
 
Ja mikä tuohon tehon tavoitteluun tulee, niin onhan niissä laitteissa toki volume! Ei vahvistimia ole suunniteltukkaan siihen että kokoajan soitetaan napit kaakossa. Transistorivahvistimen soundi ei edes muutu hirveämmin volumea kääntäessä, joten mitä haittaakaan ylimääräisestä tehosta on? Eipähän lopu kesken, ja laitteen luotettavuuskin paranee kun ei tarvi kokoajan kaikkea mehua siitä repiä irti.
 
Enitenhän sitä volumea tarvii treenikämpällä. Varsinkin jos tukikohtana sattuu olemaan joku älytön betonibunkkeri, jossa joku maginen voima nielee kaiken tehon. Vielä jos sattuu olemaan kaksi kitaristia bändissä, jotka molemmat tahtovat välttämättä nauttia siitä ihanasta putkivahvistimen pääteastesäröstä. Tarvii basisti melkoiset muskelit jos meinaa kuulua sieltä alta. Myös soundi-ihanne vaikuttaa tähän paljon. Jos tykkää runsaasta keskiäänestä niin onhan se helpompi saada kuuluviin kuin pallit murskaava matala jyrinä.
 
Missä muussa elektroniikassa muuten käytetään putkia nykyään? Ei yhtään missään! 40-luvun tekniikkaa! Kitaristit vaan on jämähtäny menneisyyteen! Nojoo, ostan minäkin kitaralle putkivahvistimen kunhan saan rahaa....
 
Hauska soittaa suutaan heti aamutuimaan, vaikkei oo yhtään mitään sanottavaakaan...
hoho.

Uudet trankkuvahvarit ovat mielestäni niin hyviä, ettei niitä putkia tarvitse oikein mihinkään. Putkivahvistimet ovat niin isojakin.

Ja taas mentiin metsään. Kaiken voi tehdä myös hyvin. Esimerkiksi Gallien-Kruegerin 2001 nupin särökanava tuottaa mielestäni parhaan ja muuntautumiskykyisimmän särön mitä bassolle on tähän mennessä tehty. Eikä putken putkea ole tuossa laitteessa. Samaisen nupin särökanavan piiristä on tehty myös erillinen säröpedaali, Diesel Dawg. Kerrassaan loistava pedaali onkin!
 
Nyt puhuttiinkin putkien luonnollisesta yliohjautumisesta, ja transistorien yliohjattu soundi ei kuulosta niin herkulliselta kovaa soittaessa. Ovathan useat kitarapedaalitkin transistoripedaaleita.

watti on edelleen watti, tuli se sitten vaikka leivänpaahtimesta. Ja jos teho on molemmissa vahvistimissa määritelty samalla tavalla niin kyllä ne myös säröytyy samaan aikaan.
 
Sillä miten teho on määritelty kussakin laitteessa ei ole mitään tekemistä sen kanssa missä vaiheessa signaali säröytyy. Säröytyminen riippuu laitteessa olevien komponenttien yhteisvaikutuksesta ja on kullekin laitetyypille yksilöllinen ominaisuus. Esim. putki- ja trankkukoneissa on sen verran eri planeetalta olevia komponentteja, ettei kaksi samantehoisiksi määriteltyä laitetta todellakaan säröydy samaan aikaan.
 
Nyt menee vähän offtopiciksi, mutta menköön: Edes mitkä tahansa kaksi kytkentäkaavion mukaan samanlaista vahvistinta eivät ole aivan samanlaisia, ellei
a) komponentteja ole valittu todella tiukalla toleranssilla (über-hifistereovalmistajat harrastavat tätä)
b) ole tapahtunut aivan hillitön säkä.
 
Vaan, kun putkivahvistin pehmeästi ja "musikaalisesti" alkaa klippailemaan, niin ihmisen korvaan se kuulostaa oikein hyvältä ja kauniilta. Jopa niin kauniilta, ettei sitä säröksi miellä ollenkaan. Transitori taas pärähtää kauheaksi sirkkeliksi, ja varmasti alkaa tuntumaan että säröytyy perkeleesti.
 
Pohjimmiltaan kyse on kahdesta asiasta:
 
a) Putkivahvistimen käyttäytyminen säröytyessä ei ole niin jyrkkää kuin trankkukoneissa. Putkille on ominaista kompressoida signaalia sitä enemmän mitä kovemmin vahvistinta yliohjataan. Kompressio loiventaa säröytymista ja kompressoitumisen seurauksena ihmiskorvaan syntyy vaikutelma putkivahvistimen kovemmasta äänestä.
 
b) Lisäksi on paljolti kysymys myös siitä mitkä yläsävelsarjan osat signaalin säröytyessa vahvistuvat ja mitkä eivät. Putkisärölle on tyypillistä että särökomponentit korostavat yläsävelsarjan toista ja kolmatta kerrannaista (perusääneen nähden oktaavi ja oktaavia seuraava puhdas kvintti) ja lopputulos kuulostaa paljon "lämpimämmältä" ja "musikaalisemmalta" ilmiöltä kuin transistorivahvistimelle tyypillinen viidennen, kuudennen ja seitsemännen kerrannaisen vahvistuminen.
 
EDIT
Unohtui lisätä: Suurelle C:lle 5. yläsävel on e1, eli kaksi oktaavia+suuri terssi, 6. yläsävel on g1 ja seitsemäs on b1.
Jos kiinnostaa, niin yläsävelsarjaa on helppo tutkia itsekin basson kaulalta huiluäänillä, jotka siis noudattavat samaa järjestystä kuin yläsävelsarjan äänet. Tosin bassosta ei kyllä tahdo saada soimaan kuin 8 ensimmäistä.
 
EDIT2
Näin basistin kannalta putkivahvistimen parhaus (IMO) ei johdu niinkään paljon säröominaisuuksista kuin tuosta putkikompressiosta. Basso äärimmäisen dynamiikan mahdollistavana soittimena kaipaa useimmiten pientä jarruttelua signaaliin (käytännön esimerkki: todella harvassa ovat ne miksaajat jotka eivät keikktilanteessa oletusarvoisesti kytke bassoa kompressoriin) ja putkivahvistin tekee myös sen työn nätisti ja lämmöllä.
Ja kyllähän kunnon särö aina hymyn nostaa huulille.
 
...ja tästä putkikompressiosta päästäänkin aasinsiltamaisena offtopicina magneettinauhan kompressio-ominaisuuksiin ja siihen miksi se 2" kelamankka sitten kuitenkin soundaa NIIIN paljon paremmalta kuin aivan pätevätkin digihärpäkkeet... ;-)

Hyvä ja informatiivinen kirjotus, plussaa plussaa Absqualle!

Hyvä ja informatiivinen kirjotus, plussaa plussaa Absqualle!
 
Samat sanaset.

Sillä miten teho on määritelty kussakin laitteessa ei ole mitään tekemistä sen kanssa missä vaiheessa signaali säröytyy.
 
Eikös teholukema just kerro sen paljonko vahvistimesta saadaan puhdasta signaalia ulos. Jos teho on kahdessa samantehoisessa vahvistimessa samalla lailla mitattu, niin siitä samasta pisteessähän se säröytymisen määrä ylittää sen tehonmäärityksessä käytetyn rajan.
 
Vai olenkohan nyt ihan hakoteillä? Täytyy opiskella vielä vähän lisää.. tuun sitten parin vuoden päästä tosissani pätemään tänne!
hoho.

Mistä johtuu että basistit eivät arvosta putkia? Ainakaan siinä määrin missä kitaristit?
 
Koska bassolla on ihan sama millanen vahvistin on.

Koska bassolla on ihan sama millanen vahvistin on.
 
Tuu tänne sanoo ni soitan sun kautta.

Jossain määrin varauksella kannatta kuitenkin suhtautua ainakin halvempiin (Behringer etc.) hybrideihin. Kotistudiomarkkinoillehan noita huokeita putkietusia putkahtelee kuin sieniä sateella ja käytännössä aika monessa se putki on lähinnä koriste. Tai pahimmassa tapauksessa huonontaa soundia. Minähän en mitään vahvistinteknologiasta ymmärrä, mutta isot pojat noilla kansainvälisillä foorumeilla puhuvat "starved plate"-ratkaisuista halveksuvaan sävyyn. Toisaalta tietysti mikki- ja instrumenttietuset ovat eri asioita, esim. paljon parjattu ART Tube MP toimii basso-DI:nä mielestäni sangen hyvin. Ja niin kauan kun vahvistimesta tosiaan löytyy blend-potikka, ei siitä putkesta ainakaan haittaa ole
 
Eikös se siinä HA3500 ole aika koriste se putki? Aikoinaan olin ostamassa ja etsin siittä tietoa ja kyllä ulkomaisilla boardeilla sanottiin että ei se mikään "oikea" putki ole.. En kylläkään tiedä varmaksi mutta tälläistä olen kuullut.

Koska bassolla on ihan sama millanen vahvistin on.
 
joo, samahan se on kun ei basisti kuitenkaan osaa soittaa. eikä se basso mihinkään kuulu. Ja tärkeintähän musiikissa on kitara!

joo, samahan se on kun ei basisti kuitenkaan osaa soittaa. eikä se basso mihinkään kuulu. Ja tärkeintähän musiikissa on kitara!
 
No joo... kyllähän te tämän tiedätte että kun stereoista vääntää bassot pois niin kuuluu pelkkä musiikki...

Eikös teholukema just kerro sen paljonko vahvistimesta saadaan puhdasta signaalia ulos. Jos teho on kahdessa samantehoisessa vahvistimessa samalla lailla mitattu, niin siitä samasta pisteessähän se säröytymisen määrä ylittää sen tehonmäärityksessä käytetyn rajan.
 
Vai olenkohan nyt ihan hakoteillä? Täytyy opiskella vielä vähän lisää.. tuun sitten parin vuoden päästä tosissani pätemään tänne!
hoho.
 
Kyllä se mustakin on noin.
 
Kunnon tehomäärityksessä ilmoitetaan ainakin
1. käytetty signaali (siniaalto+taajuusalue, pink-noise tai joku muu...)
2. Särön määrä (@ 0,xxx % THD (total harmonic distortion))
3. Se itse teholukema
4. impedanssi
 
Edit:
Tässä esimerkki:
4 ohms 20 Hz-20 kHz 0.05% THD 325W

Höpöhöpö!
Kaksi eri tavalla soittavaa jätkää kuulostaa kahdelta eri jätkältä vaikka olisi tismalleen samanlaiset soittimet ja vahvistimet.
"Samalta" kuulostamisen uhka ei synny ensisijaisesti kamoista vaan soitosta.
 
Kuulostaako sinusta kaikki musicmanilla tai fenderillä soittavat basistit samalta? ;-)
 
Arvasin että joku sanoo näin. En tietenkään tarkoita tätä, vaan sitä SVT-pinon ominaissaundia, enkä mitään muuta. Tottakai kaikki kuuolostaa erilaiselta, mutta kuinka paljon, se on eri asia.

Minä en ainakaan osta ikinä putkivahvistinta, minä en rupia leikkimään niitten putkien kanssa

joo, samahan se on kun ei basisti kuitenkaan osaa soittaa. eikä se basso mihinkään kuulu. Ja tärkeintähän musiikissa on kitara!
 
Tarkotin, että trankkuvahvistimesta saa ihan hyvät puhtaata soundit, ja bassossa ei yleensä käytetä säröä. Eli trankkuvahvistin on käytännöllisempi bassolle.

Eikös se siinä HA3500 ole aika koriste se putki? Aikoinaan olin ostamassa ja etsin siittä tietoa ja kyllä ulkomaisilla boardeilla sanottiin että ei se mikään "oikea" putki ole.. En kylläkään tiedä varmaksi mutta tälläistä olen kuullut.
 
Minulla on HA3500, ja siinä lukee ohjekirjassa (kyllä, olen selannut ohjekirjaa!) yhdessä kohtaan pirun isolla jotenkin että "Actually, it contains a REAL TUBE!". Eipä sillä, jos laittaa trankkujutun nollille ja putkea pelkästään, niin ei se soundi kummasti eroa siitä että tekee päinvastoin. Toisaalta, minä tykkään siitä vehkeestä kyllä. Johtuu varmaan siitä että en ole asiantuntija enkä ymmärrä näistä mitään. Toinen kitaristi kyllä valittaa että basso ei erotu, mutta minä luulen että tämäkin korjaantuisi pitämällä sitä kitaraa edes kerran siedettävällä voluumilla... ;) Nothing personal...

"Eikös teholukema just kerro sen paljonko vahvistimesta saadaan puhdasta signaalia ulos. Jos teho on kahdessa samantehoisessa vahvistimessa samalla lailla mitattu, niin siitä samasta pisteessähän se säröytymisen määrä ylittää sen tehonmäärityksessä käytetyn rajan."

Totta turiset. Muotoilin vastineeni huolimattomasti ja jyrkästi, sori.
Ymmärsin sun ekan kommentin siitä putki- ja trankkuvahvistimen samaan aikaa säröytymisestä väärin - ajattelin sitä kuultavan volumen kautta enkä niinkään puhtaan teknisesti tuon teholukeman kautta, kuten sinä.
 
Tuo teholukemien ilmoittelu vahvistinvalmistajien esitteissä tuntuu noin ylipäänsä olevan aika villiä kun mitään yksiselitteistä laskutapakäytäntöä ei ilmeisesti ole tapana soveltaa. Toi Saberin kuvaama tapa olisi aika paljon kertovampi kuin "300W RMS", varsinkin kun tuo RMS on vähintäänkin kyseenalainen ilmaisu.