Bassot ›

Moi.
 
hallu: ...systeemin hinnaksi tulisi viidestäsadasta kahdeksaansataan. Sillä rahalla saisi jo kohtuullisen hyvä aktiivimonnarinkin.
 
Tuolla rahalla saisi jo pikkukeikoille varsin laadukkaan aktiivimonitorin, uutenakin.
 

 
hallu: Mulla saattaa olla vähän ennakkoluuloja PA:n käytöstä instrumenttivahvistimena kun joskus koeilin soittaa kitaraa suoraan sellaiseen, niin oli kyllä ikävä fiilis ja soundi huono.
 
:)
 
Soundia värittävään vahvistimeen ja kaiuttimeen tottuneelle suoraan PA (/HiFi) vahvistimen läpi kitaran soittaminen PA- (/HiFi-) kaapin läpi on varmasti veretseisauttava kokemus.
Akustiset on tietty täysin toinen maailmansa.
 
Aikoinaan kasarilla kun kitaristienkin räkkilaitteet olivat muotia, soundinmuokkaus hoidettiin EQ:illa ja multiefekteillä.
Olipa joillain analogisia kitarakaiutinemulaattoreitakin.
 
Nykyään mallintavilla on noiden vanhojen järjestelmien rajoitteet saatu poistettua -vaikka tilalle toki uusiakin on tullut- ja soundimuokkauksessa on vain taivas rajana.
Perinteiseen kitarakaappiinkin saa rakenneltua aktiivikajarin osista varsin näyttävän kokonaisuuden, joten ulkonäkökin on haluttaessa kohdallaan.
 
T:Samuli

Moi.
 
hallu: ...noita Harken komboja on tarjolla pilvinpimein ja ovat selvästi maltillisen hintaisia joten aloin pohtia, että mikähän niissä on noinniinkuin vikana? elikkäs onko Harkessa joku juttu mikä on silleen elimellinen että basistit ei niistä diggaa?
 
Vanhemmista trankkulaitteista ei diggaa kuin vannoutuneimmat fanboyt, merkistä ja instrumentista riippumatta.
 
Kun muutamalla satasella saa nykyaikaisen kompaktin ja kevyen combon, aniharva suostuu enempää maksamaan vanhemmasta käytetystä keskitason combosta.
 
Vaikka etenkin pääkaupunkiseudulla on ilahduttavasti putkahtanut muutamia paikkoja jotka noita korjaa/huoltaa, kustannustehokasta noiden korjaamisesta ei siltikään saa kuin poikkeustapauksissa.
Täytyy tosissaan haluta korjauttaa tuttu laite, tai filosofian pitää olla poisheittoyhteiskunnan vastainen, maksoi mitä maksoi.
 

 
Kaikkia +10V instrumenttivahvistimia vaivaa sama päätelaitteiden vikaantumisalttius, kuoleentuvat jakit, ala-arvoisten virtalähteen suotokondensaattoreiden kuivuminen, ja RoHs (alkuaikojen) aaltojuotosongelmat.
Kaikki nuo ja muut viat ovat korja(ute)ttavissa, mutta useinkaan ei maksa vaivaa kun samalla rahalla/vaivalla saa "uuden" tlalle.
Komponentit ovat yleensä ykköseuroja/kpl, mutta työhön menee herkästi satanen (tai kaks) vaikka kuinka näennäisesti "pienestä" viasta on kyse.
 

 
Jos Hartken ongelmista pitää nostaa joku esille, on se etenkin alkupään alumiinikartioiden repeily.
Repeävät nuo tuoreemmatkin ennen pitkää, mutteivät yhtä hanakasti.
Tuokin on ongelma ainoastaan jos ei ole valmis vaihtamaan jotain muuta elementtiä rikkoutuneen tilalle, ja saahan alkuperäisiäkin vaihtelevasti jos syystä tai toisesta on pakko.
 
Ehdoton plussa mun mielestä Hartken bassocomboissa on "Kick-Back" rakenne.
Sen lisäksi että mahdollistaa monitorikäytön ihan toisella tapaa kuin kuutiolla, rakenne on kertaluokkaa perinteistä budjettikuutiota tukevampi.
Osassa rakenne sallii myös vahvistinosan irroittamisen ja vaihtamisen vaikkapa johonkin mikronuppiin.
15" versio on muistaakseni 19"-räkkistandardin mukainen joten minkä tahansa 2RU vahvarin saa hyvinkin yksinkertaisesti vanhan tilalle.
Tai sun tapauksessa tuon SVTCL:n ja 1RU vahvarin ;).
 
Hartken kotelo on myös mun kokemuksen perusteella hyvin valmistettu, ja silloin tällöin olenkin tuollaista vikapäätä (15" versiota) silmäillyt pelkän kotelon vuoksi.
Mutta ovat olleet aina liian kaukana että olisin moiseen ryhtynyt.
 

 
hallu: ...jopa Behringerin vahvistimista pyydetään enemmän torilla?
 
:)
 
Ainahan sitä pyytää saa, vaikka veikkaan kyllä että samantehoisia ja samankokoisella elementillä varustettuja vertaillessa Behkut ovat halvempia.
 
Jos Hartken ja Behringerin välillä pitäisi valita, valinta osuisi ehdottomasti Hartkeen, vaikkei mulla juuri pahaa sanottavaa Behkunkaan bassocomboista ole.
 
T:Samuli

hallu: Semmoista tässä vaan aloin pähkäilemään, että noita Harken komboja on tarjolla pilvinpimein ja ovat selvästi maltillisen hintaisia joten aloin pohtia, että mikähän niissä on noinniinkuin vikana? elikkäs onko Harkessa joku juttu mikä on silleen elimellinen että basistit ei niistä diggaa? jopa Behringerin vahvistimista pyydetään enemmän torilla? Itselläni on kokemusta ainoastaan EBS:n, Ampegin komboista sekä Ampeg SVT pro + 4x10 kaapista sekä Orange nuppikaappi yhdistelmästä taisi olla se kaappi jossa on 2x12 mutta ne kajarit jotenkin peräkkäin niin että näyttää ihan 1x12 kaapille. Hartke kiinnostaa edullisuutensa takia, mutta samasta syystä vähän mietityttää?
 
Hartket ovat yleisiä keikkakoneita ammattilaiskehissäkin, joten enpä sanoisi jonkun mnetin otoksen perusteella että basistit ei niistä diggaa. Itse en ole koskaan omistanut Hartkea, mutta useammallakin keikalla olen sellaisen läpi bassotellut. Mun mielestä niissä on aina ollut erittäin käyttökelpoinen soundi. Hinta-soundi-käytettävyys - yhtälö on hyvinkin kohdallaan.

Gallien-Kruegerilla ainkin on tämmösiä nykyään https://www.gallien-krueger.com/mbp-cabinets
 
Kaapeissa on 500w vahvistus itsessään. Eiks tommonen ois aika jees etusen kanssa tuuttaillessa. Se että mistä niitä suomeen saa, onkin sit eri juttu..

pehko: Gallien-Kruegerilla ainkin on tämmösiä nykyään https://www.gallien-krueger.com/mbp-cabinets
 
Kaapeissa on 500w vahvistus itsessään. Eiks tommonen ois aika jees etusen kanssa tuuttaillessa. Se että mistä niitä suomeen saa, onkin sit eri juttu..
 
Tuo on kiinnostava, pitää katella kuka noita suomessa tuo maahan ja käydä kyselemässä. Tuo kaikkein pienin malli 200w 1x12 olisi mulle varmasti riittävä.

Rämppy: Hartket ovat yleisiä keikkakoneita ammattilaiskehissäkin, joten enpä sanoisi jonkun mnetin otoksen perusteella että basistit ei niistä diggaa. Itse en ole koskaan omistanut Hartkea, mutta useammallakin keikalla olen sellaisen läpi bassotellut. Mun mielestä niissä on aina ollut erittäin käyttökelpoinen soundi. Hinta-soundi-käytettävyys - yhtälö on hyvinkin kohdallaan.
 
Joo tuo Hartke tuntuisi sikälikin hyvältä, että niissä näyttää olevan efektilenkit melkeen järestäin jos se aux ei olekaan hyvä etuvahvistimen liittämiseen.

Hei vielä yksi juttu tuli mieleeni, jos tämä on täysin tuhoon tuomittu ajatus niin mielipiteitä kiitos. Nimittäin mulla on tarvetta tehdä satunnaista trubaduurikeikkaa akkarin kanssa, niin mitenkäs nuo akustisen kitaran vahvistimet? olisiko niistä bassokäyttöön? lähinnä tämä mahdollisuus juolahti mieleeni kun aika paljon tarjottu, että pistää basso PA:han niin tuollainen akkarivahvarihan on periaatteessa PA mikrokoossa. Esimerkiksi tiedän, että Petteri Sariola on käyttänyt AER akkarivahvistinta sekä MarkBass kaappia. Tommonen pikkuinen akkarikombo ei tietenkään bassolle kummoinen kamootti ole, mutta löisin kaksi kärpästä samalla iskulla.

Moi.
 
hallu: ...mitenkäs nuo akustisen kitaran vahvistimet? olisiko niistä bassokäyttöön?
 
Toimii varmaan siinä missä "normaali" kitaracombokin, mutta kaiutinelementtiä suojelemaan olisi syytä laittaa/säätää signaalitielle HPF johonkin 60Hz tienoille.
Tai vaihtaa elementti sellaiseen joka matalatkin taajuudet kestää.
Plussana noissa akkarivahvistimissa on usein matalaimpedanssinen laulumikkiliitäntä efekteineen ja EQ:ineen jos sellaista trubahommissa kaipaa.
 

 
hallu: Tommonen pikkuinen akkarikombo ei tietenkään bassolle kummoinen kamootti ole, mutta löisin kaksi kärpästä samalla iskulla.
 
Akkari kuulostaa ainakin mun korvaan varsin mukavalta bassocombon (SWR WM10 DL II elementillä) läpi... ;).
Eli itse tekisin noin päin ellei akkaricombon hankkiminen polttele vastustelemattomammin kuin bassocombon/aktiivikajarin hankkiminen.
 
Monikäyttöisyyttä silmälläpitäen mun ketju olisi:
 
Aktiivikaappi>bassocombo>kiipparicombo>akkaricombo>kitaracombo.
 
T:Samuli

pehko: Gallien-Kruegerilla ainkin on tämmösiä nykyään https://www.gallien-krueger.com/mbp-cabinets
 
Kaapeissa on 500w vahvistus itsessään. Eiks tommonen ois aika jees etusen kanssa tuuttaillessa. Se että mistä niitä suomeen saa, onkin sit eri juttu..
 
Etevä konsepti!
Hommasin joskus basso/yleispäätteeksi pienimmän Crownin D-digiversion, jossa itsessään on jakosuodin/ylipäästösuodin, se tekee ihan hyvää basson kanssa alimmassakin asennossaan, vähän päälle 30 hertsiä muistaakseni.

anapena: Etevä konsepti!
Hommasin joskus basso/yleispäätteeksi pienimmän Crownin D-digiversion, jossa itsessään on jakosuodin/ylipäästösuodin, se tekee ihan hyvää basson kanssa alimmassakin asennossaan, vähän päälle 30 hertsiä muistaakseni.
 
Leikkuri 50Hz ja jytisee vähintäänkin hyvin. Vitosella.

Tikulla silmään vanhoja muistelevaa,
 
vaan pisti mietityttämään tässä tuo arvoitus bassostäkin ja etusen+aktiivikopan välilllä. Kysymys tällä hetkellä enempi akateeminen, mutta voi olla muuttumassa myös akuutin käytännölliseksi.
 
Oma aiempi kokemus on ollut, että jos haluan treenikämpälle kahden särövallikitaroijan ja kovakätisen rumpalin kaveriksi tuoda bassosäveliä, niin sitä kannattaa lähteä hakemaan isolla ja painavalla, hyvin soivalla kaapilla jossa Nx10" -elementtiä; N kokonaislukuna vähintään 4. Pinta-ala määrää: enempi parempi, kuten Ynkkä meitä opettaa. (Oletuksena toki, että vahvistinkin jaksaa käskeä; ja että tilan akustiikka ei ole sitä syvintä itseään.)
 
Jos tälle hakisi vaihtoehtona nyt sitten sitä, että on näpsäkkä etunen (EQ:t, kaappimallit, jne), niin mitä vaaditaan siltä aktiivikarjulta? Kokoäänialueesta ja flättivasteesta olen kuullut huhuja, mutta mites fyysinen koko ja herkkyys? Mitä tapahtuu nyt "more is more" -maksiimille kaiutinpinta-alan suhteen? Ja missä hintahaitarissa näitä säädyllisiä koppeja liikutellaan; saako esim. 500 escobarilla jo jotain mitä ei tarvitse katua? Perinteisen 4x10-kopanhan sillä saisi Torilta helposti.
 
Olen joskus treeniksellä soitellut bassot suoraan PA:han, mutta se oli kyllä iso ja monimutkainen mylly se. Nyt kiinnostaisi enempi nämä yhden monitorin kokoiset ratkaisut.

Huom! Olet kirjoittamassa yli 369 päivää vanhaan aiheeseen!
 
Niin se aika rientää :-). Piti vain tulla kertomaan, että jumiuduin tämän bassoasian kanssa ja koronavuosi toi muuta ajateltavaa, mutta ehdin testailla itse eri vaihtoehtoja niin voisin kertoa huomioistani.
 
Mulla on himassa se bassoetunen jolla olen soittanut sekä kuulokkeisiin (äänikortin kautta) että tavallisiin pöytämonitoreihin (Yamaha HS7). Reeniksellä olen kokeillut soittaa edullsia bassokomboja sekä vähän laadukkaampia bassokasoja. Kokeilin myös tuoda kotiin tommoset perushalvat Behringerin F1320 monnarit ja testailin rinnakkain niin Yamahan pöytämonitorien kanssa.
 
Mitä opin? no opin ainakin sen, että pienet pöytämonitorit on kihisevät ja honottavat kököt tuollaiseen 12 tuumaisella elementillä olevaan karvamonitoriin verrattuna, vaikka Behringeri ei edes mikään laatumerkki on jo nuo monnarit on halppikset, niin silti ne antaa selkeästi uskottavamman bassosoundin ihan samalla äänenpaineellakin. Himavoluumilla ei noissa Behkuissa tule mitään ongelmia esille eli kotelo kestää hyvin, mutta tiedä sitten kovemmilla äänenpaineilla. Mutta sitten kun vertasin oikeaan bassovahvistimeen, niin isoon ja laadukkaaseen läjään verrattuna ei oikeastaan ole behkun monnareilla jakoa. Isossa bassokaapissa tuntuu alapää pysyvän ihan eritavalla kasassa ja soundi napakampi ja niissä on sitä auktoriteettia jota bassolta odottaa. Mutta edulliseen bassokomboon verrattuna eroa ei oikeastaan ole. Reeniksellä on joku Ambekin edullisempi trankkukombo, niin soundillisesti se pyörii ihan samalla tontilla kuin tuo Behkukin. EBS Session60 sitä vastoin tuntui hiukka napakammalta, mutta se johtunee siitä kun vahvistin on erilainen en saanut siitä ihan 1:1 Ampegsoundia ruuvattua ja se tuntui vähän eri luonteiselta.
 
Johtopäätös: tommonen karvabehku maksaa suunnilleen vajaa parisaturaista eli on vähän halvempi kuin halvimmat bassokombot (luokkaa 300w), niin se ajaa ihan saman asian kuin halpa bassokombo himasoittelussa (miksipä ei monitorina keikallakin). Sitten jos haluaa nekstille levelille tai esim keikalla ei ole PA:ta että pitää saada kunnon bassojyrä, tai tietty reeniksellä haluaa auktoriteettia ja vaikeissa akustisissa olosuhteissa hyvin kasassa pysyvän soundin, niin monnarit kannattaa unohtaa. Kunnon bassokasa on kyllä uskomattoman hienosoundinen ja monipuolisesti skaalautuva laitos. Sen ainoa heikkous on hinta ja paino :-). Muuten sen kanssa en keksi mikä voisi kilpailla.

hallu: Johtopäätös: tommonen karvabehku maksaa suunnilleen vajaa parisaturaista eli on vähän halvempi kuin halvimmat bassokombot (luokkaa 300w), niin se ajaa ihan saman asian kuin halpa bassokombo himasoittelussa. Sitten jos haluaa nekstille levelille tai esim keikalla ei ole PA:ta että pitää saada kunnon bassojyrä. Kunnon bassokasa on kyllä uskomattoman hienosoundinen ja monipuolisesti skaalautuva laitos. Sen ainoa heikkous on hinta ja paino :-).
 
Paras ääni bassolle on tullut Genelecin kaapista 1019a. Pieni purkki, mahtava ääni mutta pieni. Siinä oli sitä kokoäänialuetta. Kotiin, ehkä.
 
Jos PA:ssa on tarpeeksi kaikkea eli kokoa, watteja ja kaistaa, kyllä vain. Ihan pienestä setistä voi sitten odottaa ihan pientä ääntä. Kun ne hanikat ovat kaukana, hyvä äänimies voi taikoa todella muhkeaa ääntä mutta silloin äänen hallinta pitää uskaltaa ulkoistaa.
 
Massiiviset kombot tai vahvistimen ja kaapin yhdistelmät ovat osin jo mennyttä aikaa. Kuitulujitteinen 4 x 10" voi olla vain 15 kg: https://www.grbass.com/portfolio/at-410-plus/
Pienikokoiset päätteet ovat helposti vain 3 kg: https://www.darkglass.com/alphaomega-900/
 
Toisaalta markkinoilla liikkuu hyvin vanhempia trankku- ja putkijyriä jopa edullisesti, joista raikaa edelleen hienosti mökää: Trace Elliot, Ampeg, SWR, Mesa... Kun kaappi on keventynyt, voi vahvistimen massa olla edelleen vähän enemmän. Sitä paitsi vahvistimen ison puulaatikon voi modata kevyemmäksi ja silloin raahattavuus paranee oleellisesti.

hallu: Sitten jos haluaa nekstille levelille tai esim keikalla ei ole PA:ta että pitää saada kunnon bassojyrä, tai tietty reeniksellä haluaa auktoriteettia ja vaikeissa akustisissa olosuhteissa hyvin kasassa pysyvän soundin, niin monnarit kannattaa unohtaa. Kunnon bassokasa on kyllä uskomattoman hienosoundinen ja monipuolisesti skaalautuva laitos. Sen ainoa heikkous on hinta ja paino :-). Muuten sen kanssa en keksi mikä voisi kilpailla.
 
Kiinnostaisi vielä tässä vertailussa lyödä sen bassoläjän rinnalle hyvä etuaste ja kunnolliset monitorit. En ihmettele jos nuo Behkun monnit ei tyydyttäneet, mutta mitäs jos kehiin heittää kokoäänilaitteet sieltä jostain lähemmäs - ellei ylikin - kiloeuron hintaluokasta?

Oan: Kiinnostaisi vielä tässä vertailussa lyödä sen bassoläjän rinnalle hyvä etuaste ja kunnolliset monitorit. En ihmettele jos nuo Behkun monnit ei tyydyttäneet, mutta mitäs jos kehiin heittää kokoäänilaitteet sieltä jostain lähemmäs - ellei ylikin - kiloeuron hintaluokasta?
 
No siihen minulla ei ollut mahdollisuutta, mutta luultavasti tulos olisi vallan erilainen. Ne läjät joita kokeilin, oli 4x10 ja 2x12 kaapeilla vahvistimet Ampeg SVT2pro ja joku Orange (en muista mikä malli) ja se suurin erottava tekijä omaan kouluttamattomaan korvaan oli, että oikeassa bassoläjässä soundi pysyi kasassa ja säilytti muotonsa ja erottelevuuden silloinkin kun alapäässä oli sitä jynkkää. Monnarissa ja siinä Ampegin kombossa soundi oli periaatteessa ihan ok, mutta kun sitä jyrää tuli lisää niin sointi jotenkin kadotti muotonsa ja hahmonsa ja muuttui semmoiseksi kumisevaksi..... en ole varma osaanko kuvailla sitä oikein, mutta jos soundia ajattelee niin oma ajatus oli että ehdottomasti bassoläjä mieluummin.
 
Mutta tosiaan jos laadukkaan aktiivikaapin läpi päästelisi tai jopa semmoinen, että olisi kunnollinen yläpää ja vaikka subbari, niin voisi olla ihan toisenlainenkin johtopäätös. Ainoa, että omaan korvaan sen diskanttipillin silkeminen paransi aina tilannetta (pöytä monnarista sitä ei tosin voinut sulkea).
 
Tietenkin korvani on harjaantumaton ja soundikäsitykseni bassolle ei ole mitenkään kultivoitunut ja soittajana en ole mikään erityisen sulava. Esimerkiksi ärsyyntymiseni diskanttipillin kihinään saattaa hyvinkin juontaa juurensa soittotekniikkani puutteista.

ituvirtanen: Paras ääni bassolle on tullut Genelecin kaapista 1019a. Pieni purkki, mahtava ääni mutta pieni. Siinä oli sitä kokoäänialuetta. Kotiin, ehkä.
 
Jos PA:ssa on tarpeeksi kaikkea eli kokoa, watteja ja kaistaa, kyllä vain. Ihan pienestä setistä voi sitten odottaa ihan pientä ääntä. Kun ne hanikat ovat kaukana, hyvä äänimies voi taikoa todella muhkeaa ääntä mutta silloin äänen hallinta pitää uskaltaa ulkoistaa.
 
Massiiviset kombot tai vahvistimen ja kaapin yhdistelmät ovat osin jo mennyttä aikaa. Kuitulujitteinen 4 x 10" voi olla vain 15 kg: https://www.grbass.com/portfolio/at-410-plus/
Pienikokoiset päätteet ovat helposti vain 3 kg: https://www.darkglass.com/alphaomega-900/
 
Toisaalta markkinoilla liikkuu hyvin vanhempia trankku- ja putkijyriä jopa edullisesti, joista raikaa edelleen hienosti mökää: Trace Elliot, Ampeg, SWR, Mesa... Kun kaappi on keventynyt, voi vahvistimen massa olla edelleen vähän enemmän. Sitä paitsi vahvistimen ison puulaatikon voi modata kevyemmäksi ja silloin raahattavuus paranee oleellisesti.
 
No juu, nuo Yamaha HS7:t jotka itselläni on, ovat ihan hyvät mutta kuitenkin aika halppikset. Kyllä varmaan klassikko Genelecit vie niitä mennen tullen. Toisaalta kun joskus Genelecejä testailin musakaupassa niin minulle jäi mielikuva, että niissä uusissakin oli alapää selkeästi napakampi kuin vaikkapa noissa Yammuissa mikä varmaan tekisi niistä bassokäyttöön paljon käyttökelpoisemmat.
 
Noissa bassoläjissä oletan, että se laadukas kaappi on soundin kannalta olennaisempi seikka kuin joku putkipääte. Se Ampegin SVT2 pro kera 4x10 kaapin oli kyllä mielestäni aivan järkyttävän hienosoundinen yhdistelmä. Joskin se pelkkä nuppi on ihan järjettömän painoinen jopa minun mittapuulla vissiin yli kolkyt kiloa !?!? mutta esim. himaan tai reenikselle semmoinen toimisi kun ei tarvitse siirrellä.

Kaappi on se juttu. Putkipäätteen voi tunkea vaikka hanuriin, tuplahyöty.

Jos lähtisin tuonne pa-puolelle säätämään, niin pitäisin kyllä huolen jonkinlaisen supparin mukanaolosta. Vaikka nyt sinällään pa:n yläkaapit saattaa toistaa aika alas paperilla, niin käytännössä ne alkaa siellä 100Hz alapuolella sitten lopulta kuulostamaan huonolta. Tietenkin voi ajatella, että niinhän se bassokaappikin toistaa paljon oktaaveja, mutta ne kun on tehty eri tarkoituksiin, niin se filosofia äänen toistumisesta on eri. Bassokaappi värittää aina ääntä siinä missä pa-kaapin suhteen pyritään värittämättömään toistoon. Sen takia sitten niissä se elementin valinta on eri perustein tehty. On tehty kompromissit ja myönnytykset eri paikoissa.
Sen suppasen ei välttämättä tarvi olla edes mikään jytky siellä yläkaapin alla, mutta kunhan se jakaa sen yläkaapin alakerran toiston kuormaa, niin se parantaa paljon soundia ja erityisesti tarkkuutta.
Jonkusen kerran on tullut soitettua erillaisilla pa-kokoonpanoilla bassoa treeneissä, niin kyllähän sillä pelkällä lattiamonitorillakin pärjää pitkälle. Ikävä tulee kuitenkin siinä vaiheessa, kun huomaa sen mulkun puuttuvan soundista ja varsinkin jos on vaan pelkät yläkerrat tolpan nokassa.
Yksi mukavimpia treenisettejä oli Bosen tolppa + bassoyksikkö. Ajelin siihen suoraan putkimikkietusen ja 15-alueisen eq:n läpi. Voisin raahata vaikka keikallekin moisen vahvarin tilalta ilman tuskia soundin puolesta.
Toinen mieleen jäänyt hyvä setti oli Ev:n 10" yläkerta (ELX?) ja siihen sopiva 12" Ev:n subi.

Meillä on pändissä isohkot JBL:t eikä niitten kanssa tarvitse suppasia. Tietty, jos pitää hinkata jotkut pikkuboset äärirajoille, tuki lienee tarpeen. Pääosin kyllä soitan 2 x 12" kaappiin, koska tasot pyritään pitämään kohtuullisina ja pärjään hyvin sillä.
 
https://jblpro.com/products/prx735

ituvirtanen: Meillä on pändissä isohkot JBL:t eikä niitten kanssa tarvitse suppasia. Tietty, jos pitää hinkata jotkut pikkuboset äärirajoille, tuki lienee tarpeen. Pääosin kyllä soitan 2 x 12" kaappiin, koska tasot pyritään pitämään kohtuullisina ja pärjään hyvin sillä.
 
https://jblpro.com/products/prx735
 
No, kyllähän kun noiden kaveriksi laitetaan saman sarjan suppanen, niin soundi muuttuu ihan toiseksi. Samoin kuin hyvällä soundilla ulos saatava äänitasokin.
 
Toki kohtuullisilla äänenpaineilla noilla pärjää ilmankin riippuen musatyylistä.