Bassot ›

4000: Tässä muutama viikko takaperin oli tarkoituksena käydä F-musiikissa katsomassa kotistudioon ihan vain jotain halpaa bassoa millä saisi bassoraitoja nauhoiteltua. Vaatimukset oli tosi alhaalla koska tuskin sillä bassolla tulisi soitettua kuin jotain nauhoituksia silloin tällöin. Yllätyksekseni kuitenkin huomasin, että ei muuten bassot ollukkaa ihan köyhän miehen laitteita, mikä niissä maksaa niin paljon?
 
Kattelin tuossa thomannista ja sieltä sais Harley Bentoneita yms halvalla, mutta kannattaako sellaista edes harkita? Hinta haarukka voisi olla jotain 150-200e esim, sekin tuntuu jo jotenkin paljolta.
 
Tuosta Ibanezin vintage-henkisestä Tallman 100 jne. bassosta saa pienellä työstämisellä ihan kelvollisen. Tosin edellyttää pientä osaamista. Melkoistä viilaamista oli noitten särinöitten poistamiseksi, kun haki oikeaa kaularaudan kireyttä. Tuntuu, että kaula ( vaahteraa) reagoi vähän hitaammin tuohon ruuvin löysäämiseen tai kiristämiseen kuin yleensä (mitä se sitten tarkoittaakin). Vähän paksumpi kaula, joten soundi on oikeastaan aika hieno.

Oho, väärä ketju, sori.

J&D -bassojen hinnat alkavat noin satasesta, käytettynä toki alle.
Niissä on paljon soitinta mitättömään hintaansa nähden.
 
http://www.dv247.com/search/3039/2639/ProductPrice/Ascending/-/1/

Moi.
 
MikaHekkanen: J&D -bassojen hinnat alkavat noin satasesta, käytettynä toki alle.
Niissä on paljon soitinta mitättömään hintaansa nähden.
 
Lienemme ajatuksinemme vähemmistöä, valtaosalla kun tuntuu olevan yhä se markkinamiesten luoma mielikuva että korkeampi hinta on automaattisesti tae paremmuudesta :).
Ja halvemmat vaihtoehdot ovat tarkoitettu köyhille jotka eivät paremmasta ymmärrä.
 
Kuka kenenkäkin taskuun haluaa rahansa tunkea...
 

 

 
Koskahan muuten tänne Euroopan puolelle syntyy jenkkilän SX/Essex/Rondo-kulttia vastaava liike, vai olemmeko liian hyväosaisia tai älykkäitä moiseen.
Tiedä häntä?
 
Noistahan saa tiemmä kelpo pelejä kun vaihtaa elektroniikan ja virittimet ensin, kaulan ja bodyn myöhemmin jos tarve tulee ;).
 
Jotkut hurjat tosin väittävät ihan stanuillakin keikkailevansa (kunhan lavan teksti on peitetty/vaihdettu Fenderiksi :O)
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 

 
Lienemme ajatuksinemme vähemmistöä, valtaosalla kun tuntuu olevan yhä se markkinamiesten luoma mielikuva että korkeampi hinta on automaattisesti tae paremmuudesta :).
Ja halvemmat vaihtoehdot ovat tarkoitettu köyhille jotka eivät paremmasta ymmärrä.
 
Kuka kenenkäkin taskuun haluaa rahansa tunkea...
 

 

 
Koskahan muuten tänne Euroopan puolelle syntyy jenkkilän SX/Essex/Rondo-kulttia vastaava liike, vai olemmeko liian hyväosaisia tai älykkäitä moiseen.
Tiedä häntä?
 
Noistahan saa tiemmä kelpo pelejä kun vaihtaa elektroniikan ja virittimet ensin, kaulan ja bodyn myöhemmin jos tarve tulee ;).
 
Jotkut hurjat tosin väittävät ihan stanuillakin keikkailevansa (kunhan lavan teksti on peitetty/vaihdettu Fenderiksi :O)
 
T:Samuli
 
Korkean hinnan lupaus hyvästä laadusta on enemmän niille, jotka eivät tiedä mitä ostavat ja haluavat budjetilla paikata asiantuntemuksen puutetta. Mutta jos tietää, ja silti haluaa hinnakkaampaa soitinta niin on oikealla asialla.
 
Enemmän minua surettaa ne jotka ostavat netistä soittimen ja alkavat mikkejä vaihtelemaan kun ei sittenkään saundaa hyvälle. Mikin vaihdolla ei saa huonosta hyvää, mutta hyvässä soititmessa sillä saa hieman erilaista ääntä ulos.

hollstro: Enemmän minua surettaa ne jotka ostavat netistä soittimen ja alkavat mikkejä vaihtelemaan kun ei sittenkään saundaa hyvälle. Mikin vaihdolla ei saa huonosta hyvää, mutta hyvässä soititmessa sillä saa hieman erilaista ääntä ulos.
 
Ai. Just tasan päinvastaiset kokemukset aiheesta. Sen kahden euron (jos sitäkään) kiinalaisen mikin korvaaminen laadukkaalla mikillä tekee suurimman saundimuutoksen mitä halpikseen voi saada. Hurinat ja kierto-ongelmat katoaa ja saundi on täysin käyttökelpoinen. Yleensä vain mennään perse edellä puuhun ja sen halvan kinuskin tilalle laitetaan toinen halpa (joskin ylihintainen) kinuski tai joku mukahyvä käytetty orkkismikki mikä ei halvasta kiinalaisesta juurikaan eroa millään tavoin. Ihan samalla tavalla se huono mikki pilaa hyvän soittimen, koita siinä sitten hi-fi bassolla soitella kun vahvistimesta kaikkien häiriöäänien lisäksi polottaa venäläinen radiokanava.
 
Se on sitten toinen juttu kannattaako alta satasen laitteeseen laittaa saman hintaista mikkiä. Mun mielestä kannattaa, mutta sen asian saa jokainen miettiä ja päättä ihan itse.

J.Nikkanen: Ai. Just tasan päinvastaiset kokemukset aiheesta. Sen kahden euron (jos sitäkään) kiinalaisen mikin korvaaminen laadukkaalla mikillä tekee suurimman saundimuutoksen mitä halpikseen voi saada. Hurinat ja kierto-ongelmat katoaa ja saundi on täysin käyttökelpoinen. Yleensä vain mennään perse edellä puuhun ja sen halvan kinuskin tilalle laitetaan toinen halpa (joskin ylihintainen) kinuski tai joku mukahyvä käytetty orkkismikki mikä ei halvasta kiinalaisesta juurikaan eroa millään tavoin. Ihan samalla tavalla se huono mikki pilaa hyvän soittimen, koita siinä sitten hi-fi bassolla soitella kun vahvistimesta kaikkien häiriöäänien lisäksi polottaa venäläinen radiokanava.
 
Se on sitten toinen juttu kannattaako alta satasen laitteeseen laittaa saman hintaista mikkiä. Mun mielestä kannattaa, mutta sen asian saa jokainen miettiä ja päättä ihan itse.
 
Hyvässä soittimessa ei ole huonoa mikkiä, ellei se ole rikki.

hollstro: Hyvässä soittimessa ei ole huonoa mikkiä, ellei se ole rikki.
 
Ei ole ei, idea oli tuossa se että jos siihen sellaisen laittaa niin paskaa saundia ei laadukkaat puut, potikat ja hooweet pelasta.

Moi.
 
hollstro: Korkean hinnan lupaus hyvästä laadusta on enemmän niille, jotka eivät tiedä mitä ostavat ja haluavat budjetilla paikata asiantuntemuksen puutetta.
 
Usko on ihmeellinen asia...
 
Tukkukökkömyyjien onneksi kuvatunlainen usko antaa mahdollisuuden voiton maksimoimiseen.
 
hollstro: Enemmän minua surettaa ne jotka ostavat netistä soittimen ja alkavat mikkejä vaihtelemaan kun ei sittenkään saundaa hyvälle. Mikin vaihdolla ei saa huonosta hyvää, mutta hyvässä soititmessa sillä saa hieman erilaista ääntä ulos.
 
Mikrofoni kun yleensä on kielten jälkeen se kaikkein kallein osa valmistaa halpisbassossa tai -kitarassa, tuolla saralla saavutetut säästöt heijastuvat suoraan kilpailukykyyn kun ei tarvitse murehtia palautuksista tai ostamattajättämisistä.
 
Siksi tuo alla mainittu ~2€ mikki valkkautuu helposti mikkipoterontäytteeksi.
 

 
J.Nikkanen: Ai. Just tasan päinvastaiset kokemukset aiheesta.
 
Sama täällä.
Tosin noiden mun aiemmin mainittujen Harley Bentoneiden tai Epin LTD Explorerin mikit ja edellisten aktiivielektroniikka ovat olleet täysin riittäviä jopa tällaiselle 3 vuosikymmentä harrastaneelle.
TOTTAKAI mieli halajaisi jotain muutakin mikkiä toisinaan, mutta ei siksi etteivätkö nykyiset olisi ihan riittävän hyviä.
 

 
J.Nikkanen: Sen kahden euron (jos sitäkään) kiinalaisen mikin korvaaminen laadukkaalla mikillä tekee suurimman saundimuutoksen mitä halpikseen voi saada.
 
Ensiasennuskielet ovat myös usein huomattava parannuskohde kuten kaikki halpisten kanssa pelanneet tietänevät.
 
Mikeissäkin on usein lähinnä säästetty magneettien ja kämintäkireyden puolella, ensimmäiselle ei useinkaan voi kustannustehokkaasti mitään tehdä halpisrakenteista johtuen, mutta vahaamalla saattaa Kiinanihmeestä saada todella kivan mikin.
 
J.Nikkanen: Yleensä vain mennään perse edellä puuhun ja sen halvan kinuskin tilalle laitetaan toinen halpa (joskin ylihintainen) kinuski tai joku mukahyvä käytetty orkkismikki mikä ei halvasta kiinalaisesta juurikaan eroa millään tavoin.
 
:)
 
"Nomuttakun tää on kato vanha seitkytluvun presarin mikki, ne oli just tällasia" Ja taas vietiin tietämätöntä kuin litran mittaa.
Mutta sai ostaa kalliin mikin, eikös se olekaan pääasia?
 

 
J.Nikkanen: Se on sitten toinen juttu kannattaako alta satasen laitteeseen laittaa saman hintaista mikkiä. Mun mielestä kannattaa, mutta sen asian saa jokainen miettiä ja päättä ihan itse.
 
"Kannattaa" -ääni täältäkin.
 
Vaikka Fenkut eivät oikein koskaan ole sytyttäneet, kovasti on tullut katseltua aika-ajoin HB+SD 99€+64€
http://www.thomann.de/fi/harley_benton_pb_50_sb_vintage_series.htm
ja siihen
http://www.thomann.de/fi/seymour_duncan_scpb3.htm
 
...mutta kun taas uudelle nelikieliselle ei oikein keksi tarpeeksi käyttöä.
 
T:Samuli

Aika matala riski. 99e soittimesta. Tankki täyteen ja jätski bensiksellä tai basso. Voihan 99e yllättää. Voihan Hyundai Sonata olla ihan yhtä hyvä kuin E sarjan mersu.

HenriF: Aika matala riski. 99e soittimesta. Tankki täyteen ja jätski bensiksellä tai basso. Voihan 99e yllättää. Voihan Hyundai Sonata olla ihan yhtä hyvä kuin E sarjan mersu.
 
Riippuu miten vanha mersu on. Mutta se mikä on halpa on hyvin henk. kohtainen asia. Mun mielestä 500 € basso on halpa jos se on hyvä ja kallis jos se on huono. Itselle ja omasta mielestä. Kun sekin on mielipidekysymys, mitä kukakin pitää hyvänä ja silläkään ei välttämättä ole hinnan kanssa tekemistä.

hollstro: Riippuu miten vanha mersu on. Mutta se mikä on halpa on hyvin henk. kohtainen asia. Mun mielestä 500 € basso on halpa jos se on hyvä ja kallis jos se on huono. Itselle ja omasta mielestä. Kun sekin on mielipidekysymys, mitä kukakin pitää hyvänä ja silläkään ei välttämättä ole hinnan kanssa tekemistä.
 
Kannattaa nyt muistaa, että myös se hinta on laatukriteeri. Halpa voi olla joskus hintaisekseen hyvä, mutta kallis voi olla ainoastaan hintansa väärti tai hintaisekseen huono (mitä ne harvemmin kylläkään ovat, ei muista ainakaan mieleen yhtään huonoa kallista soitinta).

hallu: Kannattaa nyt muistaa, että myös se hinta on laatukriteeri. Halpa voi olla joskus hintaisekseen hyvä, mutta kallis voi olla ainoastaan hintansa väärti tai hintaisekseen huono (mitä ne harvemmin kylläkään ovat, ei muista ainakaan mieleen yhtään huonoa kallista soitinta).
 
Mulla on ollut huono kallis soitin: Fender Custom Shop Stratocaster, josta kaunis loimukaula meni ropelille. Ei hyvällä tahdollakaan hyvä soitin, ei.

Moi.
 
HenriF: Aika matala riski. 99e soittimesta. Tankki täyteen ja jätski bensiksellä tai basso.
 
Ja tuohon mun ylläolevaan esimerkkiin kun lisää nimetyn HW:n ja mikin: Wilkinson (vaikka nyt toki halpismerkki onkin), sekä Daddario ensiasennuskielet + tietty normaali T-kaupan 30 päivän palautusoikeuden ja 3 vuoden takuun, pitäisin riskiä mitättömänä.

 
hallu: Kannattaa nyt muistaa, että myös se hinta on laatukriteeri. Halpa voi olla joskus hintaisekseen hyvä, mutta kallis voi olla ainoastaan hintansa väärti tai hintaisekseen huono (mitä ne harvemmin kylläkään ovat, ei muista ainakaan mieleen yhtään huonoa kallista soitinta).
 
Myyntihinta kuluttajalle voi olla laatukriteeri vain jos hinnanmuodostus on tiedossa.
 
Pelkkä raaka myyntihinta/ohjehinta/vähittäishinta/yms. ei kerro laadusta tuon taivaallista.
Vai löytyykö joku jonka mielestä esimerkiksi eräällä länsisuomalaisella rakennustyömaalla valmistumatta jäävä jo nyt maailman kalleimmaksikin rankattu tekele olisi laadukas?
Hä?
 
Tusina-pulttikaula-instrumenteista puhuessa koneellisten valmistuskustannusten ero on mitätön riippumatta maailmankolkasta jossa toiminta tapahtuu.
 
Luultavimmin sama automaattikone sylkee osat ulos USA:ssa ja kaukoidässä.
 
Samoilla Kiinalaisilla kovametalliterillä työstetään ympäri maailman.
 
Jonkinmoinen ero saadaan koneapinan palkassa, mutta ykkösrahayksiköitä/instrumentti.
Nuo koneet kun syytävät pokkeuksetta vähintään osan/minuutti kidastaan.
 
Pintakäsittelyssä saadaan suurempia eroja aikaiseksi, kiitos erilaisten määräysten.
 
Kokoonpanossa palkkakustannukset pompsahtavat, mutta ei perusinstrumenttia siltikään yli tuntia kasaa, kun työkseen tekee.
 
Laadunvalvonta haukkaa lännessä ehkä hivenen enemmän, jos nyt ylipäätään moista suoritetaan.
 

 
Taho josta suurin myyntihinnanero syntyy on myyntiorganisaatio.
Brändiä pitää vaalia, osakkeenomistajat vaativat voittoa, asiakkaat vetää palkokasvin nenuun jos instrumentin hinta/arvo yht'äkkiä halpenee jne.
 
Fenderin ovia kolkuttlee konkurssimies lähes vuosittain, eikä edes kilpailijoiden ostaminen ja alasajo näytä tilannetta helpottavan.
Gibsonilla asiat ovat vain marginaalisesti paremmin.
 
Jos haluaa maksaa mielikuvista ja ruokkia ääriraskasta myyntiorganisaatiota, mikäs siinä, mutta onneksi on vaihtoehtojakin.
Sekä halpoja, että kallimpia ;).
 

 
T:Samuli

Rämppy: Mulla on ollut huono kallis soitin: Fender Custom Shop Stratocaster, josta kaunis loimukaula meni ropelille. Ei hyvällä tahdollakaan hyvä soitin, ei.
 
Joo mä olen kuullut, että joillekin kävi tuo juttu:-( meni varmaan takuuseen? olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä ettei ole hyvän soittimeen ominaisuus tuo ropelille meno. Onneksi vissiin kuitenkin aika harvinainen. Itse olen noita kaulaloimuja vähän vierastanut kuultuani noista pulmista Fenderillä.

basisti1971: Moi.
 

 
Ja tuohon mun ylläolevaan esimerkkiin kun lisää nimetyn HW:n ja mikin: Wilkinson (vaikka nyt toki halpismerkki onkin), sekä Daddario ensiasennuskielet + tietty normaali T-kaupan 30 päivän palautusoikeuden ja 3 vuoden takuun, pitäisin riskiä mitättömänä.

 

 
Myyntihinta kuluttajalle voi olla laatukriteeri vain jos hinnanmuodostus on tiedossa.
 
Pelkkä raaka myyntihinta/ohjehinta/vähittäishinta/yms. ei kerro laadusta tuon taivaallista.
Vai löytyykö joku jonka mielestä esimerkiksi eräällä länsisuomalaisella rakennustyömaalla valmistumatta jäävä jo nyt maailman kalleimmaksikin rankattu tekele olisi laadukas?
Hä?
 
Tusina-pulttikaula-instrumenteista puhuessa koneellisten valmistuskustannusten ero on mitätön riippumatta maailmankolkasta jossa toiminta tapahtuu.
 
Luultavimmin sama automaattikone sylkee osat ulos USA:ssa ja kaukoidässä.
 
Samoilla Kiinalaisilla kovametalliterillä työstetään ympäri maailman.
 
Jonkinmoinen ero saadaan koneapinan palkassa, mutta ykkösrahayksiköitä/instrumentti.
Nuo koneet kun syytävät pokkeuksetta vähintään osan/minuutti kidastaan.
 
Pintakäsittelyssä saadaan suurempia eroja aikaiseksi, kiitos erilaisten määräysten.
 
Kokoonpanossa palkkakustannukset pompsahtavat, mutta ei perusinstrumenttia siltikään yli tuntia kasaa, kun työkseen tekee.
 
Laadunvalvonta haukkaa lännessä ehkä hivenen enemmän, jos nyt ylipäätään moista suoritetaan.
 

 
Taho josta suurin myyntihinnanero syntyy on myyntiorganisaatio.
Brändiä pitää vaalia, osakkeenomistajat vaativat voittoa, asiakkaat vetää palkokasvin nenuun jos instrumentin hinta/arvo yht'äkkiä halpenee jne.
 
Fenderin ovia kolkuttlee konkurssimies lähes vuosittain, eikä edes kilpailijoiden ostaminen ja alasajo näytä tilannetta helpottavan.
Gibsonilla asiat ovat vain marginaalisesti paremmin.
 
Jos haluaa maksaa mielikuvista ja ruokkia ääriraskasta myyntiorganisaatiota, mikäs siinä, mutta onneksi on vaihtoehtojakin.
Sekä halpoja, että kallimpia ;).
 

 
T:Samuli
 
Joo siis en tarkoittanut, että hinta korreloisi suoraan muuhun laatuun, vaan että hinta on itsessään yksi laatukriteeri siis hinta on yksi soittimen ominaisuus. Hinnan muodostus ja laadun olemus ovat sen verran monimutkaisia kysymyksiä ettei niistä varmaan sen enempää kannata vängätä. Lähinnä mainitsin asian, koska tämän ketjun aloittaja painotti sitä halpaa hintaa. Meinaan, että on vähän eri asia yrittää etsiä hyvää soitinta halvalla kuin etsiä lähtökohtaisesti halpaa soitinta, joka vaan sitten olisi mahdollisimman käyttökelpoinen soittamiseen.

hallu: Lähinnä mainitsin asian, koska tämän ketjun aloittaja painotti sitä halpaa hintaa. Meinaan, että on vähän eri asia yrittää etsiä hyvää soitinta halvalla kuin etsiä lähtökohtaisesti halpaa soitinta, joka vaan sitten olisi mahdollisimman käyttökelpoinen soittamiseen.
 
Joo... otsikointi ja kirjoituksen sisältö ovat hivenen ristiriidassa, mutta jälkimmäinen tulkinta lienee se jota aloittaja tarkoitti.

Eiköhän Harley Bentonit tehdä samalla tehtaalla kuin Squierit? Tai mistä minä tiedän. 99e bassosta voi saada uudet kielet 14.90e, mikki voi olla hyvä(50-60e), talla voi olla hyvä, yhessä HB 50s Presarissa oli tuhti talla ehkä 40e arvoinen? Hyviä varaosia siis tai tuunaajalle. Virittimet voivat toimia varaosina myös?
 
Jos vaan kaula on hyvä ja suora, niin ei siinä mitään. Body on varmasti basswoodia, joka on halpaa puuta.
 
Itse suosin japanilaisia. Grecot suosikkeja. Ja niitä mulla on jo kolme. Saa halvalla täältä, erinomaista työnjälkeä, tarkkaa duunii.

Moi.
 
hallu: Joo siis en tarkoittanut, että hinta korreloisi suoraan muuhun laatuun, vaan että hinta on itsessään yksi laatukriteeri siis hinta on yksi soittimen ominaisuus.
 
Totta maar hinta on tuotteen yksi ominaisuus, usein tosin valitettavasti se ainoa jota vasten laadukkuutta tai sen puutetta käyttäjä puntaroi, mutta jos pelkkään hintaan tuijottaa niin päästään kovin nopsakkaan tilanteeseen johon tämäkin ketju ajautui.
 

 
hallu: Hinnan muodostus ja laadun olemus ovat sen verran monimutkaisia kysymyksiä ettei niistä varmaan sen enempää kannata vängätä.
 
Kumpainenkin asia on periaatteessa hyvinkin yksinkertainen ja infoa on löytynyt runsain mitoin jo ennen internetin ihmeaikaa, loppukäyttäjien toiveet, unelmat ja haluttomuus ottaa asioista selvää ovat niitä seikkoja jotka yksin tai yhdessä tekevät myyntiorganisaatioiden toiminnasta helppoa.
 
Asioista oikeasti perillä olevalta on huomattavasti vaikeampaa riipiä ylihintaa.
Tietämätöntä unelmoijaa on toisaalta kammohelppoa pissiä iirikseen.
 
Kuten erään kovasti kaupankäyntiin päin kallellaan olevan kansanryhmän motto on muttama tuhat vuotta kuulunut: "It's a God given right of every able *** to help a fool to part with his money".
Tuota mottoaan ovatten sitten toteuttaneet antaumuksella, ennalta-arvattavin seurauksin.
 

 

 
hallu: Lähinnä mainitsin asian, koska tämän ketjun aloittaja painotti sitä halpaa hintaa. Meinaan, että on vähän eri asia yrittää etsiä hyvää soitinta halvalla kuin etsiä lähtökohtaisesti halpaa soitinta, joka vaan sitten olisi mahdollisimman käyttökelpoinen soittamiseen.
 
Kefiiri: Joo... otsikointi ja kirjoituksen sisältö ovat hivenen ristiriidassa, mutta jälkimmäinen tulkinta lienee se jota aloittaja tarkoitti.
 
?
 
Jouduin pariinkin kertaan tuon viestiketjun aloituksen lukemaan, mutta edelleen vaikuttaa keskivertoa huomattavasti informatiivisemmalta ja selkeämmältä.
Ainakin noin yleiseen nettikeskusteluun verrattuna, mnet toki asia erikseen...
 

 
4000: Tässä muutama viikko takaperin oli tarkoituksena käydä F-musiikissa katsomassa kotistudioon ihan vain jotain halpaa bassoa millä saisi bassoraitoja nauhoiteltua. Vaatimukset oli tosi alhaalla koska tuskin sillä bassolla tulisi soitettua kuin jotain nauhoituksia silloin tällöin. Yllätyksekseni kuitenkin huomasin, että ei muuten bassot ollukkaa ihan köyhän miehen laitteita, mikä niissä maksaa niin paljon?
 
Kattelin tuossa thomannista ja sieltä sais Harley Bentoneita yms halvalla, mutta kannattaako sellaista edes harkita? Hinta haarukka voisi olla jotain 150-200e esim, sekin tuntuu jo jotenkin paljolta.
 

 
Itse ymmärsin tuosta yllä olevasta tekstistä ja otsikosta ketjun aloittajan etsivän UUTTA bassoa satunaiseen kotiäänittelyyn, lähinnä bassoraitojen teon nopeuttamiseen synaan/sekvensseriin/softaan verrattuna kotistudiossa.
 
Kuten aina moisessa päämäärässä ja käyttökohteessa, hinta on verraten määräävässä roolissa koska kyseessä on kuitenkin enemmän tai vähemmän toisarvoinen asia.
Tai ei ainakaan ihan välttämätön.
F**k-musiikin tarjonnan luoma realiteettipläjäys sitten varmaankin siivitti kysymään T-Kaupan Harley Bentoneista mielipidettä.
Basso -varsinkin Fender/klooni- kun usein näyttää perin samalta riippumatta siitä onko hintalappu 100€, 1000€ vai 10000€.
Tai jostain väliltä.
 

 
Itse en huomattavasti T-Kaupan tuotteita huonommilla instrumenteilla vuosikymmeniä sitten aloittaneena (ja kohtuullisesti kait pärjänneenäkin) vain yksinkertaisesti voi ymmärtää elitismiä joka yhä halpisten laadun huomattavan paranemisenkin jälkeen vielä alalla jyllää.
Varsinkin kun kysyjällä ei ole basistin ura edes harkinnassa, ainoastaan satunnaisten bassopohjien veto.
 
T:Samuli

hallu: Joo mä olen kuullut, että joillekin kävi tuo juttu:-( meni varmaan takuuseen? olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä ettei ole hyvän soittimeen ominaisuus tuo ropelille meno. Onneksi vissiin kuitenkin aika harvinainen. Itse olen noita kaulaloimuja vähän vierastanut kuultuani noista pulmista Fenderillä.
 
Jonkin verran oli ainakin joitain vuosia sitten ongelmia näissä Fender CS loimukauloissa, mitä olen parin soitinsepän kanssa jutellut.