Bassot ›

J.Nikkanen: Niin no, semmonen pointti tietenkin että jos basso saundaa hyvältä niin ei muuta kuin rokkaa menemään. Tuossa kun on itsellä ja kavereilla ollut bassoja jos jonkinmoisia niin vähän kaikenkuuloisia on tullut soiteltua. Alkaa oleen niin perkeleen kriittinen siitä soittimesta, jos se ei soi niinkuin mielikuva on niin silloin se on huono basso. Pilkun viilaamista. Hieromista. Soittotaitoihin ja -määrään nähden aivan turhaa touhua mutta minkäs sitä itselleen mahtaa?
 
Tuo mielikuva juttu on taivahan tosi, itse haen tiettyä saundia ja jos sitä ei bassosta irtoa niin ompa paska soitin :)
 
Onneksi yamahasta löytyi :)

J.Nikkanen: Niin no, semmonen pointti tietenkin että jos basso saundaa hyvältä niin ei muuta kuin rokkaa menemään. Tuossa kun on itsellä ja kavereilla ollut bassoja jos jonkinmoisia niin vähän kaikenkuuloisia on tullut soiteltua. Alkaa oleen niin perkeleen kriittinen siitä soittimesta, jos se ei soi niinkuin mielikuva on niin silloin se on huono basso. Pilkun viilaamista. Hieromista. Soittotaitoihin ja -määrään nähden aivan turhaa touhua mutta minkäs sitä itselleen mahtaa?
 
Allekirjoitan kyllä täysillä tuon "ylikriittisyyden" kun kitaraoiden kanssa olen itse puuhaillut. Mutta tuo mainitsemasi tasapino ei oli mielestäni pelkkä mielikuvakysymys, vaan ihan oikeasti soittimen laadusta kertova asia. Hyvä soitin on tasapainoinen semmoinen käsitys minulla on.

Lisään tähän ketjuun vielä kirjoituksen, koska mulle tuli postissa tänään se mainitsemani Ibanez SR405 ja voi pojat onhan se oikeasti hyvä basso.... siis minun mittakaavassa kun en vielä niistä juuri mitään tajua. Se parinsadan euron Yamaha RBX170 jolla olen soittanut muutaman vuoden on tietenkin sellainen vertailukohta että varmaan aika moni tuntuu sen jälkeen hyvältä.
 
Tämän viikon aikana minulle on selvinnyt miksi RBX170 ei ole ihan loistokas basso vaikka kyllä sillä soitteli. No ensinnäkin nyt kun pääsin kokeilemaan laadukkaampia bassoja niin huomasin että RBX170 on aika hintelä (rimpulaksi saattaisi ilkeämielinen mainita sitä). Vakiokielillä se ei juurikaan haittaa, mutta ne paksut kielet jotka laitoin siihen vuosi sitten saa sen vähän notkumaan. (Se on torilla tarjolla niin en viitsi kauheasti sitä haukkua) mutta paksumilla kielillä hajotin sen tallan ja laitoin sen valmistallan siihen tilalle joten se ei ole kovin hyvässä tämmängissä.
 
Musafasulla kokeilemani bassot tuntuivat paljon jämäkämmiltä ja vakaammilta. No tämä Ibanez joka mulla nyt on, on vanha eli jostain -80 luvulta eli kolmeakymmentä vuotta lähentelevä laite. Tämä on jämerän oloinen laite ja vastoin odotuksiani kaula on mukavan jyhkeä ja paksu (jykevämpi vielä kuin kokeilemissani Yamahoissa) ja siitä ominaisuudesta pidän. Edellinen omistaja on selvästikin laittanut tämän hyvään iskuun ja säädöt tuntuvat olevan aika viimeisen päälle aktioni matalampi kuin kuvittelin bassoon voitavan laittaa. Aktiivielektroniikka toimii täsmällisesti ja rutinattomasti (kiitokset siitäkin varmasti edelliselle omistajalle). Olen tosi tyytyväinen ja Yamaha kuume parani melkein kokonaan (ainoa selkeä juttu minkä saisi Yamaha TRBX505 olisi se passiivimoodi ja vakioitu aktiivielektroniikka) ja olihan se Yamaha hemmetin hyvän tuntuinen soitin, mutta tämä Iba ei kyllä tunnut yhtään sille häviävän.
 
Ainoa selkeä tuska on nyt tuo viisi kieltä. Siis mihin herrannimessä noita tuonelan taajuuksia tarvitaan? mulla menee aivot ihan sekaisin kun yritän tajuta että se toinen kieli onkin E eikä A ja A on se keskimmäinen kieli. Tuntuu että B-kielen viisi alinta ääntä menee kuuloalueen ulkopuolelle ja tarvitsen jonkun seismometrin niiden havaitsemiseksi. Kyllä mä sillä opin soittamaan, mutta juuri nyt tuntuu että nelikielin basso olisi melkein välttämätön tuohon rinnalle. Aloinkin miettimään, että pitäisiköhän nyt sitten laittaa neljäkieliseksi jokin passiivibasso kaupassa Yamaha BB404 tuntui tosi hyvältä. Pitänee nyt viikonlopun yli soittaa tätä ja miettiä ihan rauhassa. Tuo vahvistinasiakin on vähän hakusessa joten paljon pitää selvittää vielä.
 
Nyt mulle ainakin valkeni kertaheitolla miksi tuo B-kieli on vähän ongelmallinen eikä välttämättä soi kovin hyvin. Kuulin tosin kaupassa, että tähän voisi laittaa kuusikielisen basson kielisetistä ne biisi ohuinta kieltä ja jättää tuo B-kieli kokonaan pois ja virittää kielet E:Stä C:hen. Saa nyt nähdä ehkä se olisi minulle sopivampi viritys.
 
Joka tapauksessa kiitokset kaikille vinkeistä ja neuvoista ja mielipiteistä.

hallu:
Ainoa selkeä tuska on nyt tuo viisi kieltä. Siis mihin herrannimessä noita tuonelan taajuuksia tarvitaan? mulla menee aivot ihan sekaisin kun yritän tajuta että se toinen kieli onkin E eikä A ja A on se keskimmäinen kieli. Tuntuu että B-kielen viisi alinta ääntä menee kuuloalueen ulkopuolelle ja tarvitsen jonkun seismometrin niiden havaitsemiseksi. Kyllä mä sillä opin soittamaan, mutta juuri nyt tuntuu että nelikielin basso olisi melkein välttämätön tuohon rinnalle. Aloinkin miettimään, että pitäisiköhän nyt sitten laittaa neljäkieliseksi jokin passiivibasso kaupassa Yamaha BB404 tuntui tosi hyvältä. Pitänee nyt viikonlopun yli soittaa tätä ja miettiä ihan rauhassa. Tuo vahvistinasiakin on vähän hakusessa joten paljon pitää selvittää vielä.
 
Jos vaan pystyy tottumaan 5-kielisellä soittoon, niin siitä on loppupeleissä enemmän hyötyä kun haittaa. Saa omaan soittoon enemmän mahdollisuuksia tarpeen vaatiessa. Metalli musiikissahan sitä B kieltä käytetään ahkeraan, mutta tottakai paljon muissakin musiikkityyleissä.

Progbass: Jos vaan pystyy tottumaan 5-kielisellä soittoon, niin siitä on loppupeleissä enemmän hyötyä kun haittaa. Saa omaan soittoon enemmän mahdollisuuksia tarpeen vaatiessa. Metalli musiikissahan sitä B kieltä käytetään ahkeraan, mutta tottakai paljon muissakin musiikkityyleissä.
 
Lienet oikeassa. En vielä tiedä miten tuota alakertaa hyödyntäisin, mutta huomasin tässä harjoitellessani, että minulla on tavattoman huono sormitekniikka ja sen vuoksi on vaikea saada ääniä puhtaasti soimaan etenkin siellä alakerrassa jossa kielet tuntuvat "löysiltä". Etsin sopivaa sormitatsia ja huomasin että kielten nyppimistekniikkaa hiomalla saan äänet tulemaan puhtaasti, mutta vaatii opettelua että pystyy sujuvasti soittamaan tällä tavoin.
 
Olin ostamassa jo toista nelikielistä bassoa tuohon rinnalle ja laitoin vanhan "huonon" bassoni myyntiin. Nyt kävi vain niin vanhanaikaisesti, että vaihdoin vanhaan bassooni ohuemmat kielet ja ehjän satulan ja säädin sen hyvään tämminkiin, niin siitä tulikin niin hyvä että otin pois sen myynnistä ja taidankin pitää itse sen. Tai no ehkä jossakin vaiheessa ostan paremman, mutta tämä ei tunnu ollenkaan huonolta ohuilla kielillä ja ehjällä satulalla. Kielet siis hiotut ,040 -,100 ja toimii.
 
Nyt vaan tiukkaa treeniä:-). Yleensä olen suunnitellut bassolinjat huolellisesti kuhunkin kappaleeseen ja siinä on ollut se hyöty että ne on voinut harjoitella valmiiksi ja ne on olleet suhteellisen onnsituneita, mutta haittapuolena on, että ne ovat jäykkiä ja pakonomaisia ja kaavamaisia kun kokoajan toistaa saman kaavan. Nyt olisi tavoitteena opetella improvisoimaan bassolinja soinnutukseen sopivaksi. Sehän on itseasiassa kuten kitaralla soittaisi sooloa, mutta bassolla jätetään ne kitaramaneerit pois ja taimataan tarkemmin. Basismista on varmasti hyötyä myös kitaran soitolleni kun opin ajattelemaan paremmin melodiaa linjana (bassolinjana) ja hahmottamaan linjaa draamallisena kaarena. Bassolle tehdään vain erilainen käsikirjoitus. On tää jumankekka avartavaa:-).