Bassot ›

Miikss: Kyllä mulla on kaikki bassot nojaillu pitkiäki aikoja nurkkiin ja ei oo kauloille tapahtunu mitään.
 
Juu, sama täällä. Johonkin ne nojaa aina, oli sitten laukussa tai gigbäkissä, telineessä... Pitää kehittää ilmassa leijuva basso niin ei kaulat vahingoitu.

hollstro: Juu, sama täällä. Johonkin ne nojaa aina, oli sitten laukussa tai gigbäkissä, telineessä... Pitää kehittää ilmassa leijuva basso niin ei kaulat vahingoitu.
 
Ontto hiilikuitubasso täyteen heliumia?

MPU: Ontto hiilikuitubasso täyteen heliumia?
 
Se auttaa. Lisäksi pitää laittaa optiset kielet, jotka eivät aiheuta kaulaan vetoa.

Thominisk: Se auttaa. Lisäksi pitää laittaa optiset kielet, jotka eivät aiheuta kaulaan vetoa.
 
Vaan miten jos helium pönkkääkin kaulaa ylöspäin? Aika nappiin pitäis onnistua jotta heliumin noste ja painovoima kumoais tarkasti toisensa. Entä jos on keikka Kuussa? Sillon menee laskelmat ihan uusiks. Tai entä jos on kahdesti Kuussa? Mites sit?

MPU: Vaan miten jos helium pönkkääkin kaulaa ylöspäin? Aika nappiin pitäis onnistua jotta heliumin noste ja painovoima kumoais tarkasti toisensa. Entä jos on keikka Kuussa? Sillon menee laskelmat ihan uusiks. Tai entä jos on kahdesti Kuussa? Mites sit?
 
Pitää olla erikseen kuubasso ja maabasso. Kuubasson kanssa ei oikein voi hyödyntää kaasun nostetta, joten teet sen välttäen kokonaan Higgsin bosoneita rakennuspuissa.

Onko kellään kokemuksia sitä, mitä aktiivisena olevan mikroaaltouunin läheisyydessä soittelu vaikuttaa basson rakenteeseen ja soundiin? Tää on kuuma puheenaihe mun kaveripiireissä!
 
Mutta oikeasti, ei basson roikkuminen seinässä vaikuta kaulan, tai jos vaikuttaa, niin kaikki on pielessä jo alusta lähtien!

Yks tällainen höpsismiä lähestyvä aihepiiri on satulan ja virikoneen väliin jäävän kielenpätkän pituus ja sen vaikutus milloin mihinkin, mm. H-kielen sointiin.

absqua: Yks tällainen höpsismiä lähestyvä aihepiiri on satulan ja virikoneen väliin jäävän kielenpätkän pituus ja sen vaikutus milloin mihinkin, mm. H-kielen sointiin.
 
Et nyt tuu romuttaan tätä uskomusta.

hollstro: Pitää kehittää ilmassa leijuva basso niin ei kaulat vahingoitu.
 
7 bassoani keinuu vauvakeinuissa, ettei kaula väänny, mutta entäs body?
 
BTW on hellyyttävää katsella kun bassot keinuu kitaroiden (vaan 6 sähkistä) kanssa.
Akkareille on oma ryhmänsä.
Bassot keinuu kauemmin, vaan saako kitarat siitä traumoja?
Hyvä isäntä kun koittaa kaikkensa ja nyt meni yöuni...

absqua: Yks tällainen höpsismiä lähestyvä aihepiiri on satulan ja virikoneen väliin jäävän kielenpätkän pituus ja sen vaikutus milloin mihinkin, mm. H-kielen sointiin.
 
Jotkut uskoo ihan tosissaan etä BB-Kingin saundin salaisuus on se että se kierii koko kielen viritapin ympäri eikä pätki sitä: http://www.mandolincafe.com/forum/s … s-around-tuner-affect-sound-quality
 
Se voi toki vakuttaa siihen kielen kulmaan otelauttan nähden ja sillä on merkitystä miten napakasti kieli painuu satulauraan.

absqua: Yks tällainen höpsismiä lähestyvä aihepiiri on satulan ja virikoneen väliin jäävän kielenpätkän pituus ja sen vaikutus milloin mihinkin, mm. H-kielen sointiin.
 
H-kielen sointiin liityy vahvasti myös kuun vetovoima. Täysikuun aikana on kuulemma levytetty maailman kireimmät ala-taajuudet.

hollstro: Jotkut uskoo ihan tosissaan etä BB-Kingin saundin salaisuus on se että se kierii koko kielen viritapin ympäri eikä pätki sitä...
 
m.m BB King ite...

absqua: Yks tällainen höpsismiä lähestyvä aihepiiri on satulan ja virikoneen väliin jäävän kielenpätkän pituus ja sen vaikutus milloin mihinkin, mm. H-kielen sointiin.
 
Teoriassa kyllä vaikuttaa. Kun soitat äänen, eli kielellä on värähdyskuvio, on kieli liikkeensä aallonharjalla eli ääripäässä pidempi kuin nollakohdassa. Tuo vaadittava pituus muodostuu kielen soivan pituuden venymästä JA lisäksi sekä tallan että satulan ei-soivalta puolella tapahtuvasta venymästä. Luonnollisesti häviötä tulee karhean kielen ja satulauran tai tallan välisestä kitkasta, mutta periaatteessa mitä suorempana kieli menee tallaan tai virikoneelle, sitä paremmin kielen venymä jakaantuu soivan ja soimattoman osan välillä. Tällöin kielen soivassa tilassa olevan kielen virenousu on vähäisempää ja kimmoisuus parempi, kun jännityksen muutos jakautuu pidemmälle matkalle. Laboratoriotason vaihteluita kylläkin, mutta ei se väärässä ole joka väittää vaikutuksen olevan olemassa. Jos ajatellaan kielen kokonaista suoran pituutta lähimmästä tapista tallaan, niin se on sitten ehkä 38 tuumaa. Kauimmaisesta tapista mitattuna matka voisi olla sitten vaikkas 41 tuumaa. Kieleen voi ajatella näin tulevan sen vajaan 10% lisää kimmoisuutta teoriassa. Käytännössä lopputulema saattaa olla joku prosentin tai kaksi, kun siinä on sitä erinäköistä satulaa ja tallaa ja kielikulmaa hämärtämässä verrattavuutta ideaalijousen malliin.
 
Onhan niitä nähty, että laitetaan lavassa kieliä menemään ristiin rastiin niin, että h-kieli menee sinne kauimmaiseen tappiin. Toinen käytetty vaihtoehto F-bassoissa on käyttää vääränkätistä kaulaa, jolloin se paksuin kieli menee luontevasti kauimmaiseen tappiin.

Ehkä pitää rakentaa sellainen 3D-kitaran/bassonpyöritin, jossa soitin pyörii tasaisesti painopisteensä ympäri.

rijopu: H-kielen sointiin liityy vahvasti myös kuun vetovoima. Täysikuun aikana on kuulemma levytetty maailman kireimmät ala-taajuudet.
 
Mutta kummalla puolen palloa? Yöpuolella vaiko päiväpuolella?

Pauli Lappalainen: Ehkä pitää rakentaa sellainen 3D-kitaran/bassonpyöritin, jossa soitin pyörii tasaisesti painopisteensä ympäri.
 
Mulla on 4D-pyöritin. Se pyörii ajan funktiona.

Thominisk: Teoriassa kyllä vaikuttaa. Kun soitat äänen, eli kielellä on värähdyskuvio, on kieli liikkeensä aallonharjalla eli ääripäässä pidempi kuin nollakohdassa. Tuo vaadittava pituus muodostuu kielen soivan pituuden venymästä JA lisäksi sekä tallan että satulan ei-soivalta puolella tapahtuvasta venymästä. Luonnollisesti häviötä tulee karhean kielen ja satulauran tai tallan välisestä kitkasta, mutta periaatteessa mitä suorempana kieli menee tallaan tai virikoneelle, sitä paremmin kielen venymä jakaantuu soivan ja soimattoman osan välillä. Tällöin kielen soivassa tilassa olevan kielen virenousu on vähäisempää ja kimmoisuus parempi, kun jännityksen muutos jakautuu pidemmälle matkalle. Laboratoriotason vaihteluita kylläkin, mutta ei se väärässä ole joka väittää vaikutuksen olevan olemassa. Jos ajatellaan kielen kokonaista suoran pituutta lähimmästä tapista tallaan, niin se on sitten ehkä 38 tuumaa. Kauimmaisesta tapista mitattuna matka voisi olla sitten vaikkas 41 tuumaa. Kieleen voi ajatella näin tulevan sen vajaan 10% lisää kimmoisuutta teoriassa. Käytännössä lopputulema saattaa olla joku prosentin tai kaksi, kun siinä on sitä erinäköistä satulaa ja tallaa ja kielikulmaa hämärtämässä verrattavuutta ideaalijousen malliin.
 
Onhan niitä nähty, että laitetaan lavassa kieliä menemään ristiin rastiin niin, että h-kieli menee sinne kauimmaiseen tappiin. Toinen käytetty vaihtoehto F-bassoissa on käyttää vääränkätistä kaulaa, jolloin se paksuin kieli menee luontevasti kauimmaiseen tappiin.
 
Satulan ja tallan väli värähtelee. Muu osa pysyy paikallaan ja on toki samassa jännityksessä muun kielen kanssa. Jos satula jumii tai kulmat satulassa ja tallassa vääntää kielen liian loivaan tai jyrkkään, vaikuttaa se paineeseen satulassa ja tallassa ja samalla myös sointiin. Jos kielen satulan ja tallan jälkeisillä pätkillä on vaikutusta sointiin pitäisi lavattoman ja lavallisen, läpirungon kielitetyn basson soida selkeästi eri tavalla. En ole tätä havainnut.

absqua: Yks tällainen höpsismiä lähestyvä aihepiiri on satulan ja virikoneen väliin jäävän kielenpätkän pituus ja sen vaikutus milloin mihinkin, mm. H-kielen sointiin.
 
Myöskin armotonta polemiikkia aiheuttaa toistuvasti kina siitä, mikä on Gibson tyyppisen kaulan pään oikea kulma. 12 vai 13 astetta, vaiko ihan peräti 12,5?

MPU: Satulan ja tallan väli värähtelee. Muu osa pysyy paikallaan ja on toki samassa jännityksessä muun kielen kanssa. Jos satula jumii tai kulmat satulassa ja tallassa vääntää kielen liian loivaan tai jyrkkään, vaikuttaa se paineeseen satulassa ja tallassa ja samalla myös sointiin. Jos kielen satulan ja tallan jälkeisillä pätkillä on vaikutusta sointiin pitäisi lavattoman ja lavallisen, läpirungon kielitetyn basson soida selkeästi eri tavalla. En ole tätä havainnut.
 
Tuohan olisi testauksen paikka.
Lukkosatulallinen soitin josta riittävä määrä soundinäytteitä talteen ja sitten kielet poikki heti tallan jälkeen ja uudet vertailunäytteet, eikun analysoimaan

MPU: Satulan ja tallan väli värähtelee. Muu osa pysyy paikallaan ja on toki samassa jännityksessä muun kielen kanssa. Jos satula jumii tai kulmat satulassa ja tallassa vääntää kielen liian loivaan tai jyrkkään, vaikuttaa se paineeseen satulassa ja tallassa ja samalla myös sointiin. Jos kielen satulan ja tallan jälkeisillä pätkillä on vaikutusta sointiin pitäisi lavattoman ja lavallisen, läpirungon kielitetyn basson soida selkeästi eri tavalla. En ole tätä havainnut.
 
Sitä tarkoitin laboratoriotason vaihtelulla, että käytännössä tätä vivahdetta ei havaitse. Kielessä voi mitata erilaisen jousivakion vetämällä sitä kohtisuoraan akseliinsa nähden tietyllä voimalla, kun soimattoman osan pituus vaihtelee.
 
Jos vedät metrin pituista kielen pätkää voimalla x sen pituussuunnassa, on venymä L. Kun vedät 110 cm pituista kieltä samalla voimalla, on venymä 1,1L. Toi 0,1 L osallistuu siis soivan osuuden muodonmuutoksiin, kun kielellä oleva jännitys jakautuu tasaisesti joka tilanteessa. Vähemmällä voimalla isompi amplitudi.
 
E: Ja jos asiaa lähtisi mittailemaan ääniteknisesti, niin tuo soimattoman osuuden pituus ja sitä kautta soimattoman osan muodonmuutos ja muodonmuutoksen jakautuminen koko kielen pituudelle vaikuttaisi yläsävelsarjojen esiintymiseen etenkin vapaalta kieleltä soitettuna. Vrt. sormella otettu huiluääni. Tähän olisi omiaan joku perussoittimesta hieman poikkeava malli, jossa olisi esimerkiksi metrin mittainen lapa jolloin ilmiö olisi voimakkaampi ja helpommin mitattavissa. Jos satulan kummallakin puolella olis yhtä pitkä kieli, niin silloinhan se soiva osa olis niinkun suoraan huiluäänen puolikas. Kokemuksen perusteella sellasissa on pidempi sustaini.