Bassot ›

Mä en tajuu nyt. Eli ensinnäkin tää epäharmonisuus, tarkoittaako se, että kielet eivät soi vireessä koko kaulalta?

orbik: Ei kai lankun pehmeys kuitenkaan vaikuta ylä-äänten taajuuksiin vaan lähinnä vaimentaa niitä. Tuo j4k1n mainitsema kielen jäykkyys soivan osan päädyissä kuulostaisi mahdollisesti suurimmalta ylä-ääniä hajaannuttavalta tekijältä, tosin se siis nostaa eikä laske taajuuksia (korkeampi taajuus heijastuu päädystä aiemmin => lyhyempi "efektiivinen" kielen pituus
 
No ei tietenkään vaikuta taajuuteen. Puu ainoastaan korstaa/vaimentaa harmoonisia. Vapaan kielen taajuuteen vaikuttaa vain ja ainoastaan sen jännitys, eli kuinka tiukalle se on vedetty.
 
Kielet on suht. uudet Elixir Nanowebit, intonaatio ei liity mitenkään yksittäisen nuotin sointiin, ja mikkien ja kielten väliin jää reilut puoli senttiä joten en uskoisi vaikuttavan.
Johtuu huonosta soittimesta? Koko ketjun pointtina oli että mitkä ominaisuudet "parempien" ja "huonompien" bassojen välillä vaikuttavat soinnin epäharmonisuuteen (lähinnä juuri ala-e-kielellä). Vai onko se yhtä voimakasta kaikilla bassoilla(skaalan pituus poislukien)? Hmm, maanantaina voisi käydä testailemassa musiikkiliikkeessä...
 
Puoli senttiä 1-kelaisella mikillä voi olla liian vähän ja magneettinen veto vaimentaa kieltä.

Eiks kontrassa kielten "ei soiva" osa ole huiman pitkä sähköbassoihin verrattuna. Miten se kieli siinä toimii? Paremmin kun sähköbassossa?

Isotalo: Mä en tajuu nyt. Eli ensinnäkin tää epäharmonisuus, tarkoittaako se, että kielet eivät soi vireessä koko kaulalta?
 
Tarkoittaa että kielen eri värähtelymoodit (harmoniset/ylä-äänet/huiluäänet) poikkeavat taajuudeltaan todellisista harmonisista. Siis jos perustaajuus on f, niin ideaalinen (äärettömän ohut/elastinen) kieli resonoisi myös taajuuksilla 2f, 3f, 4f... mutta todellisuudessa taajuudet "leviää", esim: f, 2.01f, 3.01f, 4.02f. Esim jonkun symbaalin ylä-äänisarja on täysin epäharmoninen.
Tästä voit myös lukaista:
http://www.phys.unsw.edu.au/jw/harmonics.html
 
hollstro: Vapaan kielen taajuuteen vaikuttaa vain ja ainoastaan sen jännitys, eli kuinka tiukalle se on vedetty.
 
Niin, ideaalisen kielen taajuuksiin vaikuttaa vain jännitys, soivan osan pituus, ja pituusmassa. Oikeat kielet eivät ole ideaalisia vaan niihin vaikuttaa mm. taivutus- ja kiertoliikkeen elastisuus, pituussuuntaiset aallot, massan epätasainen jakauma, ilmanvastus ymsyms. ;D
 
asaksala: Eiks kontrassa kielten "ei soiva" osa ole huiman pitkä sähköbassoihin verrattuna. Miten se kieli siinä toimii? Paremmin kun sähköbassossa?
 
Niin ehkäpä, mutta toisaalta taas punomattomat kielet on jäykemmät, ja nauhaton otelauta tuonee värähtelyyn saturaatiota. En oo tosta muutenkaan yhtään varma miten se taakse jäävä osa vaikuttaa. Mitenhän sitä testaisi käytännössä?

Kuuletko tuon epäharmoonisuuden vai saatkosen esiin mittaamalla? Voiko kieli edes teoriassa soida puhtaan harmoonisesti?
Marko

MPU: Kuuletko tuon epäharmoonisuuden vai saatkosen esiin mittaamalla? Voiko kieli edes teoriassa soida puhtaan harmoonisesti?
Marko
 
Muakin kiinnostaa, että mikä osa tosta ääninäytteestä oli niin epäharmoonista.
 
Ja teoriassa voi soida puhtaasti, mutta käytännössä ei. Ja osittain kai kielisoitinten(ja muidenkin soittimien) saundi tuleekin just siitä, että ne kerrannaiset on pikkusen vinossa, ja eri tavoin korostuneita. Kutsuttaisko sitä nyt sointiväriksi?
 
Bassosta ja sen taajuuksista sen verran, että bassossa, varsinkaan matalimmilla taajuuksilla, se fundamentaali ei ole edes se kaikista voimakkain. Jossain alta 100hz, niin se on se 2f, josta kuulija tunnistaa sen sävelen. Se fundamentaali tuo vaan pikkusen extramurinaa siihen saundiin, jolloin kuulija kuulee, että ollaan siellä alempana. Viisammat voi kertoa tarkempia lukemia.

MPU: Ja kalliin (="hyväksytty" merkki) on pakko olla hyvä koska se on niin kallis.
Marko
 
Puhut täyttä asiaa. Huonoimmat soittimet, (jos "super-halpiksia" ei lasketa) mitä olen huoltanut/korjannut ovat olleet muusikoiden himoitsemia ylihintaisia vanhoja Fendereitä ja Gibsoneita.
Ei välttämättä ihan tähän ketjuun tää mun kommentti, mut pakko oli avautua.

upright: Huonoimmat soittimet, (jos "super-halpiksia" ei lasketa) mitä olen huoltanut/korjannut ovat olleet muusikoiden himoitsemia ylihintaisia vanhoja Fendereitä ja Gibsoneita.
 
Muusikoiden täytyy olla kyllä melko tyhmää sakkia.

J.Hollström: Muusikoiden täytyy olla kyllä melko tyhmää sakkia.
 
Niinpä. Miksi viedä arvosoitinta mihinkään laitettavaksi, kun samalla hinnalla saa jo uuden kinuskin.

pahaeno: Niinpä. Miksi viedä arvosoitinta mihinkään laitettavaksi, kun samalla hinnalla saa jo uuden kinuskin.
 
Totta. On arvosoittimia, joista ei huoltamallakaan saa kuin sellaisia arvosoittimia, jotka yhä käyttöarvoltaan ovat paskoja eivätkä palkitse soittajaa soittamisen aikana. Voi olla viisas valinta olla soittamatta niillä ja valita soittamista varten sen sijaan jopa merkittävästi halvempi soitin, joka soveltuu asianmukaisesti välineeksi.

ReBeat: Totta. On arvosoittimia, joista ei huoltamallakaan saa kuin sellaisia arvosoittimia, jotka yhä käyttöarvoltaan ovat paskoja eivätkä palkitse soittajaa soittamisen aikana. Voi olla viisas valinta olla soittamatta niillä ja valita soittamista varten sen sijaan jopa merkittävästi halvempi soitin, joka soveltuu asianmukaisesti välineeksi.
 
Monta "arvosoitinta" sulla on?

J.Hollström: Monta "arvosoitinta" sulla on?
 
Vähemmän kuin teidän isillä.

ReBeat: Vähemmän kuin teidän isillä.
 
Mutta silti asiantuntijuutta tuntuu löytyvän. No, ei oo eka kerta. Meehän kuuntelemaan vaikka The Whota ja tuu joskus ensi vuosisadalla takas.

J.Hollström: Muusikoiden täytyy olla kyllä melko tyhmää sakkia.
 
Ei nyt tarvii heti mennä henkilökohtaisuuksiin, paitsi jos toi on sarkasmia... :)
 
Onhan noissa vintage-soittimissa paljon hyviä yksilöitä, mutta monessakaan hinta ja laatu eivät kohtaa. Kilometrit näkyy ja tuntuu huonoimmin pidetyissä/onnistuneissa yksilöissä.
Ja täytyy myös muistaa, että isot valmistajat (varsinkin Fender), ovat valmistaneet soittimensa "halvalla ja paljon"-periaatteella, joten laatu vaihtelee rajusti.
 
Itse soitan 74-Mustangilla, ei todellakaan mikään helmi susiäänineen, mutta jotenkin vaan pidän siitä.

upright: mutta monessakaan hinta ja laatu eivät kohtaa.
 
Hinta ja "laatu" ei ole koskaan vintage soittimissa missään korrelaatiossa. Niiden kanssa pelataan ihan muilla jutuilla.
 
En tiedä millä se pitäisi tänne foorumille tuoda julki.
 
Mut jengi ei vaan tajuu.

Moni kuuntelee, kuulee ja soittaa silmillään, siitä kai se vintakenkin arvostus ainakin osittain juontaa. Loput sit mielikuvista ja siitä lapsuuven idolista. Siksvarten minäkin veivaan tolla lavattomalla bassolla.
Marko

MPU: Moni kuuntelee, kuulee ja soittaa silmillään, siitä kai se vintakenkin arvostus ainakin osittain juontaa. Loput sit mielikuvista ja siitä lapsuuven idolista. Siksvarten minäkin veivaan tolla lavattomalla bassolla.
Marko
 
Soitimissa hinta ja sottimen hyvyys kulkevat samaan suuntaan. Tämä pätee erityisesti vintageen. Puukorvat ja mutu-miehet on sitten oma lukunsa.

hollstro: Soitimissa hinta ja sottimen hyvyys kulkevat samaan suuntaan. Tämä pätee erityisesti vintageen. Puukorvat ja mutu-miehet on sitten oma lukunsa.
 
Ja soittimen ikä on kääntäen verrannollinen hintaan ja hyvyyteen.

JaS: Ja soittimen ikä on kääntäen verrannollinen hintaan ja hyvyyteen.
 
Ei ole. Ei ikä soitinta automaattisesti tee paremmaksi kuin esim uusi soitin. On sitä ennenkin osattu ritsoja tehdä.

hollstro: Soitimissa hinta ja sottimen hyvyys kulkevat samaan suuntaan. Tämä pätee erityisesti vintageen. Puukorvat ja mutu-miehet on sitten oma lukunsa.
 
Kyllä varmaan. Halvoissa harvoin on hyviä, kalliimmissa useammin. Kalliimpi ei kuitenkaan aina ole parempi kuin halvempi. Toki mikä sitten kenenkin mielestä on parempi. Laatu ja hinta eivät ole suoraan verrannollisia, esimerkiksi 6000e basso tuskin on 6 kertaa parempi kuin 1000e basso. Vaikka kuin puukorvalla ja mutulla menis.
Marko