Bassot ›

2541: Yllätys, kun sama mikki ja samassa kohdassa kuin Precisionissa.
Ylipäätänsä ihmetyttää, miksi basson nimi oli Jazz Bass Special, jos se on enempi vähempi Precision.
 
Olisko vähän alempana kuitenkin tuo kaulamikki kuin Presicionissa. Pitäis tarkistaa jostain, mutta mutuna se on alempana. Olisko vaikka sitten toi Jazz-kaula kun määrää, että se on sit just nimenomaan Jazz Special eikä Precision Special. Ja malli-nimihän on sitten taas: Duff McKagan P Bass.

molder: Olisko vähän alempana kuitenkin tuo kaulamikki kuin Presicionissa. Pitäis tarkistaa jostain, mutta mutuna se on alempana.
 
Jos pleksittömyys hämää silmää? En ole mitannut, mutta melkein nyt löisin päätä pantiksi, että samassa paikassa on.

hollstro: Ihan samat taajuudet niistä irtoaa. Harmonisten yläsävelsarjojen suhteet hieman poikkeavat toisistaan, ja siitä ne akustisesti kuuluvat erot tulevat. Suurin ero tulee kuitenkin mikin sijoituksesta, eli mistä kohtaa kieltä ääni poimitaan, ja miten perusääni ja yläsävelsarjat ko. kohdassa vahvistuvat.
 
Millähän tavalla rungon muoto vaikuttaa akustiseen sointiin? Jos siis otetaan vaikka 70's jazz ja presari, molemmat samasta puusta olevalla saarnirungolla ja vaikkapa vaahterakaulalla, niin onko niissä oikeasti suurta eroa akustisesti? Ainoa ero mikä mulle tulee mieleen on kaulan paksuus ja muoto, joka on noissa 70's J ja P bassoissa aika lähellä toisiaan.

chief: Millähän tavalla rungon muoto vaikuttaa akustiseen sointiin? Jos siis otetaan vaikka 70's jazz ja presari, molemmat samasta puusta olevalla saarnirungolla ja vaikkapa vaahterakaulalla, niin onko niissä oikeasti suurta eroa akustisesti? Ainoa ero mikä mulle tulee mieleen on kaulan paksuus ja muoto, joka on noissa 70's J ja P bassoissa aika lähellä toisiaan.
 
Muoto, käytetty puu ja massa vaikuttaa. Ajattele puupaloja esim. ksylofonissa, eri kokoiset soivat eri sävelessä ja eri puulajeista tehdyt erilaisella saundilla. Kaikilla puupaloilla on oma perustaajuutensa. Jazzissa on mun mielestä (vertailin niitä toisiinsa) vähän isompi body, joten se soi vähän matalammalta jos puulaji on ihan sama. Toisaalta Presarissa on yleensä massiivisempi kaula, joka taas madaltaa sen kaulan perussointia.
 
Mulla on ollut montakin 70-luvun Presari ja jazzia ja kyllä niissä on ihan erilaiset kaulat, Jazzissa satulaa kohti kapeneva ja presarissa taas sellainen pesimailan puolikas.

Kaulan massan ja rungon massan suhdekin saattaa vaikuttaa jollain tavalla sointiin. Ja kaulan sekä otelautapuun suhde. Mutta veikkaisin, että nuo ovat jo melko pieniä nyansseja, jotka eivät merkkaa samalla tavalla kuin puun laji ja laatu.

Heikki L.: Kaulan massan ja rungon massan suhdekin saattaa vaikuttaa jollain tavalla sointiin. Ja kaulan sekä otelautapuun suhde. Mutta veikkaisin, että nuo ovat jo melko pieniä nyansseja, jotka eivät merkkaa samalla tavalla kuin puun laji ja laatu.
Soitinrakentajalta olen kuullut, että kun kaulan massa suhteessa runkoon kasvaa, niin soundi ja sustain usein paranee -näin hieman oikoen ja yleistäen siis. Samansuutaisia kokemuksia mulla on ollut kitarapuolella: mm. kaksi muuten lähes identtistä stratoa, mutta toisessa tuhdimpi kaula -soi huomattavasti vahvemmin. Presarin kaula on perinteisesti jazzarin kaulaa massiivisempi, mikä varmaan osittain selittää soundieroa, tosin mikin malli ja sijoittelu varmaan vaikuttaa enemmän. Jazz Bassohan suunniteltiin nimen omaan nopea- ja helpposoittoiseksi, joten kaulakin muotoiltiin satulan päästä todella siroksi.

molder: Mustanakin tätä mallia näkee.
Täältä löytyy mustana, oon nähny vihreenharmaita, punasen ja jopa tummasinisen... Näitähän on myös niitä late 80's ja ysärin alun malleja jossa kaula ei oo sellanen lakattu musta, sellasen kun sais!

Täällähän on tämä ääninäyteketju mistä saa vihiä noista saundieroista:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=35&t=117907

chief: Millähän tavalla rungon muoto vaikuttaa akustiseen sointiin? Jos siis otetaan vaikka 70's jazz ja presari, molemmat samasta puusta olevalla saarnirungolla ja vaikkapa vaahterakaulalla, niin onko niissä oikeasti suurta eroa akustisesti? Ainoa ero mikä mulle tulee mieleen on kaulan paksuus ja muoto, joka on noissa 70's J ja P bassoissa aika lähellä toisiaan.
 
Mulla on ollu 2 melko identtistä '75 fenderiä, jatsi ja presari samoista puista.
Alla linkit akustisiin ääninäytteisiin ja spektreihin. Seuraavaksi voidaan kysyä oliko kielissä eroa; en muista.
 
http://juki.1g.fi/mp3/Fender_Jazz_Bass-75/Akustinen_jatsi.mp3
http://juki.1g.fi/misc/jatsi.png
 
http://juki.1g.fi/mp3/Fender_Jazz_Bass-75/Akustinen_presari.mp3
http://juki.1g.fi/misc/presari.png

Mielenkiintoista, kiitos näytteistä!

mahi: Täältä löytyy mustana, oon nähny vihreenharmaita, punasen ja jopa tummasinisen... Näitähän on myös niitä late 80's ja ysärin alun malleja jossa kaula ei oo sellanen lakattu musta, sellasen kun sais!
 
Perhana!Pistetään Fender Jazz Special-klubi pystyyn :)? No ei vai; punasen olen nähnyt ainakin myös. Semmonen olis hieno. Kaula pitää kyllä olla ehdottomasti musta lakka-kaula. Ja kyllä kaulan puumassa ehdottomasti vaikuttaa saundiin ja sustainiin.

J.Hollström: Mulla on ollu 2 melko identtistä '75 fenderiä, jatsi ja presari samoista puista.
Alla linkit akustisiin ääninäytteisiin ja spektreihin. Seuraavaksi voidaan kysyä oliko kielissä eroa; en muista.
 
http://juki.1g.fi/mp3/Fender_Jazz_Bass-75/Akustinen_jatsi.mp3
http://juki.1g.fi/misc/jatsi.png
 
http://juki.1g.fi/mp3/Fender_Jazz_Bass-75/Akustinen_presari.mp3
http://juki.1g.fi/misc/presari.png
 
Now we are talkin'! Tästä näkee että Jazzissa ja Presarissa on identtinen toistokäyrä 500 Herziin saakka, molemmissa piikki 600 HZ:n tienoilla, mutta Jazzissa vielä kaksi harmoonista 1000:n ja 2000:n Herzin kohdalla selkeästi koholla kun presarissa ei, eli harmooniset toistuu eri voimakkuudella. Siitä se saundiero tulee.

J.Hollström: Mulla on ollu 2 melko identtistä '75 fenderiä, jatsi ja presari samoista puista.
Alla linkit akustisiin ääninäytteisiin ja spektreihin. Seuraavaksi voidaan kysyä oliko kielissä eroa; en muista.
 
http://juki.1g.fi/mp3/Fender_Jazz_Bass-75/Akustinen_jatsi.mp3
http://juki.1g.fi/misc/jatsi.png
 
http://juki.1g.fi/mp3/Fender_Jazz_Bass-75/Akustinen_presari.mp3
http://juki.1g.fi/misc/presari.png
 
Et sattumalta vaihtanu noista kauloja päikseen ja tehnyt samaa testiä?
Ois jännä kuulla ja nähdä miten paljon se kaula vaikuttaa, siitähän tuo varmaan kyllä pääosin johtuu.

kojones: Et sattumalta vaihtanu noista kauloja päikseen ja tehnyt samaa testiä?
Ois jännä kuulla ja nähdä miten paljon se kaula vaikuttaa, siitähän tuo varmaan kyllä pääosin johtuu.
 
Ei johdu, vaan mikkien sijainnista. Jazz-basson tallamikki poimii eritavalla noita ylä-äänikertoja kuin presarin mikki, joka on aika laila samassa paikassa kuin jazzin kaulamikki.

hollstro: Ei johdu, vaan mikkien sijainnista. Jazz-basson tallamikki poimii eritavalla noita ylä-äänikertoja kuin presarin mikki, joka on aika laila samassa paikassa kuin jazzin kaulamikki.
 
Jaa, mie taisin sitten ymmärtää väärin, luulin noita akustisiksi näytteiksi.
 
Mut kuitenkin, se kaulan vaikutus ois mielenkiintoinen. Basson omilla tai mittamikeillä.

kojones: Jaa, mie taisin sitten ymmärtää väärin, luulin noita akustisiksi näytteiksi.
 
Mut kuitenkin, se kaulan vaikutus ois mielenkiintoinen. Basson omilla tai mittamikeillä.
 
Otan kommentin takaisin, ainakin Jukin mukaan näyte on akustinen. Ihmettä miusta toi ero.

Kaula vaikuttaa soundiin eniten. Jos saivartelemaan ei ruveta.

Sähköisissä kielisoittimissa, jotka on varustettu kiinteillä mikrofoneilla, ei noilla puilla ole juurikaan muuta kuin kosmeettinen virka. Ne mikrofonit eivät ota mitään akustista ääntä vastaan. Jos et usko niin teepä näin, ota luutustasi kielet irti ja naputtele niitä puita vaikka jollain kovalla esineellä. Soittimen ollessa kytkettynä vahvistimeen, kuuluuko se koputtelu sieltä? Voit muös huudella vaikka niihin mikrofoneihin tms kielten ollessa irti.
Jos soitin olisi varustettu "akustisella" mikillä, mallia laulumikki, niin silloin puilla voisi olla merkitystä koska se mikrofoni ottaa sen äänen akustisesti eli vastaavasti kuin korvakin kuulee.
Jotain eroja voisi mahdollisesti olla tallan ja satulan kovuudella. Jos oikein "hypoteettisesti" ajattelisi niin oikein pehmeä talla ja satulamateriaali voisi haitata kielen värähtelyä ja sillä tavalla lyhentää siinä mikrofonin magneettikentässä tapahtuvaa värinää. Myös hyvin pehmeä puumateriaali voisi haitata kielten värähtelyä elämällä "mukana" ja haittaamalla niiden kielten värähtelyä. Tämä sitten ilmenee lyhyempänä ja tunkkaisempana äänenä. Taas erittäin kovista materiaaleista tehdyt satulat ja tallat taas voisivat teoriassa pitää kielen värähtelyn terävämpänä ja pidempänä. Tämä voisi olla niitä ainoita rakenteellisia asioita jotka voisivat vaikuttaa äänenlaatuun. Erilaiset mikrofonit ja niiden sijoittelu sekä kielten materiaali ja valmistustapa taas vaikuttavat sähköisissä soittimissa siihen ääneen. Niin määrään kuin laatuunkin.
Jos täräytät Almbicin elektroniikan squieriin ja laitat samat satulat ja tallat kiinni, saat sen Alembicin huomattavasti alkuperäistä edullisemmin. Tämä taas tietysti sillä edellytyksellä että skaalankin pituus on sama ja kielet sijoittuvat niihin mikrofoneihin nähden samalla tavalla.
Muuten saat sitten niistä puista ja muodoista ei-akustisissa soittimissa maksaa niin paljon kuin huvittaa ja niistä iloa silmälle haluat.

hollstro: Otan kommentin takaisin, ainakin Jukin mukaan näyte on akustinen. Ihmettä miusta toi ero.
 
Tossa presarissa yläpää leikkautuu 4000Hz jälkeen kun jatsissa menee 10 000 Hz asti. Tumppuuntuneet kielet ois mun mielestä loogisin selitys noiden erilaiselle soundille. Kuulohavainto tukee tätä oletusta.

ak69: Sähköisissä kielisoittimissa, jotka on varustettu kiinteillä mikrofoneilla, ei noilla puilla ole juurikaan muuta kuin kosmeettinen virka. Ne mikrofonit eivät ota mitään akustista ääntä vastaan. Jos et usko niin teepä näin, ota luutustasi kielet irti ja naputtele niitä puita vaikka jollain kovalla esineellä. Soittimen ollessa kytkettynä vahvistimeen, kuuluuko se koputtelu sieltä? Voit muös huudella vaikka niihin mikrofoneihin tms kielten ollessa irti.
Jos soitin olisi varustettu "akustisella" mikillä, mallia laulumikki, niin silloin puilla voisi olla merkitystä koska se mikrofoni ottaa sen äänen akustisesti eli vastaavasti kuin korvakin kuulee.
Jotain eroja voisi mahdollisesti olla tallan ja satulan kovuudella. Jos oikein "hypoteettisesti" ajattelisi niin oikein pehmeä talla ja satulamateriaali voisi haitata kielen värähtelyä ja sillä tavalla lyhentää siinä mikrofonin magneettikentässä tapahtuvaa värinää. Myös hyvin pehmeä puumateriaali voisi haitata kielten värähtelyä elämällä "mukana" ja haittaamalla niiden kielten värähtelyä. Tämä sitten ilmenee lyhyempänä ja tunkkaisempana äänenä. Taas erittäin kovista materiaaleista tehdyt satulat ja tallat taas voisivat teoriassa pitää kielen värähtelyn terävämpänä ja pidempänä. Tämä voisi olla niitä ainoita rakenteellisia asioita jotka voisivat vaikuttaa äänenlaatuun. Erilaiset mikrofonit ja niiden sijoittelu sekä kielten materiaali ja valmistustapa taas vaikuttavat sähköisissä soittimissa siihen ääneen. Niin määrään kuin laatuunkin.
Jos täräytät Almbicin elektroniikan squieriin ja laitat samat satulat ja tallat kiinni, saat sen Alembicin huomattavasti alkuperäistä edullisemmin. Tämä taas tietysti sillä edellytyksellä että skaalankin pituus on sama ja kielet sijoittuvat niihin mikrofoneihin nähden samalla tavalla.
Muuten saat sitten niistä puista ja muodoista ei-akustisissa soittimissa maksaa niin paljon kuin huvittaa ja niistä iloa silmälle haluat.
 
Tuota noin, tästä on sun kanssa valmiita olemaan erimieltä kaikki sähköisten soittimien rakentajat ja soittajat joilla on korvat päässään. MInä olen jyrkästi eri mieltä.