Bassot ›

Seba: Saundi oli vaan liian "rock" nykynypläilyyn enkä raaskinut alkaa mikitystä mutiloimaan ni piti myydä pois.
 
Aijjai, tulet vielä katumaan :( Eihän sitä ois tarvinnu poistaa, ku ois vaan hommannu sen vähän vähemmän rokin basson rinnalle.
 
Niin ja mikä muuten siinä saundissa oli liian "rok" nykynypläilyyn? Ja mikä basso tuon "korvasi"? Toki jos jotain 60-70-lukuista tumps-tumpsia on saatava (tyyliin Macca jne.), niin eihän semmoinen toki TB:llä oikein onnistu.

Maisteri: Aijjai, tulet vielä katumaan :( Eihän sitä ois tarvinnu poistaa, ku ois vaan hommannu sen vähän vähemmän rokin basson rinnalle.
 
Niin ja mikä muuten siinä saundissa oli liian "rok" nykynypläilyyn? Ja mikä basso tuon "korvasi"? Toki jos jotain 60-70-lukuista tumps-tumpsia on saatava (tyyliin Macca jne.), niin eihän semmoinen toki TB:llä oikein onnistu.
 
Kaduin jo sillä hetkellä kun myin. Saisi sen takaisinkin ostaa, ja on käynyt mielessä monestikin :)
Ei vaan viitsi ostaa seinälle roikkumaan, ja jos ostan niin modaan kuorien alle jotain muuta. Siinä on liian tummasaundiset mikit, ja yritin kaikkeni että oisin saanut sen istumaan nykytouhuihin, mutta ei istu millään.
Nyt mennään Musarin Stingraylla joka on ns parasta bestiä vaikka tunskaa öisin pimeässä peiton alla salaa kaipaankin.

Tosta harley-bentonista puuttuu se linnunkuva muovista ja jotenkin se maine on vähän niin ja näin :/ halpahan toi olis ku mikä.
ostakaa joku toi ja kertokaa :D
 
naureskelin muuten kun 9-sivuisessa topikissa lähes joka viestissä eri nimitys kp.soittimelle. sopis todella hyvin johonkin komediaan vuoropuheluun missä puhuttais tästä soittimesta :D

Jep, onhan se Musari ihan eri laite. Omaan meininkiin se ei sit esim. passaa oikein yhtään. On vaan niin nasaali, kun muutenkin oma 95% plekulla hoidettava soitanta on jotenkin niin kovalla atakilla varustettua, suht teräväsaundista ja erottuvaa. Ja TB:n kanssa kun tässä on eletty, melko usein on tullut joku sanomaan keikan jälkeen, että eroittuipas basso jotenkin harvinaisen mukavasti. Moni muukin kun basisti :) Eli kaipa se on sitten mun tatsille varsin sopiva peli.
 
Toisaalta, tietty aika monilla muillahan Musari toimii loistavasti, bändin seassa oikein makeasti murahdellen.

Maisteri: Jep, onhan se Musari ihan eri laite. Omaan meininkiin se ei sit esim. passaa oikein yhtään. On vaan niin nasaali, kun muutenkin oma 95% plekulla hoidettava soitanta on jotenkin niin kovalla atakilla varustettua, suht teräväsaundista ja erottuvaa. Ja TB:n kanssa kun tässä on eletty, melko usein on tullut joku sanomaan keikan jälkeen, että eroittuipas basso jotenkin harvinaisen mukavasti. Moni muukin kun basisti :) Eli kaipa se on sitten mun tatsille varsin sopiva peli.
 
Toisaalta, tietty aika monilla muillahan Musari toimii loistavasti, bändin seassa oikein makeasti murahdellen.
 
Tunskaa tuli joo plekulla soitettua niin oli hyvä napse ja atakki, sormin liian muminaa mulle
Nyt pelkkää sormeilua harrastavana musarin etusesta saa vähän kirkkautta jos tarvii, sekä mutepadsit kun heittää päälle niin voi puputella mumistenkin jos tarvii.

TB on hyväsaundinen basso. Mulla on ollu 2. Siis ollut. Greco ja Gibson. Ergonomia on sen verran erikoinen ja muiden bassojen joukossa ne eivät sitten saaneet soitoaikaa. Erinomainen rokkijyrä. Toimii myös madalletuilla vireillä ilman että voimaa loppuu.

Maisteri:
 
Niin ja mikä muuten siinä saundissa oli liian "rok" nykynypläilyyn? Ja mikä basso tuon "korvasi"? Toki jos jotain 60-70-lukuista tumps-tumpsia on saatava (tyyliin Macca jne.), niin eihän semmoinen toki TB:llä oikein onnistu.
 
Laittaa flatwoundit ja demppaa tallan luota niin onnistuu. Ei siihen itseasiassa tarvi edes flättejä.

2541: Laittaa flatwoundit ja demppaa tallan luota niin onnistuu. Ei siihen itseasiassa tarvi edes flättejä.
 
No joo, saa sen Beatle-saundinkin kyllä. Tone kutakuinkin kiinni, kämmensyrjällä demppaa tallan vierustaa ja näppäilee maltillisesti plekulla tai peukulla. Tai jopa etusormellakin vielä pystyy näppäileen kämmensyrjän ollessa tallan vierellä. 2-sorminäppäily etusormella ja keskarilla ei oikein taho onnistua silleen, että samalla kämmensyrjällä saisi hyvin dempattua.

jukkajylli: Mutta tohon soittimien punnitsemiseen liittyen täytyy todeta, että kun on melkein koko nuoruutensa roikottanut aria prokakkosta, melkein kaikki bassot tuntuu kevyiltä.
 
Tottahan tämä. Mutta Arian ja muiden ankkureiden jälkeen vähemmän kivuliaat vehkeet tuntuvat aika siistiltä.

Olen kummissani seurannut tätä passojen punnitushommaa. Mitä paino sitten kertoo? Onko "kevyt" jotenkin paree soundisempi kuin "painava", vaiko päinvastoin? Vai onko kyse soittomukavuudesta/epämukavuudesta? Kuinka kevyt/painava on sitten hyvä? Mikä on ideaali paino esim. Presarille? Entä Jatsi passolle? Onko olemassa jokin jumalainen paino X, joka on kaikeinsta paras?

Ei se paino mikään ratkaiseva tekijä saundissa ole, vaikka painavammat monesti muhkeammin soikin, mutta siinä on niin pal muutakin mikä siihen vaikuttaa.
Itselleni liika paino on vähän turn off, ei mua huvita roikottaa 5kg murkulaa tuntitolkulla olalla, eli mukavuuskysymyshän se itselle on.
Siinä 4kg vähän molemmin puolin on sopiva. Ei se niin justiinsa ole, mutta lian painava on vaan pitkässä juoksussa epämiellyttävä.

okabass: Olen kummissani seurannut tätä passojen punnitushommaa. Mitä paino sitten kertoo? Onko "kevyt" jotenkin paree soundisempi kuin "painava", vaiko päinvastoin? Vai onko kyse soittomukavuudesta/epämukavuudesta? Kuinka kevyt/painava on sitten hyvä? Mikä on ideaali paino esim. Presarille? Entä Jatsi passolle? Onko olemassa jokin jumalainen paino X, joka on kaikeinsta paras?
 
Kevyemmät tuppaa resonoiman paremmin kun taas painavammissa on kompressoidumpi sointi joka assosioidaan sustainin kanssa. Koska basso on ensisijaisesti akustinen instrumentti joka sähköisesti vahistetaan on mulle akustinen sointi 1. asia ja vasta sitten tulee muut mitä sointiin tulee. Kevyempi on myös mukavampi kantaa. Optimipainoja eri kitaroille ja bassoille omien havaintojeni mukaan:
 
- Presari 3.5 - 4.0 kg
- Jazz Bass 3.7 - 4.1 kg
- Sting Ray 3.8 - 4.2 kg
- Sabre 4.0 - 4.5 kg
- Strato 3.5-3.8 kg
- Les Paul 3.8 - 4.2 kg
- SG 3.2 - 3.5 kg
- Firebird 3.4 - 3.7 kg
 
Liian kevyt kitara menettää myös jotain soinnissaan jota on vähän hankala selittää. Ehkä sointi voi kuvata löysäksi ja siitä puuttuu keskialueella paras potku ja basson jäntevyys. Liian painava basso taas on vähemmän botnekas ja siinä on enemmän keskialueen rähinää. Liian kevyt Presari esim. on soinniltaan sellainen etä siinä on "hymy eq" tyyppinen saundi jossa keskiäänet jäävät löysähkön mutta runsaan basson varjoon.
 
Ontoksi koverretut soittimet ovat sitten eri asia ja niiden paino ei ole yhteneväinen noiden mun havaintojen kanssa. Esim versoulin Presari joka painaa meko tasaon 3 kiloa on saundiltaan hyvin lähellä 60-luvun puolivälin presareita joiden paino on 3.5 - 3.87 kilon luokkaa, eli keveitä.
 
Eniten kuitenkin merkitsee kaulan ja rungon yhteisresonointi. On esimerkkejä "optimipainoisista" soittimista jotka soivat huonosti.
 
Monelle tämä mun jorinan on ihan käsittämätöntä sontaa ja he vannovat mikkkien nimeen. High gain-hommissa ja runsaasti säröytettynä näin varman onkin. Soittimen ominaissaundi peittyy noissa lajeissa. Samoin saarnirunkoinen Jazz Bass tai Presari 70-luvulta voi olla pinavanakin oivallinen släppibasso vaikka painoa onkin runsaasti.

Epiphonen Classic Pro tunska on hyvä. Jenkkimikit, läpirungon 9 kerroskaula (vaikkakin spekseissä lukee että 7 kerrosta) kaulaprofiili mukavampi kuin perus epiluurin pulttikaulaisessa ja hintakin edullinen. Viimeistelykin on erittäin jees.
 
Noilla ominaisuuksilla, tuohon hintaan ei mene pahasti pieleen jos asiallista tunturipöllöä meinaa.
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/125588.jpg

okabass: Olen kummissani seurannut tätä passojen punnitushommaa. Mitä paino sitten kertoo? Onko "kevyt" jotenkin paree soundisempi kuin "painava", vaiko päinvastoin? Vai onko kyse soittomukavuudesta/epämukavuudesta? Kuinka kevyt/painava on sitten hyvä? Mikä on ideaali paino esim. Presarille? Entä Jatsi passolle? Onko olemassa jokin jumalainen paino X, joka on kaikeinsta paras?
 
Ei kai näihin painoihin oo mitään ohjearvoja. Jokaiselle voi olla omat mieltymyksensä. Tietenkin niille jotka opiskelee netin kautta elämää, voi kertoa että kevyt soitin resonoi eri tavalla kuin painava, ja tuottaa erilaisen äänen.
 
Jokainen fysiikkaa / värähtelymekaniikkaa joskus opiskellut ymmärätänee sen että mm. kappaleen massalla on oma vaikutuksensa sen värähtelyominaisuuksiin.

Olli.M: Epiphonen Classic Pro tunska on hyvä. Jenkkimikit, läpirungon 9 kerroskaula (vaikkakin spekseissä lukee että 7 kerrosta) kaulaprofiili mukavampi kuin perus epiluurin pulttikaulaisessa ja hintakin edullinen. Viimeistelykin on erittäin jees.
 
Noilla ominaisuuksilla, tuohon hintaan ei mene pahasti pieleen jos asiallista tunturipöllöä meinaa.
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/125588.jpg
 
Mikä helevetin tunturipöllö. Se on ukkoslintu, intiaanien mytologinen hahmo.

Ok. Kiitos valistamisesta. Minusta vaikuttaa vastausten perusteella, että oikeastaan mitään eksakteja johtopäätöksiä ei painosta voi näköjään tehdä. Eli kokeiltava on.
 
Esim. Mun WAL vitonen on aika painava-> hyvä soundi. Ja 80-luvun alun Squier presari, kevyt-> hyvä soundi. -79 Riku, jotain siltä väliltä-> hyvä soundi.
 
Eli kevyt/ painava voi olla hyvä tai sitten ei. Eli pohjalta punainen rungon väri on hotimpi/ vähemmän hotimpi kuin sininen. Minusta kyllä paino-tsumba vaikuttaa aika huuhaalta. Huom. Minusta. Joku lienee toista mieltä.

okabass: Ok. Kiitos valistamisesta. Minusta vaikuttaa vastausten perusteella, että oikeastaan mitään eksakteja johtopäätöksiä ei painosta voi näköjään tehdä. Eli kokeiltava on.
 
Esim. Mun WAL vitonen on aika painava-> hyvä soundi. Ja 80-luvun alun Squier presari, kevyt-> hyvä soundi. -79 Riku, jotain siltä väliltä-> hyvä soundi.
 
Eli kevyt/ painava voi olla hyvä tai sitten ei. Eli pohjalta punainen rungon väri on hotimpi/ vähemmän hotimpi kuin sininen. Minusta kyllä paino-tsumba vaikuttaa aika huuhaalta. Huom. Minusta. Joku lienee toista mieltä.
 
Noi kaikki kolme on eri konstruktiolla, siis ihan eri. Pitää verrata useita samantyyppisiä että alkaa hahmottamaan miten paino ja saundi korreloivat.

hollstro: Mikä helevetin tunturipöllö. Se on ukkoslintu, intiaanien mytologinen hahmo.
 
No sori.
 
tandöpöödi

okabass: Ok. Kiitos valistamisesta. Minusta vaikuttaa vastausten perusteella, että oikeastaan mitään eksakteja johtopäätöksiä ei painosta voi näköjään tehdä.
 
Itse en ota kantaa painon vaikutuksesta sointiin, mutta en vaan tykkää liian painavista soittimista. En usko että esim. kitarapajan sivuillakaan painot ovat sitä varten, että niistä suoraan näkisi miten peli soi.

okabass: Minusta kyllä paino-tsumba vaikuttaa aika huuhaalta.
 
Kyllä sitä kun oikeen alkaa tsumbaamaan, painokin tippuu.