Bassot ›

Suuri Ohmiluku tarkoittaa isompaa vastusta, mutta samalla vahvistimen kannalta helpompaa kuormaa. Vahvistin kun pyrkii tupaamaan suurempaa virtaa kun vastuis alenee, ja jossain vaiheessa virta ylittää komponeteille suunnitellun rajan jolloin ollaan sitten eriasteisissa ongelmissa.
 
niin tässähän tullaan kaiketi sen totuuden äärelle, että lasketaanko kuormittamiseksi se, että vahvistimen tuottama virta pääsee virtaamaan pois vai että se jää pyörimään vahvistimen sisään.

Suurempi ohmiluku ilmaisee triviaalisti isomman kuorman.
 
Jos mä kaipaisin infoa ohmeista, niin en kyllä taatusti etsisi tietoa tältä sivustolta. Ei pahalla. Ottaisin kirjan käteen. Mutta tää on ihan hyvää viihdettä.
 
no ota sä sit se kirja kätees ja kerro jotain semmosta, mistä on hyötyä tän aiheen kannalta äläkä huutele siellä
 
toi isompi kuorma/pienempi kuorma nyt on varmaan selvä, eli kuorman ollessa ohmiluvultaan niin pieni kuin manuaali/takapaneeli/tekniikka/ulostulomuuntaja/whatever sallii, antaa vahvistin ulos sen tehon, mikä sen luvataan antavan. Tämä kai on asian ydin.
 
Kaks neljän ohmin komeroa lisää kuorman määrää, kaiketi, ja niistä tulee normitavalla kytkettynä 2 ohmin kuorma. Olikstoi nyt sit rinnan vai sarjaan, kumminkin noin ne on styrkkareissa ajateltu.

Suuri Ohmiluku tarkoittaa isompaa vastusta, mutta samalla vahvistimen kannalta helpompaa kuormaa. Vahvistin kun pyrkii tupaamaan suurempaa virtaa kun vastuis alenee, ja jossain vaiheessa virta ylittää komponeteille suunnitellun rajan jolloin ollaan sitten eriasteisissa ongelmissa.
 
suuri ohmiluku vastustaa virran kulkua enemmän? näin, eikö? eli suurempi kuin minimum impedance vastustaa virrankulkua, eikä kaikki teho ole käytössä?

no ota sä sit se kirja kätees ja kerro jotain semmosta, mistä on hyötyä tän aiheen kannalta äläkä huutele siellä
 
toi isompi kuorma/pienempi kuorma nyt on varmaan selvä, eli kuorman ollessa ohmiluvultaan niin pieni kuin manuaali/takapaneeli/tekniikka/ulostulomuuntaja/whatever sallii, antaa vahvistin ulos sen tehon, mikä sen luvataan antavan. Tämä kai on asian ydin.
 
Kaks neljän ohmin komeroa lisää kuorman määrää, kaiketi, ja niistä tulee normitavalla kytkettynä 2 ohmin kuorma. Olikstoi nyt sit rinnan vai sarjaan, kumminkin noin ne on styrkkareissa ajateltu.
 
Ne on rinnan, eli vastusta laskettaessa rinnakytkennässä systeemin vastus lasketaan 1/R = 1/R1 + 1/R2. Jos laitetaan kaksi 4 Ohmin kaappia niin 1/R = 1/4 + 1/4 = 2/4, jolloin R = 4/2, eli 2. Sarjankytkennässä lasketaan vastukset yhteen. En tunne yhtään vahvisinta jossa on sarjaan kytketävät kaiuttiminen ulostulot.

En tunne yhtään vahvisinta jossa on sarjaan kytketävät kaiuttiminen ulostulot.
 
Engl Screamerista löytyy 8ohm ulostulojen lisäksi 2kpl 16ohm jackia, jotka on kytketty sarjaan. Niihin saa laittaa yhteensä joko 1kpl 16ohm tai 2kpl 8ohm komeroita.

Engl Screamerista löytyy 8ohm ulostulojen lisäksi 2kpl 16ohm jackia, jotka on kytketty sarjaan. Niihin saa laittaa yhteensä joko 1kpl 16ohm tai 2kpl 8ohm komeroita.
 
Tällöinhän kuorma on siis 16 ohmia, eli sen pitäisi rikkoa vahvistin? Ootko ihan varma, että toi on noin, vai että tuo tarkoittaa, että siihen voi kytkeä 2 16ohmin lisäkomeroa, jolloin kuorma on 8 ohmia, eli ihan niinkuin normaalissa tuubistyrkkarissakin, esim. minimun impedance 4ohm, jolloin 1 4 ohmin komero tai 8 ohmin komeroa on juurikin tuo 4 ohmia.

Nuo Screamerin 16ohm jakit muodostavat siis yhteensä 16ohm "yksikön". Homma on helpompi mieltää sillä tavalla. Tuossa manuaalista lainaus (jakit 25 & 26 ovat "8ohm yksikkö", jakit 27 & 28 ovat "16ohm yksikkö"):
 
-------------------------------------------------
25, 26 Poweramp Output 8 ohms parallel: Parallel 8-ohm speaker outs, connected internally in parallel. Connect an 8-ohm cabinet or, in the case of the Combo E330, its internal speaker here. Alternatively, two 16-ohm cabinets can also be connected to these two outputs.
 
27 Poweramp Output 16 ohms serial: 16-ohm speaker out, connected internally in series with Jack 28. Connect a 16-ohm cabinet here. Two 8-ohm speakers are connected to Jacks 27 and 28, for example a combination of the internal 8-ohm speaker of the Combo E330 and an external 8-ohm cabinet, e.g. the ENGL models E112 or E412.
 
CAUTION: If you intend to use a 16-ohm cabinet only, make absolutely certain you connect it to Jack 27. Jack 28 is only enabled when a speaker is connected to jack 27.
 
28 Poweramp Output 16 ohms serial: 16 ohms serial. This is an auxiliary output connected in series with Jack 27. This jack is designed for one application for onlywhen you are driving a combination of two 8-ohm cabinets/speakers. This output may only be used when an 8-ohm speaker is connected to Jack 27. (See the example for Item 27)
 
NOTE:Never operate the amplifier without a sufficient load, otherwise you may damage or destroy the power amp! Ensure your cabinets specifications match the respective outputs specs.Possible speaker combinations:1 x 8 ohms or 2 x 16 ohms (Jacks 25 and 26) or1 x 16 ohms (Jack 27!) or 2 x 8 ohms (Jacks 27 and 28).
-------------------------------------------------

Jos kelan virta muuttuu, sen magneettikenttä muuttuu ja kelaan indusoituu jännite joka vastustaa magneettikentän (virran) muutoksia. Päätemuuntajan tapauksessa jos toisiolle ei ole kytketty mitään kuormaa, ei ensiölle heijastu kuormaa joka rajoitaisi ensiöllä indusoituvan jännitteen määrää. Mutta ei hätää pääteputket ovat vielä kuormana ensiön kelalle, ainakin niin pitkään kun vahvistimelle ei anneta signaalia. Mutta kun vahvistin saattaakin oskilloida voimakkaasti ilman kuormaa joka saattaa ajaa push-pull päätteenkin siinä määrin särölle, että pääteputkista saadaan äkillisesti virran kulku katkeamaan. Nopea virran katkeaminen indusoi suuren jännitteen, joka saattaa olla useamman kilovoltin suuruinen.
 
Tähän ongelmaan yleinen ratkaisu on, että päätemuuntajan toisio (kaiutinlähtö) menee oikosulkuun jos kaiutin ei ole kiinni. Tämä tekee korkeiden jännitepiikkien syntymisen mahdottomaksi. Tässä on taas ongelmana tehokkaammissa vahvistimissa, että virta saattaa nousta liian suureksi, jos vahvistimelle annetaa signaalia, mutta vaarassa ovat vain putket eikä päätemuuntaja.
 
Aiheesta voi lukea kirjasta: Capacitors, Magnetic Circuits, and Transformers - Leander Matsch, ja wikipediasta
http://en.wikipedia.org/wiki/Electr … orce#Electromotive_force_generation
 
Hieman vielä kuormasta
 
Pentodipäätteele löytyy kuorma jolla saadaan suurin lähtöteho. "Radiotron Designers Handbook 4rd edition" sanoo että suurempia kuormia ei tulisi käyttää kuin kuorma jolla saadaan suurin lähtöteho, koska särö kasvaa, teho pienenee ja suojahilavirta kasvaa. Perään sanotaan myös, että mielummin tulisi käyttää liian pientä kuin suurta kuormaa.
 
SUUREMPI KUORMA TARKOITTAA SUUREMPI IMPEDANSSISTA KAIUTINTA (ainakin siinä maailmassa jossa minä elän)
4 < 8 ja helpommat ja vaikeemmat kuormat teillä on housuissanne.
 
Helpoimmalla selviää kun pitää sen kaiuttimen kiinni siellä putkivahvistimen perässä ja käyttää niitä kuormia joita manuaali sanoo että voi käyttää.

Tähän ongelmaan yleinen ratkaisu on, että päätemuuntajan toisio (kaiutinlähtö) menee oikosulkuun jos kaiutin ei ole kiinni. Tämä tekee korkeiden jännitepiikkien syntymisen mahdottomaksi. Tässä on taas ongelmana tehokkaammissa vahvistimissa, että virta saattaa nousta liian suureksi, jos vahvistimelle annetaa signaalia, mutta vaarassa ovat vain putket eikä päätemuuntaja.
 
Kokonaisanodihäviöteho rajoittuu myös tuossa tilanteessa, kun anodijännite tuppaa notkahtamaan virran kasvaessa kovin suureksi.


Pentodipäätteele löytyy kuorma jolla saadaan suurin lähtöteho. "Radiotron Designers Handbook 4rd edition" sanoo että suurempia kuormia ei tulisi käyttää kuin kuorma jolla saadaan suurin lähtöteho, koska särö kasvaa, teho pienenee ja suojahilavirta kasvaa. Perään sanotaan myös, että mielummin tulisi käyttää liian pientä kuin suurta kuormaa.
 
Siinä se jälleen kerran tuli.
 
Kokonaisuudessaan plussan arvoinen kirjoitus.

Jep. Minimin nekin silti ilmoittavat. Eivät maksimia.
 
Tähän sen verran että kun ilmoitetaan käyttöalueeksi 2-8 ohmia, niin eikös silloin se 8 ohmia ole maksimi?
 
Näin ainakin itse ymmärrän.
 
Onhan noita nuppeja jotka toimii 16 ohmin kuormillakin, ei siinä mitään.
On vaan laitekohtaisia noi miten ne on rakennettu, ei niitä voi mitenkään yleispätevänä pitää että kaikki laitteet kestää 2 tai 16 ohmia kun joku toinen, niin suunniteltu laite sen kestää.
 
Itse en uskaltaisi kokeilla mitä käy svt:lle jos laittaa 16 ohmin kaapin kiinni kun nupissa ja manuaalissa mainitaan käyttöalueeksi 2 tai 4 ohm..

Pentodipäätteele löytyy kuorma jolla saadaan suurin lähtöteho. "Radiotron Designers Handbook 4rd edition" sanoo että suurempia kuormia ei tulisi käyttää kuin kuorma jolla saadaan suurin lähtöteho, koska särö kasvaa, teho pienenee ja suojahilavirta kasvaa. Perään sanotaan myös, että mielummin tulisi käyttää liian pientä kuin suurta kuormaa.
 
SUUREMPI KUORMA TARKOITTAA SUUREMPI IMPEDANSSISTA KAIUTINTA (ainakin siinä maailmassa jossa minä elän)
4 < 8 ja helpommat ja vaikeemmat kuormat teillä on housuissanne.
 
Helpoimmalla selviää kun pitää sen kaiuttimen kiinni siellä putkivahvistimen perässä ja käyttää niitä kuormia joita manuaali sanoo että voi käyttää.
 
Tämähän on joo helvetin uskottavaa tekstiä, varmasti yhtälailla kivenkovan ammattireiskan suusta kuin Unskelottikin, eikä tämän teorian paikkansapitävyyttä ole syytä epäillä.
 
Mutta edelleen, miksi silti ilmoitetaan minimi-impedanssi? Miksi vitussa? Toimiiko kaikki styrkkarit tolla samalla periaatteella? Sä niitä varmaan olet enemmän aukonut.

Siksi kun sitä mukaan kun ohmimäärä pienenee, laite joutuu kovemmalle ja alkaa kyykkäämään?
Eli siis ilmoitettu täysiteho alkaa kääntymään pienempään suuntaan?
Ei kai sekään voi olla hyväksi laitteelle rasittaa konetta niin että se ei pysty antaa kaikkea irti?
 
Maksimin ilmoittamatta jättämiseen on varmaan yhtenä syynä se, että aika harvoja normaaleja bassokaappeja tehdään edes 16 ohmisena, ja jos tehdään niin harvoin niitä kai sitten yksittäin käytetään?
 
Mistä sitä tietää miksi niitä ei ilmoitella kun kerran tekevät laitteelle tuhoa.
Sitä varmaan pitäisi kysyä laitevalmistajilta.
Ei kai niitä kiinnosta jos kerran laitetaan ohjeisiin millä alueilla saa liikkua, niin laite toimii niillä, ja jos niistä poiketaan se on käyttäjän omalla vastuulla ja takuun ulkopuolella sitten.
 
Itse en kyllä koskaan muista nähneeni edes 16 ohmin bassokaappia..
 
En mä tiedä, kunhan arvailen niinkuin useimmat muutkin :)

Siksi kun sitä mukaan kun ohmimäärä pienenee, laite joutuu kovemmalle ja alkaa kyykkäämään?
Eli siis ilmoitettu täysiteho alkaa kääntymään pienempään suuntaan?
Ei kai sekään voi olla hyväksi laitteelle rasittaa konetta niin että se ei pysty antaa kaikkea irti?
 
vaarattomaksi tavaksi toimiahan tuota on väitetty
 
Maksimin ilmoittamatta jättämiseen on varmaan yhtenä syynä se, että aika harvoja normaaleja bassokaappeja tehdään edes 16 ohmisena, ja jos tehdään niin harvoin niitä kai sitten yksittäin käytetään?
 
Mistä sitä tietää miksi niitä ei ilmoitella kun kerran tekevät laitteelle tuhoa.
Sitä varmaan pitäisi kysyä laitevalmistajilta.
Ei kai niitä kiinnosta jos kerran laitetaan ohjeisiin millä alueilla saa liikkua, niin laite toimii niillä, ja jos niistä poiketaan se on käyttäjän omalla vastuulla ja takuun ulkopuolella sitten.
 
Itse en kyllä koskaan muista nähneeni edes 16 ohmin bassokaappia..
 
En mä tiedä, kunhan arvailen niinkuin useimmat muutkin :)
 
Mulla on 16 ohmin komero, kun mun kitaracombon parseessä seisoo, että "minimum load 16 ohms". Saman valmistajan (Peavey) komero kyseessä.
 
Vahvistin se on kitaravahvistinkin.

Niin on, mutta puhuinkin bassovahvistimista ja kaapeista. Kyllähän noita kitaralle on paljon, mutta niin on myös kitaranuppeja joissa on 16o kytkin tai teksti jotta saa käyttää.

vaarattomaksi tavaksi toimiahan tuota on väitetty
 
Putkivahvistimissa yleensä voi kuorman turvallisesti puolittaa, eli esim 8 ohmin lähtöön 4 ohm kaiutin. Jos alkuperäinen kuorma on ollut siellä main missä saadaan suurin lähtöteho, niin saatava teho himpun pienenee ja anodivirta signaalin kanssa kasvaa himpun. Se teho jota ei nyt pienemällä kuormalla saadakkaan, hävitetään putken anodilla lämmöksi.

III:tta Ohmin sotaa odotellessa :)

Putkivahvistimissa yleensä voi kuorman turvallisesti puolittaa, eli esim 8 ohmin lähtöön 4 ohm kaiutin. Jos alkuperäinen kuorma on ollut siellä main missä saadaan suurin lähtöteho, niin saatava teho himpun pienenee ja anodivirta signaalin kanssa kasvaa himpun. Se teho jota ei nyt pienemällä kuormalla saadakkaan, hävitetään putken anodilla lämmöksi.
 
vakuuttavaa edelleen, kyllä
 
mites, kun jotkut noita työkseen korjaavat tahot kertovat saavansa juuri tuolla tavalla rikkoutuneita styrkkareita korjattavakseen, eli liian pieniohmisella komerolla soitettuja esim. Marshalleja, ja eritoten Marshalleja, olisko muistaakseni alimitoitettu ulostulomuuntaja ollut syynä.
 
Toisen käden turakaistietoa, mutta itsekin olen styrkkarini ammoin noin rikkonut, ja kyllä tuota päinvastaista tietoa kuin tossa sun kirjoittamassa ihan yleisesti nyrkkisääntönä pidetään.
 
En edelleenkään yritä kiistää noita tosiasioita, peräänkuulutan vain tiedon yleistettävyyttä, kun minimi-impedansseja niin hanakasti ilmoitellaan.

peräänkuulutan vain tiedon yleistettävyyttä, kun minimi-impedansseja niin hanakasti ilmoitellaan.
 
Tämä kuorman puolittamisen puolesta puhuu esim. se, että monissa kitaravahvistimissa on lisäkaiutin lähtö joka kytkee lisäkaiuttimen vahvistimen oman kajarin rinnalle.
 
Tietystikkään ei kannata laittaa pienempi impedanssista kaiutinta kiinni, kuin mikä manuaalissa tai vahvistimen takakyltissä ilmoitetaan, eikä suurempaakaan.

Ei sitä voikaan mitenkään mitään yleissäntöjä varmaan tuossa olla kun kaikki laitteet on erilaisia.
Jotkut kestää pientä kuormaa jotkut ei.
Siksi ne valmistajat ilmoittavat mitä tulisi käyttää niin vehkeet pysynee ehjempinä.

mites, kun jotkut noita työkseen korjaavat tahot kertovat saavansa juuri tuolla tavalla rikkoutuneita styrkkareita korjattavakseen, eli liian pieniohmisella komerolla soitettuja esim. Marshalleja, ja eritoten Marshalleja, olisko muistaakseni alimitoitettu ulostulomuuntaja ollut syynä.
 
Yksi syy voisi olla paska impedanssivalitsinkytkin, joka pätkiessään voi aiheuttaa jännitepiikkejä. Tästä syystä ei myöskään pitäisi muuttaa impedanssivalitsimen asentoa vahvistimen ollessa päällä.