Bassot ›

Olisin kyllä ehdottomasti sitä mieltä että pukivahvistimen, ja nimenomaan sen päätemuuntajan, saa parhaiten hajalle käyttämällä vahvistinta kokonaan ilman kaiutinta. Suositeltua pienemmän impedanssin kytkeminen perään on kyllä huomattavasti pienempi vaara.
 
ei kai nuo liity toisiinsa mitenkään?

Sirmunalla on aika ansiokasta monologia havaittavissa.
 
Niinku tais vastattavaa enää olla kovin harvoilla, täällähän pyöri jengiä paljonki vielä aiemmin.
 
Varmaan sama juttu kun usein muutenkin; ketä enää kiinnostaa. No, mua ainakin, mun kiinnostus ei hiivu sen myötä, että asiasta on keskusteltu jo sivukaupalla.

Niin kyllähän sen luulis pikkuhiljaa alkaa vaivaan jos koko ajan laittaa väärään reikään...
 
Hemmetti, miksi poppamies ei enää heilu täällä? Parhaat kommentit tässäkin ketjussa.

http://www.wahvarikellari.fi/vahvistin.htm
 
...kyllä on amatööriä jengiä.
 
Käsittääkseni ihan elättää itsensä noilla hommilla. Toki ammattilaisiakin voi olla monenlaatuisia. Ko. kellarista olen kuullut pelkkää hyvää.

Siis, Mönkkönen on putkivahvistin guru.

Käsittääkseni ihan elättää itsensä noilla hommilla. Toki ammattilaisiakin voi olla monenlaatuisia. Ko. kellarista olen kuullut pelkkää hyvää.
 
Niin mäki oon käsittäny, mutta tuo on vinhassa ristiriidassa esim. U-lotin juttujen kanssa.

Siis, Mönkkönen on putkivahvistin guru.
 
Niin on toi Rauduskoskikin, jolta asiaa tänään tiedustelin, joka siis samoilla linjoilla tuon Möbnkkösen kanssa. Oisko nyt käyny niin, että totuus ei olekkaan ihan niin yksiselitteinen, ja lienee syytä hieman korjata aiemmin esitettyä kommenttia
 
"Putkinuppiin itse asiassa voi kytkeä optimaalista pienemmän kuorman ihan rauhassa. Tällöin ei vaan saa ihan kaikkea tehoa ulos nupista."
 
Kyllä lähtisin tässä tapauksessa helposti uskomaan putkivahvistimien korjauksesta ja huollosta leipänsä tienaavia. Vaikka k.o. lausunnon esittäjä sähkötekniikan alalla varmaan on muuten täysin suvereeni asiantuntija, niin joku tossa nyt ei natsaa, kun kerran muualta tulee tommosta kommenttia.

Kyllä lähtisin tässä tapauksessa helposti uskomaan putkivahvistimien korjauksesta ja huollosta leipänsä tienaavia. Vaikka k.o. lausunnon esittäjä sähkötekniikan alalla varmaan on muuten täysin suvereeni asiantuntija, niin joku tossa nyt ei natsaa, kun kerran muualta tulee tommosta kommenttia.
 
No eihän siinä mitään, jos on näin niin älä noteeraa Unskiksen juttuja asiasta. Kyllä mäkin uskon aina sitä joka vakuuttaa mut. Ite kyllä uskon että Unskis tietää tän homman täysin.

No eihän siinä mitään, jos on näin niin älä noteeraa Unskiksen juttuja asiasta. Kyllä mäkin uskon aina sitä joka vakuuttaa mut. Ite kyllä uskon että Unskis tietää tän homman täysin.
 
Juu, eihän tässä siitä oo kyse. Mut vakuuttaa alan kiistaton ammattilainen, joka tekee työkseen jotain. Eihän tässä koko palstassa oo mitään järkeä, jos ei noteerata juttuja, joista ei olla samaa mieltä. Höh.
 
Kuten sanoin jo aiemmin; netistä luettuna tuollainen tieto saattaa olla kovasti vahingollista, jos kerran asia ei noin ole. Kukin voi mun puolesta uskoa ketä haluaa. Sen verran ristiin menee U-lotin ja manuaalien sekä vahvistinkorjaajien jutut, että taidanpa kallistua jäkimmäisten puoleen.
 
Ja kuten sanottua, ei oo sen kummempi kunniakysymys, tuli vaan tuolla sellanen vähän spede-leima meistille (osin syystäkin) kun tällaista muka-selvää asiaa tohdin epäillä. Siksi sitä vieläkin tässä jauhan. En mäkään sentään ihan aina tyhjästä jauha.

No eihän siinä mitään, jos on näin niin älä noteeraa Unskiksen juttuja asiasta. Kyllä mäkin uskon aina sitä joka vakuuttaa mut. Ite kyllä uskon että Unskis tietää tän homman täysin.
 
Onnistuin löytään uudestaan tän, johon joskus törmäsin:
 
Plate load matching is a another wacky term just like "Military Inteligence"...Most of the time a OPT can see a "higher" load than what it is set to.... Here is what happens with load change..so you can see for yourself..When you use a smaller value of load the AC current goes up in the primary winding and the AC voltage swing is reduced...When the load presented the amp is larger in value than the AC volatge swing is increased and the current is reduced....Most OPT's can handle larger voltage swings due to the dielectric materials and potting compounds...up to a point of course, but there's some room to play....BUT when it comes to CURRENT that another matter...the wire will burn up in a heart-beat with excessive current... Now those OPT's designed by Shuamucker for Fender had wire gauges ratted at 1250CM/per amper, thus allowing good headroom for excess current when the load is halved... BUT the Marshall OPT's had wire in the 700 CM/ ampere ratting and do not like it when the load is halved..One exception....the JTM-45 OPT that had 8K plate load.....the wire is VERY small in this OPT since it was NOT designed for this application...so Playing with changing the tap on this OPT will spell disaster either way up or down.....since the primary impedance is huge and the wire is thin....
Regards
Chris
 
Kirjottaa Plexi Palacessa nimimerkki CERREM.
 
"Electrical Engineer, Analog IC chip designer, Magnetics Engineer"
 
Soittaja itekkin. Korjaillu paljon vahvistimia (mm. Van Halenin), kymmeniä vuosia. Tehny kopioita vanhoista Marshallin päätemuuntajista ym. ym.
 
-----------------------------------------------------------------------
 
Jos te uskotte, että Unskelotti tietää tän asian täysin, niin sillon te uskotte, että Unskelotilta tulee kaikki tiedot esim. mun vahvistimien päätemuuntajista kun mä kerron vaan mallin ja merkin.
 
Ei millään pahalla Unskelottia eikä ketään muutakaan kohtaan, mutta elektroniikan teorian osaaminen ei riitä tässä asiassa. Nää jutut pitää kanssa tietää.

Onnistuin löytään uudestaan tän, johon joskus törmäsin:
 

 
Kirjottaa Plexi Palacessa nimimerkki CERREM.
 
"Electrical Engineer, Analog IC chip designer, Magnetics Engineer"
 
Soittaja itekkin. Korjaillu paljon vahvistimia (mm. Van Halenin), kymmeniä vuosia. Tehny kopioita vanhoista Marshallin päätemuuntajista ym. ym.
 
-----------------------------------------------------------------------
 
Jos te uskotte, että Unskelotti tietää tän asian täysin, niin sillon te uskotte, että Unskelotilta tulee kaikki tiedot esim. mun vahvistimien päätemuuntajista kun mä kerron vaan mallin ja merkin.
 
Ei millään pahalla Unskelottia eikä ketään muutakaan kohtaan, mutta elektroniikan teorian osaaminen ei riitä tässä asiassa. Nää jutut pitää kanssa tietää.
 
Niinpä. Mutta sitten voi tietenkin epäillä kaikkea, esim. juurikin tuon Wahvarikellarin sällin tietämystä, hän kumminkin rakentelee tietämykseni mukaan mm. Mad Professor-putkivahvistimia. Sellaista miestä voi kutsua kumminkin jo jonkun asteen asiantuntijaksi, muutenkin kuin teoriamielessä.
 
Ja juurikin Marshalleista myös minä kuulin tuollaista tietoa, että olisivat herkkiä tuolle alle ilmoitetun kuormaimpedanssin käyttämiselle.

Sirmunalla on aika ansiokasta monologia havaittavissa.
 
Huomaatko, kuinka tämä monologisoituu entisestään, kun tulee päinvastaista infoa tänne, kuin mitä on sivukaupalla suollettu?

No niin. Puhuttaessa kuormasta, mikä fysiikan suure oikeastaan on kyseessä? Kun näyttäis olevan kahta eri näkökantaa asiaan. Eli tarkoitatteko ihmiset "kuormasta" puhumalla virran vastustamista vai sen käänteistä suuretta?
 
Eli kirjaimin onko kuorma:
 
Z vai 1/Z ? jossa siis Z on impedanssi.

Niin mäki oon käsittäny, mutta tuo on vinhassa ristiriidassa esim. U-lotin juttujen kanssa.
 
Tsekasin vasta nyt ton linkin, ja siellä huudetaan isoin kirjaimin näin:
 
ÄLÄ KOSKAAN KYTKE VAHVISTIMEESI PIENEMPI OHMISEMPAA KAIUTINTA KUIN MITÄ VAHVISTIMEN ULOSTULO IMPEDANSIKSI ON MERKITTY! ( se kaiutin kuorma )

Tsekasin vasta nyt ton linkin, ja siellä huudetaan isoin kirjaimin näin:
 
ÄLÄ KOSKAAN KYTKE VAHVISTIMEESI PIENEMPI OHMISEMPAA KAIUTINTA KUIN MITÄ VAHVISTIMEN ULOSTULO IMPEDANSIKSI ON MERKITTY! ( se kaiutin kuorma )
 
No tohon mä viittasin tuossa "ihme amatöörejaä"-jutussani. U-lotilla sitten jengin mielestä parempaa tieoa, ja mm.. Absquan mielestä olen tulkinnut k.o. tekstiä siten, kuin se palvelee omia mielipiteitäni. Ehkä näin.

Ilmeisesti jotkut vahvistinvalmistajat käyttävät tuotteissaan joko alimitoitettuja ulostulomuuntajia, ja pienempään impedanssiin ajettaessa saattaa tulla vastaan tilanne, jossa muuntajan käämilangan eriste liikaa lämmetessään lakkaa eristämästä. Tapahtuu läpilyönti ja homma on sillä saletti.
 
Tällaisien suunnittelukukkasien takia vastoin tämän threadin alkupuolen neuvoani EI VOIDA YLEISTÄÄ, ETTÄ MITOITETTUA PIENEMMÄN IMPEDANSSIN KYTKEMINEN PUTKIVAHVISTIMEN ULOSTULOON OLISI TÄYSIN VAARATONTA.
 
Kuten jo tässäkin threadissa olen todennut, lukekaa manuaalit huolellisesti ja noudattakaa niitä. Kytkekää putkinupin ulostuloon aina tismalleen mitoituksen mukainen kuormaimpedanssi.

Noniin, nyt on sitten tämä aihe aika selvää kauraa, meitsille ainakin. Tässä on tullut nuo putkivahvistimien salat hiukka enempi selville. Kiitos siitä Unskelotille ja sirdickyj:n sinnikkyydelle.

Noniin, nyt on sitten tämä aihe aika selvää kauraa, meitsille ainakin. Tässä on tullut nuo putkivahvistimien salat hiukka enempi selville. Kiitos siitä Unskelotille ja sirdickyj:n sinnikkyydelle.
 
Hämmennetään nyt vähän. Mulla unohtui omassa putkinupissa impedanssi 8:lle ohmille kun vaihdoin kaappia. Puoli vuotta vetelin 4 Ohmisella kaapilla eikä mitään ihmeellistä tapahtunut äänessä eikä vehkeissä. Tosin en vetänyt koskaan läheskään täysillä (ei pysty...),
 
Silti: sama impedanssi nupissa ja kaapissa on turvallisin asetus.
 
Ja varmin tapa rikkoa putkinuppi on vetää kaiutinjohto irti kesken soiton. Kiviojan mukaan näitä tapauksia on hänellä usein korjattavana.

Hämmennetään nyt vähän. Mulla unohtui omassa putkinupissa impedanssi 8:lle ohmille kun vaihdoin kaappia. Puoli vuotta vetelin 4 Ohmisella kaapilla eikä mitään ihmeellistä tapahtunut äänessä eikä vehkeissä. Tosin en vetänyt koskaan läheskään täysillä (ei pysty...),
 
Onneksi mitään ei sattunut. Ilmeisesti päätemuuntaja on sen verta järeä että tommonen ei haittaa pienillä tehoilla.
 
Itsekin tosiaan vedin kerran parin tunnin reenit n. 2,6 ohmin kuormalla vaikka putkinupissani oli 8 ohmin nappula päällä. Mitään erikoista en huomannut vaikka tuli soitettua aika lujaa.
 
Ja varmin tapa rikkoa putkinuppi on vetää kaiutinjohto irti kesken soiton. Kiviojan mukaan näitä tapauksia on hänellä usein korjattavana.
 
Tossa tapauksessa ei vissiin tarvi ees soittaa mitään, riittänee kun nuppi on päällä.

Ilmeisesti jotkut vahvistinvalmistajat käyttävät tuotteissaan joko alimitoitettuja ulostulomuuntajia, ja pienempään impedanssiin ajettaessa saattaa tulla vastaan tilanne, jossa muuntajan käämilangan eriste liikaa lämmetessään lakkaa eristämästä. Tapahtuu läpilyönti ja homma on sillä saletti.
 
Tällaisien suunnittelukukkasien takia vastoin tämän threadin alkupuolen neuvoani EI VOIDA YLEISTÄÄ, ETTÄ MITOITETTUA PIENEMMÄN IMPEDANSSIN KYTKEMINEN PUTKIVAHVISTIMEN ULOSTULOON OLISI TÄYSIN VAARATONTA.
 
Kuten jo tässäkin threadissa olen todennut, lukekaa manuaalit huolellisesti ja noudattakaa niitä. Kytkekää putkinupin ulostuloon aina tismalleen mitoituksen mukainen kuormaimpedanssi.
 
Päätemuuntajaa ja sen rikkoutumista tarjoili vastaukseksi tuo tohtori, jolta kyselin. Sekö on tuo sama kuin ulostulomuuntaja? Taitaapi olla, vai?