 johne
17.02.2005 12:13:08 | |
|---|
Näin just turun f-musiikissa framus merkkiset kielet, jotka maksoivat 20 e (Eli halapaa ku saippua, mut ei viitti ostaa jos ovatkin ihan kuraa).
Onko kokemuksia tämmösistä? Onko samaa luokkaa kuin warwickin red labelit, eli löytyykö kuolleita kieliä? |
 Karlsson
17.02.2005 12:36:21 | |
|---|
Näin just turun f-musiikissa framus merkkiset kielet, jotka maksoivat 20 e (Eli halapaa ku saippua, mut ei viitti ostaa jos ovatkin ihan kuraa).
Onko kokemuksia tämmösistä? Onko samaa luokkaa kuin warwickin red labelit, eli löytyykö kuolleita kieliä?
Ööh...
Warwick oli vuonna 1 & 2 Framus.
Eli joko non samat ku Warren kielet tai ne on noin 40 vuotta vanhat. Niinko. "Aika tekee musiikille, kuten nauta tekee ruoholle. Suodattaa paskan, jäljelle jää pihvi." -Ekman |
 pardy
17.02.2005 13:27:36 | |
|---|
Ööh...
Warwick oli vuonna 1 & 2 Framus.
Eli joko non samat ku Warren kielet tai ne on noin 40 vuotta vanhat. Niinko.
Jos niitä oli siellä kyseisessä liikkeessä vielä vaan se yks ja ainoa setti niin on ainakin hyvää vuosikertaa...:) Basisti. |
 N_Bates
17.02.2005 14:36:18 | |
|---|
mulla oli muistaakseni jonkun warwick redlabel setin mukana yksi kieli pakattu framus-pussiin. En kyllä muista erosko se mitenkään niistä muista setin kielistä. dumdidum dum dum |
 Prowleri
19.02.2005 17:09:05 | |
|---|
Itseasiassa Framus on tietääkseni Warwickin sisaryritys, ainoastaan kitarapuolelle erikoistunut. Molemmat omistaa nykyään Hans-Peter Wilfer eli Framuksen perustajan poika, muistaakseni. "Ei niin, mutta ei toki huonoakaan. Eivät soittimet yleensäkään tee kenestäkään yhtään mitään." -Ylläri |
Karlsson
19.02.2005 17:36:05 | |
|---|
Itseasiassa Framus on tietääkseni Warwickin sisaryritys, ainoastaan kitarapuolelle erikoistunut. Molemmat omistaa nykyään Hans-Peter Wilfer eli Framuksen perustajan poika, muistaakseni.
Ka ku 60-luvulla Framus on tehnyt usseita eriloistavia bassoritsojakin. Jopa kondria, soololovella!
Mutta juu, nykyisellään taitaa olla elvytetty ja pelkästään kitaroihin keskittynyt. "Aika tekee musiikille, kuten nauta tekee ruoholle. Suodattaa paskan, jäljelle jää pihvi." -Ekman |
 Samu S.
19.02.2005 17:45:20 | |
|---|
Mutta juu, nykyisellään taitaa olla elvytetty ja pelkästään kitaroihin keskittynyt.
Tekeehän ne vahvistimiakin, nykysellään taitaa monen metallisedän päiväunissa kiikastella Framus Cobra. Veni, vidi, vixi. |
Karlsson
19.02.2005 17:52:59 | |
|---|
Tekeehän ne vahvistimiakin, nykysellään taitaa monen metallisedän päiväunissa kiikastella Framus Cobra.
Piti käydä kahtoo kuuklesta löytämääni firman sivua oikein... Joo, jännää, että noilla ei ole kyllä mitään tekemistä niiden vanhojen Framus-soittimien kanssa. Paitti nimi.
No, nimestä tulevaan mielikuva markkinointiinhan tää soitinbisnes taitaa perustua pitkälti. "Aika tekee musiikille, kuten nauta tekee ruoholle. Suodattaa paskan, jäljelle jää pihvi." -Ekman |
 hollstro
20.02.2005 10:50:04 | |
|---|
Piti käydä kahtoo kuuklesta löytämääni firman sivua oikein... Joo, jännää, että noilla ei ole kyllä mitään tekemistä niiden vanhojen Framus-soittimien kanssa. Paitti nimi.
No, nimestä tulevaan mielikuva markkinointiinhan tää soitinbisnes taitaa perustua pitkälti.
Tätähän se on. Brändi on kova juttu vaikka sen miten yritäisi kieltää ja järkeillä että hyvä tavara myy itsensä. Vanhoja nimiä on helpompi käyttää kuin uusia ja uuden brändin rakentaminen on kallista ja aikaavievää hommaa. Kun bassossa lukee esim. Fender niin onhan se heti vakuuttavampi kuin sama basso jossa luke Bender ja ihan samalla fontilla. Mitenkähän moneen kopiotuotteeseen on siirretty alkuperäisen nimi siinä toivossa että se nostaa soittimen jälleenmyyntiarvoa tai uskottavuutta soittajakolleegoissa.
Brändien arvoa kuvaa mm. se että silloin kun CBS myi Fenderin toimivalle johdolle ja sijoittajille ei esim. tehdas siirtynyt ostajille. Nimi, mallit ja avainhenkilöt sekä jakelukanavat siirtyivät. Jälkikäteen ajatellen se oli hyvä juttu, mutta silloin varmaan moni mietti että mitä järkee on maksaa soitinfirmasta ilman tuotantoa yhtään mitään.
Framus ei ainakaan mussa (sori jos tämä tuntuu ilkeilyltä) synnytä mitään haluttavuutta. Framuksen legendaa yritetään nyt jälkikäteen herätellä tarinoilla ja kytkennöillä Warwick:iin. No soittihan Bill Wyman jossain vaiheesa Framuksella. Paul Mc Cartney teki Hofnerista brändin, eli Hofner onnistui siinä missä Framus ei, vaikka molemmat soitinvalmistajat tekivät ei niin laadukkaita soittimia jos niitä vertaa amerikan vastaaviin. Laadustaan tunettu Gretsch vastavasti yritti nostaa omaa profiiliaan käyttämällä Monkees-yhtyettä. Tässä esimerkki ihan persiilleen menneestä profiilin nostatusyrityksestä. Näitä stooreja kyllä riittää... |
