Bassot ›

Tarvitaanko niitä asteikoita oikeasti bassonsoitossa? Kun niistä aina puhutaan mutta mitä hyötyä niistä nyt on, kun vaan soittelee.
 
Olen kyllä tutustunut näihin perus asteikoihin (molli, duuri sekä pentatoninen) mutta sitten on näitä erikoisia fryygisiä sun muita.
 
Asteikot, tarvitaanko niitä?

Kyllähän se helpottaa, suht suunnattomasti, kun tietää mitä tekee.

En sanoisi että asteikoista olisi apua kartalla pysymiseen tai soittamiseen.
En muutenkaan ymmärrä mikä yhteys asteikoilla on siihen että tietäisi mitä tekee, voitko selventää?

Varmaan on apua asteikoista jos on niistä sen verran kärryillä että tietää mitä ne asteikot tarkoittavat kulloinkin skulattavaa musiikkia ajatellen.
 
On ollut tarkoitus tutustua aiheeseen syvällisemminkin, mutta muut puuhat kiinnostavampia olleet on.
http://en.wikipedia.org/wiki/Harmony
http://emedia.leeward.hawaii.edu/Minasian/Adam.Harmony.html

Mielenkiintoista. Puhuit eri musiikkityyleistä, pitääkö muka asteikon olla musiikkityylille oma? Eikös duuriasteikko ole aina duuriasteikko.

Lähinnä asteikoissa on kyse siitä, et mitkä äänet sopii parhaiten tietyssä ympäristössä oleviin sointuihin. Porukka joka ei niitä opettele, oppii yleensä jossain vaiheessa viimeistään korvakuulolta soittaa niitä samoja juttuja. Musiikin teoria on vaan sen kuullun järkeistämistä ja tuomista tiedolliselle tasolle.
 
Esim perus duuribiisi, joka menee vaik näin:
|:C Am Dm G7:|
 
Kaikki soinnut on sävellajin mukasii, joten senku tuuttaa C-duurin ääniä, niin homma pysyy kasassa.
 
Pidemmälle vietynä:
 
C - Duuriasteikko, toiselta nimeltään jooninen
 
Am - Duuriasteikon kuudes aste, eli rinnakkaismolli, tähän kelpaa luonnollinen molli, toiselta nimeltään aiolinen
 
Dm - Duuriasteikon 2. aste, doorinen
 
G7 - Duuriasteikon 5. aste, mixolyydinen

Miten suhteutat tämän musiikkiin?

Miten suhteutat tämän musiikkiin?
 
Häh?
 
Mä suhteutan sen marsin ja veenuksen lentoratoihin. Voisitko selventää kysymystä?
 
Basso on vähän niiku se näppis sun edessä. Siinä on nappeja, ja ku painaa oikeeta nappii, tulee oikee vaste. Näppiksellä kirjain ja bassolla ääni.

Tarvitaanko niitä asteikoita oikeasti bassonsoitossa? Kun niistä aina puhutaan mutta mitä hyötyä niistä nyt on, kun vaan soittelee.
 
Ei tarvita. Soitat vaan niin vitun nopeasti, mielellään pariakin juttua päällekkäin ja hymyilet maireasti jos joku sanoo jotain.

Ne asteikothan on siinä soitossa tunsi niitä tai ei. Juttujahan kuitenkin soittaa niitten mukaan, korvakuulolta sit jos ei muuten. Eihän se nyt mitenkään ole siitä kiinni että tarviiko niitä tai ei. Nehän vaan on.

Ne asteikothan on siinä soitossa tunsi niitä tai ei. Juttujahan kuitenkin soittaa niitten mukaan, korvakuulolta sit jos ei muuten. Eihän se nyt mitenkään ole siitä kiinni että tarviiko niitä tai ei. Nehän vaan on.
 
Nimenomaan näin. Tuolta kannattaa varmaan aloittaa:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24161

Häh?
 
Mä suhteutan sen marsin ja veenuksen lentoratoihin. Voisitko selventää kysymystä?
 
Basso on vähän niiku se näppis sun edessä. Siinä on nappeja, ja ku painaa oikeeta nappii, tulee oikee vaste. Näppiksellä kirjain ja bassolla ääni.
 
Selvennän toki. Miten suhteuttaisit näitä eri asteikkoja tarjolla olevaan musiikkiin? Tai miten hyödyntäisit niitä.

Selvennän toki. Miten suhteuttaisit näitä eri asteikkoja tarjolla olevaan musiikkiin? Tai miten hyödyntäisit niitä.
 
?
 
Helpompi soittaa kun tietää approx mitä pitäisi soittaa tai mistä lähteä hakemaan oikeaa ääntä. Helpottaa myös mikäli tiedät vaihtoehdot samaiselle iskulle.
 
Homman voi toki vetää perstuntumalta. Se ei ole yhtään sen enempää väärin. Turhaa on kuitenkaan väittää etteikö teoriatuntemuksesta olisi hyötyä.

Itse asiassa meikääkin kiinnostaisi tietää miten asiaa voisi lähestyä ihan puhtaalta teoriapohjalta. Tyyliin ton skaalan kun liipasen niin toimii. Eihän kukaan ole tässä threadissa vielä edes sanonut ettei teoriasta olisi mitään hyötyä. Vai meneekö se teorian osaajillakin kuitenkin feelispohjalta ja sormimuistilla?

Totta on, että asteikkoja ilmestyy todella harvoin luonnollisessa muodossaan musiikissa.
 
Kaks pääsyytä treenata niitä:
1) Kehittää soittotekniikkaa. Soittamalla asteikkoja ylös-alas (CDEFGABCBAGFEDC...), erilaisina sekvensseinä (CEFG, DFGA, EGAB...) tulee treenattuu asemanvaihtoja ja erilaisia siirtymisiä ym. otelaudalla.
2) Kehittää improvisointikykyä. Esim. rikkoo sitä rytmiä, jossa niitä soittaa. Tekee niistä asteikon sävelistä fraaseja ja yrittää päästä sisälle sen kyseisen asteikon fiilikseen. Sillo muodostuu käsitys, miltä se asteikko kuulostaa ja sen käyttö spontaanisti improvisoidessa on paljo helpompaa.
 
Tästä osoitteesta löytyy tietoo asteikoista:
http://www.uta.fi/mute/ast01.htm
 
Ja painettuu kirjallisuutta niin Mark Levinen "The Jazz Theory Book" on aivan loistava:
http://www.shermusic.com/new/1883217040.shtml
Kyseisestä opuksesta löytyy myös tietoo miten harjotella asteikoita.

Komppaan muita. JukkaPena sanoi hyvin.
 
Voisin tähän vielä lisätä, että musiikinteorian tarkoitus on tehdä se teoria tarpeettomaksi, eli opetella tiedon kautta huomaamaan ja kuulemaan ilmiöt ja jalostaa tämä siihen pisteeseen, että itse soittaminen tapahtuu vaistonvaraisesti.
 
Esimerkki 1
 
Rushin pojat ovat tehneet biisin. Tykkään sitä kovasti. Saan käsiini nuotin. Paperi ja muste ei ole oikeata musiikkia, mutta se on teoriassa musiikkia. Toisin sanoen nuotti ei soi, mutta sisältää riittävästi tietoa, jotta voin sen opetella soittamaan. Viemällä tätä pidemmälle, voin opetella soittamaan asioita, joita en edes ole kuullut. Tällä taidolla on toisaalta sovellutusta, jos tulee vaikka yllättävä keikka ja ei ole taskunpohjalla riittävästi rahaa, että sais ostettua kaikki tarvittavat levyt kuuntelua varten.
 
Esimerkki 2
 
Opettelin jossain vaiheessa solfaamalla, eli laulamalla kaikki mahdolliset 16-osa rytmikuviot joita tahdin sisällä voi olla. Tämä johti siihen, että timeni parani huomattavasti ja minun oli huomattavasti helpompi soittaa erilaisia rytmikuvioita bassolla.
 
Esimerkki 3
 
Opettelin kymmeniä erilaisia skaaloja. Laulaen niitä, tekemällä transkriptioita kappaleista ja pelkästään kirjottamalla nuoteille erilaisia skaaloja. Ystäväni, jonka kanssa soitamme silloin tällöin yhdessä, kommentti, kun olimme keikalla, jossa soitimme useita kappaleita, joita vaan osa bändin jäsenistä tunsi(open stage-illan house bändi): "Hei sähän oot oppinu roikkuu mukana, kuulostaa hyvältä." Ja tässä illassa ei siis ollut nuotteja tarjolla, joten oli pakko soittaa tuntemattomia biisejä ykkösellä mahdollisimman oikein. Olin oppinut kuulemaan muiden soitosta missä mennään ja minne mennään.
 
Tässä oli nyt muutamalla eri tavalla lähestytty sitä, et minkä takia musiikin teoria on mun mielestä tarpeellista. Musiikinteoria ei sinäänsä ole mitään muuta, kun dataa erilaisista musiikin ilmiöistä. Tiedon jälkeen voidaan opetella kuulemaan nämä ilmiöt ja sitten voidaan oppia käyttämään näitä ilmiöitä omassa soitossa.
 
Ne ihmiset saavat olla onnellisia, jotka nämä kaikki ilmiöt kuulevat ilman opettelua. Minä joudun ne opettelemaan järkeilemällä. Toisaalta musiikinteoria tarjoaa nimet näille ilmiöille, jolloin niistä on helpompi keskustella muiden muusikoiden kanssa.

Toisaalta musiikinteoria tarjoaa nimet näille ilmiöille, jolloin niistä on helpompi keskustella muiden muusikoiden kanssa
Tuossahan se sitten taisikin olla. Tässä voisi jopa mukaella Tuntematonta: "Sanokaahan minulle, minkä takia te näette musiikin teorian sellaisena mörkönä, että teidän on sitä joka käänteessä vastustettava?"

Tietysti jos soittaa vaikkapa vain toisten bändien biisejä tabuista niin ei niillä asteikoilla silloin tee niin paljoa, mutta jos haluaa tehdä musiikkia tai improvisoida ja jammailla ym. niin kantsii niitä opetella.
 
Eka kannattaa opetella penatoninen ja blues asteikko, koska ne on helppoja/veikeitä ja niitä käytetään todella monissa rocki ym. biiseissä.
 
Asteikot suhteutetaan musiikkiin silleen että esim. kun tiedät blues asteikon opeteltuasi, että smoke on the water on g- sävellajissa, voit soitella mitä tahansa g- blues asteikon nuotteja ja ne sopivat periaatteessa kappaleeseen.

Miten släppäätte asteikkoja?

Miten släppäätte asteikkoja?
 
Musiikin mukana.