Bassot ›

En tiedä onko bassopalstan jannut näin nörttejä, mutta mun pitää myös teidän suomalaisten kanssa jakaa tämä uusin löytö.
 
Bassoni deadspot on melko paha, ja kaikennäköistä oon kokeillu ratkaisuksi. Koen päässeeni seuraavaan vaiheeseen ratkaisun etsimisessä.
 
Kun puristan basson kaulaa hyvin lujaa samalla kun soitan kuolleen äänen, nuotti soi rutkasti pidempään. Soittotilanteessa vaikea ratkaisu, mutta mielenkiintoinen löytö. Videon spektrianalysaattori näyttää löydöksen hyvin konkreettisena:
 
http://teuvvo.wippiespace.com/v/Deadspot.mov
 
Lavan painolla on toki suuri vaikutus asiaan. Hyvin kevyet Gotoh Res-O-Lite -virittimet siirsi deadspottia kokosävelaskeleella ylöspäin samalla pienentäen ongelmaa. Vanhassa bassossani sahasin viitisen senttiä lapaa lyhyemmäksi, apu oli samankaltainen.
Tein virittimien alle lavan taakse sopivan alumiinilevyn, joka noin 120g massallaan olisi pitänyt vastata Groove Tubesin Fat Fingerin toimintaa. Soittimen dynamiikka kapeni ja soitin tuntui kuolleelta, joten en Fat Fingeriä ostanut.
 
Toivon joskus löytäväni ratkaisun joka ei huononna soitettavuutta. Tukitangot satulan paikkeilla tai paksu lakkakerros lavassa, tms. Lavalla seinään nojaaminen auttaa mainiosti, mutta seinää ei jaksa raahata keikoilla mukana.
 
Olisi kiva jutella asiasta muiden "tutkijoiden" kanssa.
__
 
Niille jotka kuitenkin kysyvät mikä deadspot on: Se on muita lyhyempään soiva nuotti, sähköbassoissa yleensä g-kielen 5-7 -nauhan tienoolla. Katso video.

Koko lapa pois ja virittimet bodin päähän. Ai niin, sehän on sitten lavaton basso!
Totta puhuen eikös Ned Steinberger juuri noiden dead spottien takia sen ekan lavattomansa rakennellu?
Marko

kokeilin kerran hillittömän paksuja d- ja g-kieliä, tyyliin 85 ja 70 tai jotain, jolloin ko. bassosta löytyi dead spot, jota ei normaali setillä huomaa. Elikäs vinkkaan vaan, että kielien vedollakin saattaa olla jokin vaikutus asiaan, itse olen vaan liian laiska tutkiakseni perusteellisemmin.

Olisi kiva jutella asiasta muiden "tutkijoiden" kanssa.
 
Ei kai oikein muuta ratkaisua ole, kuin massan lisääminen kaulaan (eli käytännössä headstockiin) tai massan kaulasta poistaminen. Koita vaikka ratkaisua jossa lisämassa ei ole kiinni virikoneissa, jos tämä ei vaikuttaisi saundiin niin pahasti. Saundi kuitenkin muuttuu, koska resonanssipistettä siirretään. Sille ei voi mitään.
 
Yksi vaihtoehto on miettiä kuinka paljon susinuotista on oikeesti haittaa bändikontekstissa. Yleensä noi kuolleet kohdat kertovat muilta osin hyvin soivasta soittimesta, ainakin mun kokemusten mukaan.

Mä hoidin taannoin ihan uteliaisuuttani itselleni GT Fat Fingerin, jolla todentotta saa deadspottia siirettyä. Basson soundi muuttuu samalla ikäänkuin "jämäkämmäksi", ts. tuntuu siltä kuin soitin artikuloisi eri äänet hieman selkeämmin ulos, mutta samalla soundi myös latistuu vähemmän puiseksi. Tämä muutos on aavistuksenomainen, mutta tutulla bassolla sen huomaa.

Video oli hyvin kuvaava. Pitääkin tutkiskella analysaattorilla omia beissejä kanssa *nörtti*
 
Kun puristan basson kaulaa hyvin lujaa samalla kun soitan kuolleen äänen, nuotti soi rutkasti pidempään.
 
Tuossahan käy niin että kätesi toimii ulkoisena tukena ja estää kaulaa lähtemästä mukaan kielen värähtelyyn. Samaa yritetään rauta tai grafiittivahvisteilla kaulan sisässä ja miksei myös hiilikuituisella kaulalla.
 
Todella omaperäinen ratkaisu olisi ruuvata tukikaari bodystä lapaan, tekis vaikka vanerista semmoisen jousipyssyn kaaren kaulan taakse. :)
Vähän tähän tyyliin: http://blogs.zdnet.com/open-source/images/prince.JPG
 
Yleensä noi kuolleet kohdat kertovat muilta osin hyvin soivasta soittimesta, ainakin mun kokemusten mukaan.
Samanlaisia havaintoja minulla. Yksi bassoista resonoi vallan muhevasti ja toisaalta löytyy sitten muikea deadspottikin.

Todella omaperäinen ratkaisu olisi ruuvata tukikaari bodystä lapaan
 
Kelpaisiko tälläinen konsepti: http://www.pouringrain.co.nz/music_2string.htm

Kiva huomata että asia koskettaa muitakin. Steinbergerin lavattomuuteen johtaneista oivalluksista joskus luinkin.
 
Mutta värähtelytaajuuden muuttamiseen on toki muukin konsti kuin massan lisääminen tai poistaminen. Pintamateriaalin vaihtaminen varmasti vaikuttaa myös. Samoin kuin satulan kohdalle kaulan sisälle poratut tukitangot. Jälkimmäinen tosin on aika hankala toteuttaa fiksusti.
 
Yritän keksiä soittimen jolle uskaltaisi tehdä testejä. Kiinnostaisi kovasti lakata koko lapa hyvin paksusti. Sen luulisi vähentävän sisäisiä resonansseja. Se vaan että auttaako pelkän lavan käsitteleminen riittävästi.
 
Toinen mitä haluaisi kokeilla on satulan kielikulmien muuttaminen. Vaikka joku syvälle painava string tree ja virityskoneistot tapit olisivat normaalia syvemmälle.
 
Tälläisen linkin sain käsiini. Ihan mielenkiintoista teoreettista luettavaa:
http://www.acoustics.org/press/137th/fleischer.html

Tämä nyt on varmaan asiaa pohtineille jo pässinlihaa, mutta.. Eikös noiden laminaattihirvitysten idea ole välttää kaulan ja bodyn resonansseja vain jollakin tietyllä taajuudella -> deadspot syntyy, kun kaulan ja bodyn resonanssit kumoavat toisensa. Ainakin omissa bassoissani kaula värähtää voimakkaasti deadspotin kohdalla.
 
Tosin jos kyse oli perinnebasson deadspottien poistamisesta, asia on mutkikkaampi.. Muistaakseni jäsen Pardy jossakin keskustelussa totesi että hifi-laminaattibassot tuottavat soundin puolesta myös "täyttä kaistaa", mikä tuntuu myös suhteessa heikenneenä atakkina.
 
Warwick fortressissa, joka mulla joskus oli, ei ollut merkittävää deadspottia, se vähä mikä löytyi, oli 7.-9. nauhan tienoilla G-kielellä. Noin ylös sijoittuva spotti johtunee kaulan hervottomasta jäykkyydestä: 5-palainen paksu wengekaula ja wengeotelauta. Yleisestikin ottaen tuntuu, että ylempänä olevat deadspotit eivät ole niin voimakkaita kuin ohutkaulaisissa bassoissa monesti 3.-5. nauhan väliltä löytyvät susiäänet.

Mummielest noi deadstopit kuuluu asiaan. Aika harva on se hetki, jolloin ne pääsee biisin ja soiton seassa pilaamaan tunnelmaa. Mullahan oli (ex.) '75-jatsissa tosi selkeä deadspot g-kielen 7. nauhalla, mutta en pitänyt sitä mekittävänä ongelmana.
 
Tein siitä joskus erikseen myös näytteen tänne: http://juki.1g.fi/mp3/Bassottelua/Jatsi_G_kieli2.mp3
 
Useammin ongelmana on jonkun muun aiheuttama muista poikkeava kovempi sointi (silloin kun kaikki paikat alkaa resonoimaan ja lahkeet lepattaa).
 
Mutta ihan ansiokasta tutkiskelua aiheen tiimoilta, hyvä ja havainnollistava video. Plussaa siitä. Kiva että joskus on tiukkaa asiaakin täällä.

Mummielest noi deadstopit kuuluu asiaan.
 
Kuuluu, tietyssä mittakaavassa. Mutta tämä on mun makuun liian hurja äkkikuolema. En nyt muista mikä se Cm:sta menevä iskelmäballadi oli, mutta siinä kyllä tuo spotti rajoitti ilmaisua ja loi jopa kurjia tilanteita jos sitä en tullut ottaneeksi huomioon.
 
Tein siitä joskus erikseen myös näytteen tänne: http://juki.1g.fi/mp3/Bassottelua/Jatsi_G_kieli2.mp3
 
Viides nauhahan tuossa ongelmallisempi on. Nuo nuotit on toisaalta niin lyhyitä ettei niistä kuule miten ääni katkeaa.
 
Useammin ongelmana on jonkun muun aiheuttama muista poikkeava kovempi sointi
 
Tämä on mielestäni helpommin hallittavissa, soittaa vaan hiljempaa sen yhden nuotin. Tosin, ne nuotit mitkä soittajan kohdalla resonoi, on yleisöön yleensä ihan normaaleja ja päinvastoin. Kuolevaa säveltä on vaikeampi elvyttää. Joskin, nyt olen oppinut kaksi tapaa: Paras apu tulee siitä jos pääsee nojaamaan soittimen lavalla seinään, ja ihan hyvä apu jos puristaa kaulaa niin kovaa kuin jaksaa. Ei helppoja soittotilanteessa kyllä kumpikaan... :oP
 
Ja nyt kaikki kysyy miksi soitan sellaisella romulla joka ei soi. Kaikista muista 144:stä kohdasta tämä soi lähes täydellisesti, ja on kaikin puolin kuin oman lantion jatke. Käteen huonommin sopiva Lakland maksaisi 1700€, Sandberg 1300€. Omani maksoi 400€+90€ Delano orkkismikin kaveriksi. You do the math, by TOP.

Tää tän ketjun otsikko kuulostaa jenkkileffan nimeltä jonkun torspon perusleffasuomentajan suomentamana.

Viides nauhahan tuossa ongelmallisempi on.
 
Ok. Enpä tiennyt sitäkään. Netistä mä luin ton 7. nauhankin....
 
Tämä on mielestäni helpommin hallittavissa, soittaa vaan hiljempaa sen yhden nuotin.
 
No joo. Mut sillon kun oikeen jyystetään, esim. suoraa kasia samasta kohtaa, niin harvemmin sitä tulee tatsia muutettua, vaan antaa mennä vaan. Samoin eipä tule ruhjottua yhtään kovempaa vaikka olis millaset deadstopit missäkin kohtaa. Niin pitkiä ääniä jolloin lyhyempi sointi vaikeuttaisi ilmaisua en ole tähän mennessä päässyt kokemaan.

No joo. Mut sillon kun oikeen jyystetään, esim. suoraa kasia samasta kohtaa, niin harvemmin sitä tulee tatsia muutettua, vaan antaa mennä vaan. Samoin eipä tule ruhjottua yhtään kovempaa vaikka olis millaset deadstopit missäkin kohtaa. Niin pitkiä ääniä jolloin lyhyempi sointi vaikeuttaisi ilmaisua en ole tähän mennessä päässyt kokemaan.
 
Tuo deadspot asiahan ratkeaa kaikkein luonnollisimmin siten, että soittaa pitkät äänet jostain muusta asemasta. Ihan jo soundinkin puolesta pitkä C kuulostaa paremmalta D-kielen 10. nauhalta, kuin G-kielen 5. nauhalta.. G-kielen nauhat 0-7 on vaan discobassottelua varten. :)

G-kielen nauhat 0-7 on vaan discobassottelua varten. :)
 
Eix se koko G-kieli oo strippareille?
 
Ja muutenkin olen sammoo mieltä tosta asemahommasta.

Tuo deadspot asiahan ratkeaa kaikkein luonnollisimmin siten, että soittaa pitkät äänet jostain muusta asemasta. Ihan jo soundinkin puolesta pitkä C kuulostaa paremmalta D-kielen 10. nauhalta, kuin G-kielen 5. nauhalta..
 
Tätä samaa olin tulossa sanomaan. Soundaa paremmalta kun vielä siirtää kieliä nyppivää kättä vähän tallaan päin.

Tää tän ketjun otsikko kuulostaa jenkkileffan nimeltä jonkun torspon perusleffasuomentajan suomentamana.
 
Nyt kyllä putosin. :D