Bassot ›

kitarasta kun bassoon oon laajentanut niin on vähän nuo tuhdimpien kielien vahvuudet hakusessa. Kitaralla on ihan vesiselvää kymppisetti, ysisetti ja hybridit ja kaikki mutta hmm.. miten on? varmaankin kielten halkaisijaa edelleen mitataan? ostamassani tokai jazz-kopiossa on ne kielet mitä tehtaalta tulivat, ilmeisesti ohuet. EADG-vire.
 
Kuinka paksuja on tosipaksut bassokielet tähän vireeseen?
Entä ohuet?
Entä "tavalliset, normaalit, peruskielet"
 
Nämä tuntuu melko hyviltä soittaa, on helpot, mutta soundi on pikemminkin kolahtava kuin pyöreä. Mitä settejä käytätte ja minkälaiseen soundiin - tarkoitukseni olisi jossain vaiheassa hommata aavistuksen tuhdimmat roundwound-kielet jos niillä saisi vähän pönäkämmät soundit.

No yks tavallinen 4-kielisellä on 045-105
 
Vanhan kansan viisaus on että vähän paksumpi setti livekäyttöön ja ohuemmat studiokäyttöön.

Kuten kitarassa, basson kielisetin paksuus ilmoitetaan puhekielessä usein ohuimman eli G-kielen mukaan. Neljävitonen on sellainen suosittu perussetti: .045-.065-.085.-.105. Monet käyttävät myös astetta ohkaisempaa nelikymppistä (40-60-80-100). Monet setit ovat näiden kahden sekoituksia (esim. 45-65-80-100).

Millä periaatteella näitä sekoitussettejä rakennetaan? Siis esim 040 G ja 105 E ja muut siltä väliltä...
Mikä on suuri saavutettu hyöty?

Monet käyttää myös tuhdimpia settejä, jolloin soundi/tatsi on "miehekkäämpi", ja ehkä tummempi. Tuo äänenväri voidaan toki korjata pois eq:lla, jos halutaan. Esim. .115-setti on tuhti. Eli samoin rappusin mennään, mutta .010 paksumpana.
 
Kielten paksuutta vaihdellessa saattaa joutua säätämään kaulaa, johon ohjeet muualta. Mutta vanhana kitaristina nämä ovat varmaan tuttuja asioita?

065-085-105-135 on mun nelikielisessä paksuudet. On aika mehevät.

35-55-75-95 on köykäisin setti mitä olen testannut. On kyllä jo aika kuminauhat. 45-105 on hyvä aina ja kaikkeen. Aamen.

Millä periaatteella näitä sekoitussettejä rakennetaan? Siis esim 040 G ja 105 E ja muut siltä väliltä...
Mikä on suuri saavutettu hyöty?
 
Tämä mainitsemasi setti olisi kai käytännössä kevyt tiluttaa yläkieliltä, mutta alapää olisi tymäkkä. Taasen toinen käyttökelpoinen sekoitus 45-65-80-100 on kiva peukutteluun, kun kielet on vähän enemmän saman paksuisia. Popit mäjähtää vähän voimakkaammin ja peukutukset ei lyö yli.
 
Aika pieni tuollaisten käytännön vaikutus kuitenkin on. Yleensä paksummat kielet voi sitäpaitsi pitää matalemmalla, jolloin soiton helppous ei juuri eroa eri seteillä.

35-55-75-95 on köykäisin setti mitä olen testannut. On kyllä jo aika kuminauhat. 45-105 on hyvä aina ja kaikkeen. Aamen.
 
mulla oli jotkut yhtä paksut joskus, paitsi että e-kieli oli .90. Vaihdoin .45-.105 satsiin ja tykkään saundista ja tatsista paljon enemmän. Presarissa sitten on vielä se .115 satsi :)

Esim. .115-setti on tuhti.
 
No sain tästä inpiraatiota kokeilla paksumpaa settiä. Yleensä mulla on ollut 45-105 ja joskus kokeillut 40-100. Nyt sitten hain musiikkikaupan sedältä paksumman setin. Löytyi 50-110 setti ja uusi merkki (minulle), Northern Light Strings (EBS). Ruottalisen virman mutta nämä kielet olivat käsintehtyt UK'ssa.
Olen vuosien varrella käyttänyt vaikka minkämerkkisiä kieliä, you name it, mutta täytyy sanoa että näissä oli jotain aivan erinomaista. En ole päässyt vielä soittamaan kun Gallien Kruegerin kautta täällä kotona mutta oikein innolla odotan huomisia treenejä! On todella jämäkkä soundi ja ääni on just precis jämptti. Ei huoju sinne eikä tänne niinkuin joskus tuntuu ohuemmilla kielillä kun soittaa todella kovallla tatsilla. Hintalappu oli 46 € mutta olisin kyllä valmis maksamaan jopa enemmän näistä.
Siis EBS Northen Light Strings Heavy Bass 50/70/90/110 rosterikielet.

 
Siis EBS Northen Light Strings Heavy Bass 50/70/90/110 rosterikielet.
 
Jesjes. Näitä olen minäkin käyttänyt, mutta en ole varma onko tuota merkkiä .115-settiä? Helvetin hyvät kielet kyllä ovat. Veikkaisin että juuri tuo kielten paksuus kuitenkin auttoi siihen soittotarkkuuteen kovalla tatsilla, nehän ei kuitenkaan veny ja pauku niinkuin noi .100 kengännauhat.
 
Muut kans, .105 ja ohuemmat kielet boikottiin.

No sain tästä inpiraatiota kokeilla paksumpaa settiä. Yleensä mulla on ollut 45-105 ja joskus kokeillut 40-100. Nyt sitten hain musiikkikaupan sedältä paksumman setin. Löytyi 50-110 setti ja uusi merkki (minulle), Northern Light Strings (EBS). Ruottalisen virman mutta nämä kielet olivat käsintehtyt UK'ssa.
Olen vuosien varrella käyttänyt vaikka minkämerkkisiä kieliä, you name it, mutta täytyy sanoa että näissä oli jotain aivan erinomaista. En ole päässyt vielä soittamaan kun Gallien Kruegerin kautta täällä kotona mutta oikein innolla odotan huomisia treenejä! On todella jämäkkä soundi ja ääni on just precis jämptti. Ei huoju sinne eikä tänne niinkuin joskus tuntuu ohuemmilla kielillä kun soittaa todella kovallla tatsilla. Hintalappu oli 46 € mutta olisin kyllä valmis maksamaan jopa enemmän näistä.
Siis EBS Northen Light Strings Heavy Bass 50/70/90/110 rosterikielet.
 
mistä ostit nuo kielet?
 
itelläni on bassossa samanpaksuiset ernie ballit, ovat jotenkin kireät soitettavuudeltaan, joskin soundi on sitä ihan jees perusmeininkiä. edelliset 50-70-85-110 rotosoundit oli kyllä hyvät, mutta a-kieli olisi voinut olla paksumpi..

mistä ostit nuo kielet?..
 
Musiikkikaupan sedältä. Soitipalvelu R.Friis. Kyllä niitä varmaa pyytämällä saa tilattua mihin tahansa musiikkiliikkeeseen.

Musiikkikaupan sedältä. Soitipalvelu R.Friis. Kyllä niitä varmaa pyytämällä saa tilattua mihin tahansa musiikkiliikkeeseen.
 
Ja ihan muuten vaan niitä on ainaskin hesan Soundatassa.

Tällaisena kielten vaikutuksista tietämättömänä ja vasta turhan vähän aikaa soitellaana kyselisin, kun kieliä oon nyt paria eri satsia kokeillut ja alkuperäisillä kielillä aikanaan tuntui soivan kohtuullisesti, vaikkakin tietysti huonot kielet huomasi.
Kuitennin, alkuperäisistä ei tietoa ole,mutta nyt on .45-.105 settiä ollut. E ja A kieli soi erittäin hyvin, mutta ylimmät tuntuvat ikäänkuin "hukkuvan". Plektralla soittamalla kuuluu hyvin, mutta sormin tuntuu, että alkuperäisillä yläkieletkin soi selkeästi ja kovaa, nyt tuntuu, että saa niitä soittaa paljon rankemmalla kädellä, kuin pitäisi..
Ihan normaalia, vai auttaisiko paksumpi/ohuempi setti?

Muut kans, .105 ja ohuemmat kielet boikottiin.
 
Noh, tuokin riippuu vähän. Yleensä käytän bassoissa Rotosoundin Swing Bass RS66LD settiä (45.65.80.105), mutta Thunderbirdissä tuo tuntui hieman liian jäykältä. Siinä D'addarion XL 170 tuntui paljon taipuisammalta, vaikkei muuta eroa paksuuksissa ole kuin E kieli (D'addariossa E on 100). Eniten varmaan vaikutti materiaali, eli D'addariot ovat nikkeliä ja Rotosoundit terästä. Eli olenko nyt väärässä, jos väitän että teräskielet ovat jäykemmät kuin samanpaksuiset nikkelikielet? Puhutaan siis Roundwoundeista.
 
PS. Joskus oli väittelyä flatwoundien jäykkyydestä, kun mainitsin vanhojen Rickenbackereiden kaulojen vääntyneen roundwoundien asentamisen johdosta ja että flatwoundeissa olisi vähemmän vetoa (tension). Sen verran luin ja opin, että nuo Rickenbackerit suunniteltiin käyttäen heidän omia flatwoundkieliä, jotka olivat ohuemmat ja näin ollen "hellemmät" kaulalle. Tyypillistä Rickenbacker -suunnittelua...:)

Noh, tuokin riippuu vähän. Yleensä käytän bassoissa Rotosoundin Swing Bass RS66LD settiä (45.65.80.105), mutta Thunderbirdissä tuo tuntui hieman liian jäykältä. Siinä D'addarion XL 170 tuntui paljon taipuisammalta, vaikkei muuta eroa paksuuksissa ole kuin E kieli (D'addariossa E on 100). Eniten varmaan vaikutti materiaali, eli D'addariot ovat nikkeliä ja Rotosoundit terästä. Eli olenko nyt väärässä, jos väitän että teräskielet ovat jäykemmät kuin samanpaksuiset nikkelikielet? Puhutaan siis Roundwoundeista.
 
Tämä on faktaa, kysy vaikka Peter Nymanilta. Nyt on paha mennä sanomaan onko XL 170 kokonikkeliä vai vain uloin punos, joka tapauksessa taipuisammat ovat kuin kokoteräksiset.
 
Fender muistaakseni on tehnyt ihan kokonikkelikieliäkin.