Bassot ›

Jotenkin olen tässä huomannut että suuri osa basisteista käyttelee vanhempaa kamaa, vintage-Fenderiä ja putki-Ampeggia. Ja tietysti asiaankuuluvat vanhat kielet. Kuinka monet basisteista täällä suomessa ovat edes kokeilleet vaikka pre-Gibson Tobiasta, Alembicciä, tai hihi-Warwickia ennenkun ovat haukkuneet ne maanrakoon anti-musiikin luojina?
 
Olen tässä jonkinaikaa metsästäny bassoa, ja tällä hetkellä on hihi-Tobias paras vaihtoehto. Ei noin hyvää saundia jokaisesta bassosta todellakaan irtoa. Itse pidän, mutta eihän se voi olla "hyvä" kun siinä on monta nappia?
 
Kielissä sama juttu. Olenkohan ainoa joka diggailee uusien kielien saundista ja tuntumasta? Sitä trebleä voi sitten säätää pienimmälle vahvarista(tai hihi-bassosta) jos toi kirkkaus häiritsee suuremmin määrin.
 
Tällainen tunteidenvuodatus tällä kertaa. Kiitos ja anteeksi.

Oon sitä mieltä, että toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Yhtä asiaa en ymmärrä: Mikä on hihi? Joku Hohon feminiini muoto?

Siinä kun on se, että hyvä soundi on "aika" subjektivinen käsite. Oon soittanut parillakin Tobiaksella, Alembicista en ole varma, omasta arsenaalista löytyy Pedulla. Se nyt ainakin on varmaa, että jos sitä tumppua metsästää (sinänsä fiksua, soundi on helppo ja toimii melkein kaikessa perinne kamassa) niin helpommalla pääsee jollain ihan erilaisella vekottimella kuin noilla.
 
Siitä en sitten tiedä, että onko mikään noista high-end instrumenteista hintansa väärti...

Mua taas kiristää kaikki vintage passokamat... Kunnon hifiä pitää olla, niin meigä lämpee..

Heh heh... kyllä minä ymmärrän hyvin Niskiksen fiilikset, valtavirtaa vastaan on joskus aika turhauttavaa soutaa. Mutta pidä vaan rohkeasti omasta linjasta kiinni, äläkä ota konservatiivien naljailua niin vakavasti.
 
Se nyt on vaan sellaista pientä isällistä kiusoittelua. Kyllä kaikkein puritaanisimmat Leo-palvojatkin varmaan myöntävät, että on se ihan hyvä että maailmasta löytyy vaihtoehtoja, eikä kaikkien tarvitse soittaa sunburstilla Presarilla.

Siitä en sitten tiedä, että onko mikään noista high-end instrumenteista hintansa väärti...
 
Sitten ei ole 60-luvun Fendereidenkään. Esim. Tobiaksia ei hirviän montaa ole Suomessa, ja toikin mikä mulla nyt on testissä menee kaupaksi 3000 euroon, heti kun myyjä siitä raaskii luopua. Kyllä noillekin hifi-vehkeillekkin löytyy käyttäjiä.
 
Btw, olikos ne sun testaamat Tobiakset pre vai post-Gibsoneita?

Sarkasmi/Ironia on vaikea taiteenlaji etenkin jos sitä ei osaa.
 
Jotenkin olen tässä huomannut että suuri osa basisteista käyttelee vanhempaa kamaa, vintage-Fenderiä ja putki-Ampeggia. Ja tietysti asiaankuuluvat vanhat kielet. Kuinka monet basisteista täällä suomessa ovat edes kokeilleet vaikka pre-Gibson Tobiasta, Alembicciä, tai hihi-Warwickia ennenkun ovat haukkuneet ne maanrakoon anti-musiikin luojina?
 
Täällä bassopalstalla on varmaan jokainen lukija varmaan tietoinen siitä että sulla on nyt lainassa Tobiaksen huippubasso. Naurettavaksi homman tekee mm. se, että olet sen lisännyt omaan kamalistaasi..
 
Lisäksi taas saa lukea, että olet tilannut ja maksanut Sadowskin mutta se kauppa sitten peruuntui?
 
Sinulle suotakoon se, että nuoruden innossasi kokeilet kaikkia mahdollisia eteen tulevia bassoja ja laitteita ja sitten lyhyen kokeilun jälkeen pystyt niistä antamaan hyvinkin perinpohjaisia asiantuntijalausuntoja.
Lasken tuon kaiken nuoruuden, innokkuuden ja ymmärtämättömyyden piikkiin.
 
Enkä ainakaan itse ole huomannut että esimerkiksi Tobiasta tai Alembicia olisi juurikaan haukuttu. Tai sitten niitä on monet kokeilleet, eivät vaan huutele sitä täällä eivätkä katso järkeväksi maksaa 3000 euroa siitä että pääsee kehumaan soittimellaan vaan hankkivat itselleen ja musatyyliinsä sopivimman soittimen (tai useamman tolla hinnalla)
 
Olen tässä jonkinaikaa metsästäny bassoa,
 
Ihanko totta???
 
ja tällä hetkellä on hihi-Tobias paras vaihtoehto.
 
Mikähän huomenna??
 
Ei noin hyvää saundia jokaisesta bassosta todellakaan irtoa. Itse pidän, mutta eihän se voi olla "hyvä" kun siinä on monta nappia?
 
Sitten kun olet vetänyt sillä parikymmentä keikkaa erilaisissa olosuhteissa, kytkettynä Pa:han, pelkän Backlinen varassa jne. niin tule sitten kertomaan jotain uutta.
 
Niitä nappeja saa kaupasta lisää ja niitä voi liimailla vaikka näön vuoksi siihen bassoon niin paljon kuin haluaa.
 
Jos toisten soittimilla hehkuttelu ja nappien vääntely tekee susta hyvän basistin niin anna mennä vaan.
 
Kielissä sama juttu. Olenkohan ainoa joka diggailee uusien kielien saundista ja tuntumasta? Sitä trebleä voi sitten säätää pienimmälle vahvarista(tai hihi-bassosta) jos toi kirkkaus häiritsee suuremmin määrin.
 
Uusillakin kielillä on taipumus mennä tukkoon aika nopeasti. Kun vetää parit treenit viikossa ja keikat siihen päälle niin ei ne kielet kauaa uusina pysy. Etenkin kun noi treenit ja keikat tahtoo olla melko hikisiä sessioita. Jos sulla on varaa ostaa uudet kielet joka viikko, niin ei siinä mitään
 
Tällainen tunteidenvuodatus tällä kertaa. Kiitos ja anteeksi.
 
Samat sanat, paitsi että en pyydä anteeksi.

JK, plussa pamahti. Sanoit sen mitä moni on varmasti tahtonut jo pitkän aikaa sanoa.
 
Niskikselle sanoisin, että rauhotu.

Jotenkin olen tässä huomannut että suuri osa basisteista käyttelee vanhempaa kamaa, vintage-Fenderiä ja putki-Ampeggia. Ja tietysti asiaankuuluvat vanhat kielet. Kuinka monet basisteista täällä suomessa ovat edes kokeilleet vaikka pre-Gibson Tobiasta, Alembicciä, tai hihi-Warwickia ennenkun ovat haukkuneet ne maanrakoon anti-musiikin luojina?

Minusta tuntuu että sinä olet ymmärtänyt hieman väärin tilanteen nyt. Ensinnäkään m.net ei ole suuri osa Suomen basisteista. Toisekseen aika moni täällä soittaa useammalla kuin yhdellä soittimella ja vaikka toinen niistä olisikin tumppufenderi, voi toinen olla ihan hyvin hihi (whatever).
 
Sinä olet vain niin hassu, kun hirveästi innostut aina kaikesta uudesta ja huudat omaa mielipidettäsi yhtenä ainoana totuutena(tm). Jos olisit koko tuon uuden soittimen etsimisenkin hoitanut ihan aavistuksen toisella tavalla niin mitään ongelmia ei olisi tullut.

Se nyt on vaan sellaista pientä isällistä kiusoittelua.
 
Näinhän se on. Ylipäätään missä tahansa harrasteporukassa esiintyy tota ystävällismielistä kuittailua siitä ja tästä. Eiköhän suurin osa tämänkin foorumin lukijoista vaan tykkää Hyvistä Bassoista, laitteen imagosta suuremmin kohkaamatta.

hauskinta tässä on se, että jos sulla ois musamaikalta lainassa vuoden '75 jatsibasso niin mumisisit nyt siitä täällä suu vaahdossa.
 
Itse diggailen perinteisistä soittimista tasan siitä yksinkertaisesta syystä että soundi on mun korvaan parempi. Presarin voi iskeä kiinni mihin vaan vahvistimeen ja soittaa mitä vaan musaa minkälaisessa bändissä tahansa, ja aina se kuulostaa hyvältä. Ei tartte runkkailla miljoonaa potikkaa eestaas tuntitolkulla. Perinteistä musaa perinteisillä soittimilla. Yksinkertaista.
 
Käytännössä aina jos jossain kuulee niin hyvän bassosoundin että siihen pysähtyy kiinnittämään huomiota, niin soittajan kourasta löytyy joko MM, P tai J. Näin mun kohdallani. Miks alkaisin tuhlaamaan rahojani johonkin rumaan hifirävellykseen josta saa "melkein musarisoundin" ja "melkein presarisoundin" ja "melkein jatsisoundin". Eli käytännössä saa vääntää nuppia ja potikkaa eestaas tuntitolkulla ja aina on vaan semmonen "melkein" soundi.
 
Ja mikä ihmeen tarve sulla on täällä meuhkata että kaikki täällä soittaa vaan vintage-soittimilla. Onhan täällä iso jengi warwickin kannattajia ja neuserilla soittavia ja vaikka mitä. Ja rantasaunakin varmaan kahdella soittajalla ja lopuilla ties mitä transistoriviritystä.
 
Niin, ja ennenku julistat jotain bassoa parhaaksi niin testaa sitä myös makuuhuoneesi ulkopuolella. Saattaa kummasti mielipiteet muuttua.

Heh, mulla tuli tuosta N_Batesin avatarista mieleen samanlainen kuva, joka oli Nyt-liitteessä. Kuvateksti oli: "Äiti tuu ikkunaan, täällä huutaa Norman!" :)
 
---
 
Itselläni on yksi sellainen hihi ja sitten tuollainen J. Kumpaankin oon ihan tyytyväinen. Hihi sopii paremmin pääbändini muzakkiin, mutta toki siinä on puutteita, asioita, joita haluaisin korjata. Viisikielisen Warwickin soittotatsi ei esim. oo niitä helpoimpia.
 
Mutta mä en oo tosiaan mikään hihistelijä luonteeltani. Satunpa vaan kuitenkin pitämään jossain yhteyksissä melko hihistä saundista.

hauskinta tässä on se, että jos sulla ois musamaikalta lainassa vuoden '75 jatsibasso niin mumisisit nyt siitä täällä suu vaahdossa.
 
AMEN!
 
Juurikin näin.

Toisekseen aika moni täällä soittaa useammalla kuin yhdellä soittimella ja vaikka toinen niistä olisikin tumppufenderi, voi toinen olla ihan hyvin hihi (whatever).
Juuri näin on omalla kohdallani. Passo saa yhä enemmän soittoaikaa ja hihivehje kerää pölyä päälleen vaikka se onkin erittäin hyvä soitin.
Hihibassollekin on sitten oma paikkansa kun soitellaan sille sopivaa musiikkia, mutta tähän nykyiseen tyyliin se ei oikein istu.
Eli joka soittimelle on paikkansa ja tietenkin on jokaisen oma asia jos haluaa (ja on varaa) laittaa 3 donaa soittimeen, niin saahan sillä sellaisen pelin, ettei joka jannulla ole, mutta itse en kyllä tuommoisia rahoja laittaisi yhteen peliin. Sillä rahalla saa parikin erilaista todella hyvää laitetta.

Jotenkin olen tässä huomannut että suuri osa basisteista käyttelee vanhempaa kamaa, vintage-Fenderiä ja putki-Ampeggia. Ja tietysti asiaankuuluvat vanhat kielet. Kuinka monet basisteista täällä suomessa ovat edes kokeilleet vaikka pre-Gibson Tobiasta, Alembicciä, tai hihi-Warwickia ennenkun ovat haukkuneet ne maanrakoon anti-musiikin luojina?
 
Meinaatko että suuren osan mieli muuttuisi jos he kokeilisivat ko. soittimia?
 
Mä olen kokeillut noita kaikkia em. bassoja. Tosin vain kaupassa tai basistikollegoiden kämpillä, eli en ole keikalla koitellut. Hienoja bassoja sinänsä, ei siinä mitään. Omaa estetiikantajua ne tosin eivät hivele yhtään, ei musiikillisessa eikä visuaalisessa mielessä.
 
Ne aktiivi/hifibassot joilla olen ihan kunnolla soittanutkin (mm. Musicman, ESP, Pedulla ja pari erilaista aktiivi-mikiellä varutettua Jazzbassoa) olivat kukin sinänsä tosi hienoja wehkeitä, soivat hyvin, etc. ...mutta:
Kaikkien kanssa mulla oli enemmän tai vähemmän sama ongelma, eli se sinänsä "hieno" soundi hukkui bändisoitossa muuhun meteliin aivan liian helposti. Aina.
Syynä tähän ei välttämättä ole se että ne bassot olisivat paskoja, vaan ennemminkin se että olen ihan alusta asti soittanut lähes pelkästään passiivi-Fenderillä ja korva on harjaantunut poimimaan sen hessuhopo-keskiäänipierun syvältäkin melun keskeltä ja siksi kaikki muut tuntuvat soundaavan enempivähempi scheisselta bändikäytössä.
 
En tiedä sen tarkempaa syytä tai perustelua tälle seuraavalle, mutta pikkunassikasta lähtien olen pitänyt Fendereitä kaikkein hienoimpina bassoina.
Edes myöhäisteinivuosien vittumusttuleevitunnopee-aikoina ei apinanleipäpuiset hihibassot tuntuneet hienoilta. (Silloin en tajunnut mistään soundeista yms. vielä mitn, eli kelailu perustui ihan siihen miltä asiat näyttivät) Eivätkä ne hienoja ole vieläkään, vaikka ymmärränkin heitä jotka niistä pitävät. Pikkujullina jo kelailin että olisipa se aika siistiä kun olisi tollanen Fenderi, ja sillä tiellä ollaan edelleen.
 
Fendereissä on funktionaalisen työkalun karua kauneutta, joka karisee helposti pois jos suunnittelupöydällä lähdetään hienostelemaan ulkonäön kanssa. (mun 100% subjektiivisen näkemykseni mukaan)
 
Tämä siis taustaksi sille miksi itse olen fenderin miehiä.
 
Olen tässä jonkinaikaa metsästäny bassoa, ja tällä hetkellä on hihi-Tobias paras vaihtoehto. Ei noin hyvää saundia jokaisesta bassosta todellakaan irtoa. Itse pidän, mutta eihän se voi olla "hyvä" kun siinä on monta nappia?
 
Hyvä soundi on pitkälti subjektiivinen juttu, johon vaikuttaa ratkaisevasti myös se ympäristö jossa soundia käytetään.
Hyvä sulle, jos tuntuu siltä että Tobias on vastaus rukouksiisi.
 
Nappuloiden määrällä ei ole mitään väliä kellekään muille paitsi niille vintage-fasisteille jotka löytävät siitä hyvät alustan pienelle vittuilulle.
 
Kielissä sama juttu. Olenkohan ainoa joka diggailee uusien kielien saundista ja tuntumasta? Sitä trebleä voi sitten säätää pienimmälle vahvarista(tai hihi-bassosta) jos toi kirkkaus häiritsee suuremmin määrin.
 
On mullakin uudet kielet aina silloin tällöin. Ihan uusien kielten soundi vihloo, mutta parin päivän jälkeen se helpottaa.
Über-tumppusoundia varten on keksitty loppuunsoitetut flatwoundit ja vaahtomuovikalikka.
 
---
 
Ylipäänsä jos susta N. tuntuu että nämä ns. hifibassot on sun juttu, niin mitä hittoa, anna palaa vaan. Mieli saattaa muuttua myöhemmin, mutta sellaista se on.
Ei vaatteet miestä tee, sanotaan, ja sama pätee bassoihinkin. Tosielämässä on ihan sama millä vedät, jos vedät hyvin. Jos joku arvottaa sinun soittoasi sen mukaan mikä soitin sulla on, niin se on arvostelijan ongelma, ei sun. Minusta on paljon siistimpää että soittajat hoitavat homman omalla tyylillään, piittaamatta kaikenmaailman tyylipoliiseista.
 
Mikään ei ole säälittävämpää kuin ne lukuisat omaa epävarmuuttaan rahalla kompensoivat yleensä nuorehkot urpot, jotka hankkivat kaikki wehkeet ihan viimeisen päälle kuvitellen että tiettyjen kamojen status tekisi heistäkin "jotain". Ensimmäinen soitettu ääni paljastaa totuuden.
 
Yleiset muoti/tyylikkyys-kysymykset muuttuvat aikojen saatossa. Vintage/retro-meininki on ollut in jo aika pitkään, ehkä kohta tähän rinnalle tulee taas joku uusi juttu?
Sitäpaitsi kasarikin on tulossa taas, ja sen myötä peukkubasismin ja choruspedaalien uusi nousu. Yeah.
 
Minusta ei muutenkaan kannata vetää liian tiukkoja yleistyksiä m.nettiläisten jorinoista, eikä varsinkaan kannata lietsoa mitään porukan luokittelua tyyliin "hihibasistit, vintagepellet, plekurokkarit, alavirehevarit etc."
 
Lisäksi väitän että ne aktiivisimmat kirjoittelijat edustavat kuitenkin aika pientä osaa siitä määrästä basisteja joka täällä käy juttuja lukemassa. Sekin osaltaan miinoittaa osuvien yleistysten tekemistä.
 
Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä ja joku haluaa jopa isän.
Hyvä niin.
 
Kiitos ja anteeksi. Hyvää maanantaita kaikille.

Eli joka soittimelle on paikkansa ja tietenkin on jokaisen oma asia jos haluaa (ja on varaa) laittaa 3 donaa soittimeen, niin saahan sillä sellaisen pelin, ettei joka jannulla ole, mutta itse en kyllä tuommoisia rahoja laittaisi yhteen peliin. Sillä rahalla saa parikin erilaista todella hyvää laitetta.
 
Kyllä se mun mielestä on niin että sähköbassosta on vähän turhaa maksaa tuota kolmea tonttua, kun sillä rahalla saa jo hyvän kontrabasson. Eikä sbasso sitäpaitsi korista kämppää ollenkaan samalla tavalla kuin Big Mama.

Aloitin aikoinaan Jazzilla.
Soitin sitten 3-4 vuotta jalopuisella hifi bassolla EMG'n aktiivi mikeillä ja aktiivi äänenväsisäädöllä.
Nyt mulla on Jazzbasso.
Kyllä kaikkea saa ja voi kokeilla. Ei siinä mitään.
Joillekin (varsinkin studimuusikolle) saattaa hifi basso olla hyvinkin tarpeellinen.
Sanoisin kumminkin että jos haluaa pärjätä yhdellä ja ainoalla bassolla niin en huolisi hifi sellaista.

Sitten ei ole 60-luvun Fendereidenkään. Esim. Tobiaksia ei hirviän montaa ole Suomessa, ja toikin mikä mulla nyt on testissä menee kaupaksi 3000 euroon, heti kun myyjä siitä raaskii luopua. Kyllä noillekin hifi-vehkeillekkin löytyy käyttäjiä.
 
Btw, olikos ne sun testaamat Tobiakset pre vai post-Gibsoneita?
 
Hei, rauha.
 
Minä en maksaisi 3000 euroa mistään soittimesta, jos rahalla saisi vain ja ainoastaan soittimen. Keräily on sitten asia erikseen.
 
Pupen (tiedä sitten onko enää hänen omistuksessa) Tobiasta olen soittanut viimeksi. Mielettömän hyvät ominaisuudet.

Tässä on tullut jo paljon hienoja kirjoituksia. Minusta on loistavaa että tämä palsta on näinkin hyvä!
 
Jee! Hyviä keikkoja kaikille!

absqua:
Mikään ei ole säälittävämpää kuin ne lukuisat omaa epävarmuuttaan rahalla kompensoivat yleensä nuorehkot urpot, jotka hankkivat kaikki wehkeet ihan viimeisen päälle kuvitellen että tiettyjen kamojen status tekisi heistäkin "jotain". Ensimmäinen soitettu ääni paljastaa totuuden.
 
Nyt riipaisi mahanpohjasta todella pahasti. Olen syyllinen.